Tieteellinen tutkiminen on kaiken fyysisesti jo olemassaolevan orgaanisen tai epäorgaanisen luonnon tai hypoteettisesti sellaiseksi oletetun ja vain todisteita vaille uupuvan mutta tieteellisissä tutkimuksissa sellaiseen viittaavan fysikaalista selittämistä kun taide on jotakin aivan uuden ja lähtökohdiltaan henkisen luomista, jota ei aiemmin ennnen varsinaisen taideteoksen syntyä missään muodossa tai substanssiltaan ole jossain havainnossa olemassa, ennenkuin taiteiljan luova mielikuvitus on jollekin sanoiksi kääntämättömälle sellaisen muodon antanut sisimmästä kumpuavana sisäisen tuskan ilmauksena innoituksen silmänräpäyksessä luotuna kuolemattoman teoksen sieluna ja tietoisen metodiikan välistä vuorovaikutusta ja synteesiä, joka on ihmisen hengenelämän täysipainoista ilmentämistä pelkillä soittimen sävelillä.välittäessään muille sisäisiä kokemuksia, jonka elämysperäinen havaitseminen ei ole sen enempää mitattavissa kuin fysiologisesti havaittavissa psykoanalyysinkin tunnustettua luomisprosessin tutmimattomaksi alueeksi vaikka jokainehan voi jotakinsiitä päätellä nähdessään paidan hikoavan, korkeammassa tietoisuuden tilassa kuuromykkänä sopertelevan vastaanottajan jonka pulssi tuntuu jääkylmästä kehosta ja kylmästä shokkitilan kaltaisesta hiestä huolimatta voimakkaalta organismin olevan ekstaattisessa transsendettisessä tilassa ikään kuin ulkopuolelta tulevan geniuksen ottaessa hänet valtoihinsa ja tunkiessa tahtomisen, varsinaisen minuuden ulos tajunnasta musikin ilmaistessa siten itse tahdon vireet välittömimmälle tietotavallemme tiedoitsevan ollessa tiedoitsemisen puhdas subjekti ja kauttaltaan puhtaasti tiedoitseva.
Tieto on elämän pintailmiö, ja tämä aineen. Kun taas aine on pelkkä tahdon ilmiöiden havaittavuus tai objektivoitunut kausaliteetti.
teoreetikot vuoroin sekoittavat pakkaa ampumalla yli tai tyytymällä tavanomaisempaan. Ero on siinä, että taitekappaletta ei voine kadottaa historiaan antiteesin kautta, kun taas tieteellisen teorian voi. Taiteessa vain paskat taidekappaleet unohtuvat merityksettöminä "huttuina".
On myös todettava, että "ns. sointuopin lait ovat sävelmaailman abstrakteja käsitteitä, ja niillä on positiivista arvoa sikäli kuin ne tukevat mutta eivät ylitä taiteellisen luonnostelun tärkeyttä" Ylimalkaan voitaisiin lisäksi todeta, että erityistieteet ovat lahjakkuuden työmaata, jonka kohteena voivat oikeastaan olla vain olioiden väliset suhteet ei niinkään olioiden olemus yleensä, niiden yleinen puoli ja kokonaisuus johon nerouden voidaan sanoa kohdistruvan olioiden ja maailman objektiivisen olemuksen ymmärtämis-ja ilmaisukyvyssään ja mitä tieteellisiin teorioihin tulee, niissä spekulatiivinen aines on teoriaa koossa pitävä ydin ja kieli jolla teoria esitetään on matemaattis-looginen sisältäen viittauksia olioihin ja konstruktioihin joilla ei tarvitse olla niiden loogis-matemaattisen rakentenvuoksi suoranaista vastinetta välittömässä aistikokemuksessa jopa paljon vähäisemmässä määrin mitä loogisen empirismin edustajat alkujaan ajattelivat. Ei ole likimainkaan oikein väittää että tieteeliset lauseet olisivat välitöntä aistikokemusta kuvaavia elementaarilauseita tai sellaisten totuusfunktioita koska tieteelliset teoriat eivät ole tosiasioiden luetteloita. Ja mikäli normaali aivotieto taas on ilmaistavissa sanoin ja käsittein se on abstraktia, jos taas taideteoksin, yksinomaan havainnollista.
Tieteen materialistista katsomustapaa vastassa on kuitenkin aina ollut ja aina oleva taiteen henkisyys taiteiljan kyvyssä luoda kuin tyhjästä aina jotakin uutta ja ennalta arvaamatonta, emergenttistä, ikään kuin itse luonto kaikessa älyn luonnonvastaisuudessaan pelkällä taiteilijan luovan tahdosta vapautuneen älyn, mielikuvituksen ja ajattelun energian voimalla kun tiede pyrkii tyhjentävään mekanistiseen ja materialistiseen maailmankuvaan jo olemassaolevan selittämisellä ja perinpohjaisella ja tyhjentävällä kausaalisella selittämisellä, jossa lähtien äärellisestä määrästä luonnolakeja kaikki uuden esiintyminen maailmassa voidaan ainakin periaatteessa pyrkiä etukäteen ennustamaan alkuaineiden emergenteistä ominaisuuksista huolimatta, jolle vastakkaista katsomustapaa edustaa pluralistinen, jonka mukaan aina eri olosuhteista huolimatta vaikuttavien luonnonlakien määrä on ääretön, vaikka pointsi on siinä että tieteellinen tutkimus lähtee aina vain kokonaisuuksista jotka voidaan palauttaa osikseen alkuaineiden emergenteistä ominaisuuksista johtuen, joiden vuoksi on mahdoton päätellä kuinka ne reagoivat keskenään muodostaen uusia yhdisteitä joita ei voi päätellä lähtien niiden osista käsin ja rakentaessaan siksi osat kokonaisuuksia tutkimalla, ja myöskään koska emme voi tehdä kaikkia mahdollisia kokeita ja tutkia kuinka ne reagoivat keskenään tietyissä hypoteettisissa olosuhteissa kun taiteellinen luomistyö on neron objektiivisesta, puhtaasta ja selvästä tahdon tarkoitusperille vieraasta, hyödyttömästä ja jopa vahingollisesta aivojen ja älyn ylijäämästä sukeutuvasta havaitsevan tietokyvyn täydellisyydestä johtuvasta intuitiivisen tiedon suuremmasta tottumuksesta syntynyttä kykyä ymmärtää ja ilmaista maailman ja olioiden, ja niiden objektiivisesti havaitavan tietynlaisen ideamaailman objektiivista olemusta matemaattisen näpertelyn tai aineen pienimpien osasten aksidenttisen tutkimisen ja löytämisen sijaan kuten päättely atomien olemassaoloon viittaavista tuloksista sattumalta erilaisiten rinnakkaisten tutkimusprosessien myötä kun puolestaan ihmisen mielikuvitus ja äly ovat emergenttejä ominaisuuksia jotka ovat syntyneet jossakin mapallon ja elämän kehitysvaiheessa eikä sitä oli voitu tietää tutkimalla pelkästään ihmisen varhaisempia kehitysasteita. Taiteilja on se joka kykenee luomaan intuitivisesti luovan älyn ylijäämän energialla sisäisen henkisen elämän ja kokemuksen piiriin kuuluvaa taiteilijan jossakin luovan elämän kypsyysvaiheessa traditioon nojautuen pienistä motiiveista temaattisen työn tai muun opitun käsityötaidon tai sävellystekniikan avulla osista kokonaisuuksia, teoksia joita musiikkianalyytikot ja tieteilijät sitten tutkivat koittaessaan palauttaa ne osiinsa vaikka ne ovatkin vain jäävuoren huippu joka peittää alleen niiden tieteelliseltä tutkimukselta luoksepääsemättömän syvimmän salaisuuden jota tutkimalla vaikka kuinka syvällisen analyysin keinoin voimme vain huomata että tästä se salaisuus vasta alkaakin.
Kirjoitin tekstin siinä määrin ex tempore muistellessani mm. naturalistista katsomusta jota hiukan lukaisin Eurooppalaisen ihmisen maalmankatsomuksesta ja otan oikeudekseni suhtautua lukijoiden kanssa niihin kaikkiin jossain määrin varauksellisesti ennen lopullsisen tiedon vahvistamista. mutta periaate on kuitenkin tässä.
Tieto on elämän pintailmiö, ja tämä aineen. Kun taas aine on pelkkä tahdon ilmiöiden havaittavuus tai objektivoitunut kausaliteetti.
teoreetikot vuoroin sekoittavat pakkaa ampumalla yli tai tyytymällä tavanomaisempaan. Ero on siinä, että taitekappaletta ei voine kadottaa historiaan antiteesin kautta, kun taas tieteellisen teorian voi. Taiteessa vain paskat taidekappaleet unohtuvat merityksettöminä "huttuina".
On myös todettava, että "ns. sointuopin lait ovat sävelmaailman abstrakteja käsitteitä, ja niillä on positiivista arvoa sikäli kuin ne tukevat mutta eivät ylitä taiteellisen luonnostelun tärkeyttä" Ylimalkaan voitaisiin lisäksi todeta, että erityistieteet ovat lahjakkuuden työmaata, jonka kohteena voivat oikeastaan olla vain olioiden väliset suhteet ei niinkään olioiden olemus yleensä, niiden yleinen puoli ja kokonaisuus johon nerouden voidaan sanoa kohdistruvan olioiden ja maailman objektiivisen olemuksen ymmärtämis-ja ilmaisukyvyssään ja mitä tieteellisiin teorioihin tulee, niissä spekulatiivinen aines on teoriaa koossa pitävä ydin ja kieli jolla teoria esitetään on matemaattis-looginen sisältäen viittauksia olioihin ja konstruktioihin joilla ei tarvitse olla niiden loogis-matemaattisen rakentenvuoksi suoranaista vastinetta välittömässä aistikokemuksessa jopa paljon vähäisemmässä määrin mitä loogisen empirismin edustajat alkujaan ajattelivat. Ei ole likimainkaan oikein väittää että tieteeliset lauseet olisivat välitöntä aistikokemusta kuvaavia elementaarilauseita tai sellaisten totuusfunktioita koska tieteelliset teoriat eivät ole tosiasioiden luetteloita. Ja mikäli normaali aivotieto taas on ilmaistavissa sanoin ja käsittein se on abstraktia, jos taas taideteoksin, yksinomaan havainnollista.
Tieteen materialistista katsomustapaa vastassa on kuitenkin aina ollut ja aina oleva taiteen henkisyys taiteiljan kyvyssä luoda kuin tyhjästä aina jotakin uutta ja ennalta arvaamatonta, emergenttistä, ikään kuin itse luonto kaikessa älyn luonnonvastaisuudessaan pelkällä taiteilijan luovan tahdosta vapautuneen älyn, mielikuvituksen ja ajattelun energian voimalla kun tiede pyrkii tyhjentävään mekanistiseen ja materialistiseen maailmankuvaan jo olemassaolevan selittämisellä ja perinpohjaisella ja tyhjentävällä kausaalisella selittämisellä, jossa lähtien äärellisestä määrästä luonnolakeja kaikki uuden esiintyminen maailmassa voidaan ainakin periaatteessa pyrkiä etukäteen ennustamaan alkuaineiden emergenteistä ominaisuuksista huolimatta, jolle vastakkaista katsomustapaa edustaa pluralistinen, jonka mukaan aina eri olosuhteista huolimatta vaikuttavien luonnonlakien määrä on ääretön, vaikka pointsi on siinä että tieteellinen tutkimus lähtee aina vain kokonaisuuksista jotka voidaan palauttaa osikseen alkuaineiden emergenteistä ominaisuuksista johtuen, joiden vuoksi on mahdoton päätellä kuinka ne reagoivat keskenään muodostaen uusia yhdisteitä joita ei voi päätellä lähtien niiden osista käsin ja rakentaessaan siksi osat kokonaisuuksia tutkimalla, ja myöskään koska emme voi tehdä kaikkia mahdollisia kokeita ja tutkia kuinka ne reagoivat keskenään tietyissä hypoteettisissa olosuhteissa kun taiteellinen luomistyö on neron objektiivisesta, puhtaasta ja selvästä tahdon tarkoitusperille vieraasta, hyödyttömästä ja jopa vahingollisesta aivojen ja älyn ylijäämästä sukeutuvasta havaitsevan tietokyvyn täydellisyydestä johtuvasta intuitiivisen tiedon suuremmasta tottumuksesta syntynyttä kykyä ymmärtää ja ilmaista maailman ja olioiden, ja niiden objektiivisesti havaitavan tietynlaisen ideamaailman objektiivista olemusta matemaattisen näpertelyn tai aineen pienimpien osasten aksidenttisen tutkimisen ja löytämisen sijaan kuten päättely atomien olemassaoloon viittaavista tuloksista sattumalta erilaisiten rinnakkaisten tutkimusprosessien myötä kun puolestaan ihmisen mielikuvitus ja äly ovat emergenttejä ominaisuuksia jotka ovat syntyneet jossakin mapallon ja elämän kehitysvaiheessa eikä sitä oli voitu tietää tutkimalla pelkästään ihmisen varhaisempia kehitysasteita. Taiteilja on se joka kykenee luomaan intuitivisesti luovan älyn ylijäämän energialla sisäisen henkisen elämän ja kokemuksen piiriin kuuluvaa taiteilijan jossakin luovan elämän kypsyysvaiheessa traditioon nojautuen pienistä motiiveista temaattisen työn tai muun opitun käsityötaidon tai sävellystekniikan avulla osista kokonaisuuksia, teoksia joita musiikkianalyytikot ja tieteilijät sitten tutkivat koittaessaan palauttaa ne osiinsa vaikka ne ovatkin vain jäävuoren huippu joka peittää alleen niiden tieteelliseltä tutkimukselta luoksepääsemättömän syvimmän salaisuuden jota tutkimalla vaikka kuinka syvällisen analyysin keinoin voimme vain huomata että tästä se salaisuus vasta alkaakin.
Kirjoitin tekstin siinä määrin ex tempore muistellessani mm. naturalistista katsomusta jota hiukan lukaisin Eurooppalaisen ihmisen maalmankatsomuksesta ja otan oikeudekseni suhtautua lukijoiden kanssa niihin kaikkiin jossain määrin varauksellisesti ennen lopullsisen tiedon vahvistamista. mutta periaate on kuitenkin tässä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.