Tai ehkä pitäisi sanoa tissi, koska toinen rintani on C, ja toinen pieni A. Olen jo 28 vuotias, ja koskaan en o saanu nauttia nuorista terhakoista rinnoistani, koska en ole sellaisia omistanut. Ällöttää ja surettaa, ette uskokaan kuinka ahdistavia paikkoja on rannat ja mökit joilla olis ihana saunoa ja naku-uida... Se että olen ylipainoinen ei häiritse läheskään yhtä paljon, koska sille asialle voin jotain tehdäkin!
Mökkijuhannuksen jälkeistä masennusta taidan potea... Voisin melkein mieluummin poistattaa rintani kokonaan kuin olla tällanen muotopuoli!!!
Mökkijuhannuksen jälkeistä masennusta taidan potea... Voisin melkein mieluummin poistattaa rintani kokonaan kuin olla tällanen muotopuoli!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei! Omat tissit ahdistivat minuakin vuosia, johtuen siitä että olivat aivan liian super suuret eikä enää mitenkään nätit...aina hävetti uimiset jne.Urheilut kuten kaikenlainen ylenmääräinen pomppiminen ei tullut kuuloonkaan ja jatkuva niskakipu seurana.
Minäpä päätin aikani tuskailtuani mennä rintaleikkaukseen. Sain lähetteen ja leikkaus tehtiin v.2000...edelleen olen tyytyväinen rintoihini, jotka ovat silti suurehkot mutta terhakkaat!
Sinuna miettisin korjausleikkausta ihan tosissaan...eihän noin nuoren naisen ole hyvä tällaisina aikoina turhaan tuollaisia pohtia vaan sinun pitäisi päästä elämän makuun.
Rohkeutta vaan:)
Heippa!
Täällä 19v tyttönen kirjoittelee.
Minulla oli aivan tismalleen ja prikuulleen sama ongelma! Minulla oli myös eripari rinnat. Toinen rintani oli (ja on edelleen) pieni C ja toinen oli E. Asia vaivasi minua niin, että joskus itkin vain iltaisin ja saunassa yksin ollessa (en siis kehdannut mennä muiden kanssa saunaan).
En kehdannut mennä edes lääkärille asiasta, minua hävetti niin paljon.
Eikä minunkaan rinnat ole koskaan olleet terhakkaat, vaan maan vetovoima on saanut ne jo alusta asti puolelleen. Rintani ovat hyvin painavat, lääkärikin sen totesi.
Reilu vuosi sitten otin itseäni niskasta kiinni ja marssin oikopäätä koulun (opiskelin toista vuotta amiksessa) terveydenhoitajalle, joka lähetti minut koululääkärille joka taasen laitoin lähetteen plastiikkakirurgille julkiselle puolelle. Jännitin vastaanottoja, mutta turhaan. kirurgi sanoi, että on tavannut muutaman muunkin, jolla on ollut sama ongelma, tämä helpotti minua (olin siis silloin 18v).
Siitä on nyt vuosi ja yksi kuukausi kun minun toinen rintani leikattiin ja loppupeleissä olen todella tyytyväinen. Enää minun ei tarvitse hävetä itseäni, oma lihavuutenikaan ei tunnu niin kamalalta enää kun on rinnat samankokoiset.
Minut leikattiin päiväkirurgian puolella ja leikkaus kesti vajaan tunnin, sillä minulla leikattiin vain toinen rinta. Pääsin samana päivänä pois (toki olisin voinut jäädä yöksi jos olisin halunnut ja tuntenut oloni vielä heikoksi, mutta oloni oli hyvä).
Leikkauksesta seuraavan viikon sain röhnöttää sohvalla tai sängyssä muiden passattavana ja sain enemmän huomiota poikaystävältänikin ;)
Ole rohkea ja mene vaikka työpaikkalääkärin tai ihan terkkakeskuslääkärin puheille. Ei siinä ole mitään hävettävää, sillä ne ovat nähneet samanlaisia tapauksia ja pahempiakin ja nolompiakin juttuja! ;)
Voit kysellä lisää jos haluat ja tarpeen tullen vloin antaa sähköpostiosoitteenikin, jos haluat :)
Mutta jokatapauksessa PALJON ROHKEUTTA JA ONNEA Sinulle! Pärjäät kyllä!
P.S Mitä pikemmin menet lääkärin pakeille, sitä nopeammin sinulla on ihanat, upeat, kauniit samankokoiset rinnat! ;)
Ihanaa kesää!! :)