Olihan taas viikonloppu, perjantaina sain tyttöystävän vihdoin luokseni ja sitten illalla hän räjäytti pankin toteamalla että haluaa vapaan suhteen. Hänen vapaudenkaipuunsa on suurempi kuin sitoutumishalunsa. Itse olin äärimmäisen vakavissani suhteen kanssa ja menossa ihan toiseen suuntaan. Riidaksihan se meni, eikä hän voinut millään ymmärtää loukkaantumistani ja tunteenpurkaustani hänen ehdotustaan kohtaan. Lopputuloksena vein tänä aamuna hänet kotimatkalle ja viimeisinä sanoina olikin sitten "Hyvästi".
Nyt fiilikset ovat niin maassa kuin vain olla ja saattaa ja olo on täysin rikki eikä itkusta tule loppua millään.
Suurin ihmetykseni on se että vieläkin sydämmessäni on tunne, ettei se ollut tämän tarinan loppu.
Rakastunut hölmö? - Kyllä olen!
Nyt fiilikset ovat niin maassa kuin vain olla ja saattaa ja olo on täysin rikki eikä itkusta tule loppua millään.
Suurin ihmetykseni on se että vieläkin sydämmessäni on tunne, ettei se ollut tämän tarinan loppu.
Rakastunut hölmö? - Kyllä olen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla ei ole kokemusta vastaavasta, vaikka podenkin sydänsurua.
En tiedä, onko tyttöystäväsi kyllästynyt vain hetkeksi suhteeseen vai haluaako hän totaallisen muutoksen lopullisesti. Hänen kanssaan kannaattaa jossain vaiheessa keskustella, onko suhteellanne tulevaisuutta.
Suosittelen, että otat häneen hiukan etäisyyttä. Samalla saat itsekin tilanteeseen perspektiiviä. Itselleni se tei todella hyvää, vaikka samalla ihan hirveän kipeää. Olen oivaltanut monta asiaa esim. sen, että ex-poikaystäväni ei ole maailman ainut mies ja että hän käyttäytyi minua kohtaan todella tökerösti. Silti edelleen rajastan häntä ja voisin joskus antaa anteeksi, jos hän oivaltaa mitä hän teki.
Ihmisen on siis itse oivallettava, mikä on tärkeintä ja miten kohtelee/kohteli kumppaniaan. Kukaan ei voi muuttaa toista!
Ymmärrän, että sinusta tuntuu todella pahalta, mutta tulet taatusti toipumana ajan kanssa=) Opettele rakastamaan ensin itseäsi. Siten oivallat, ettei juuri sinua voi kohdella noin! Silloin et jää roikkumaan huonoon suhteeseen, vaan teet asialle jotain ja se on vain sinun itsesi parhaaksi. Usko pois, vaikka nyt tuntuu pahalta! Vapaaseen suhteeseen ei kannata ryhtyä missään tapauksessa, jos siltä ei tunnu. Siinä hajoittaa vain itsensä!
Kiitos sanoistasi. Tässä on vuodatettu litratolkulla kyyneleitä päivän aikana, mutta samalla kuva on kirkastunut melkoisesti, kiitos erään puhelun.
Kyllä - annan hänelle aikaa. Vaikka sydämeni on edelleen niin vahvasti sitä mieltä, että hän on Se oikea ja tämä ei pääty tähän, tunsin laivan irtoessa laiturista etten näe enää tuota ihanaa naistani koskaan. Lupasin kuitenkin että jos hän muuttaa mieltään ja on valmis sitoutumaan, hän tietää yhteystietoni.
En ole lainkaan katkera hänelle vaan oikeasti Kiitollinen, sillä hän auttoi omalla persoonallaan minua yli keväisestä eroprosessista. Ehkä tämä oli meidän sielujemme kohtaamisen tarkoitus - kuka tietää?
Elämä on ihmeellinen asia ja kukaan ei tiedä huomisesta. Kaikkea hyvää jatkossa!
Olet oikeassa, että se menee siitä -ajan kanssa!
Olen samassa tilanteessa kuin sinä, sillä toivon edelleen, että exäni olisi Se oikea. Olen antanut hänelle nyt 4 kk aikaa. Jossain vaiheessa haluan häneltä vastauksia. Mielestäni n. 5 vuoden parisuhteesta ei noin vain kävellä pois! Olen kuullut useita tarinoita, että on tultu katumapäälle.
No, vaikkei niin tapahtuisikaan, silti selviän ja niin sinäkin! On se aika sellainen kultainen kaveri, että se korjaa asioita ja tekee ihmeitä=) Olen pitänyt itsestäni jatkuvasti hyvää huolta esim. nähnyt paljon ystäviä, aloittanut uuden harrastuksen, muuttanut uuteen ihanaan kotiin ja alkanut sitä sisustamaan ja kitkenyt puutarhaa. Paras keino toipua on elää omaa elämää ja olla sitä kautta onnellinen. Onnellisuus ei ole toisesta vaan itsestä kiinni!
Kaikkea hyvää myös sinulle ja myös muille sydänsuruja poteville=)