kun rakkaus kuolee

Minun tarinani alkaa vuodelta 2001. Olin silloin 13-vuotias ja en tajunnut rakkaudesta juuri mitään. Silloin elämääni ilmaantu poika jonka kanssa olimme ensin ystäviä ja sitten aloin ihastua häneen. Vuoden myöhemmin aloimme seurustella ja se jatkui tähän asti. Tämä oli aitoa rakkautta. Nyt rakkauteni on tähtenä taivaalla ja sydämeni on täysin särkynyt. Menimme kihloihin 2006 keväällä ja suunnittelimme häitä ensivuoden maaliskuuhun. Kaikki unelmat kuolivat mieheni mukana. Olen aivan onneton. En uskalla enää rakastaa. Mietin öisin mitä olen tehnyt että joudun kokemaan tällaista.

Mieheni ja minun lapseni kasvaa sisälläni. Nyt mietin myös sitä, että miten pärjään lapsen kanssa yksin.

En tiedä. Luottoni kaikkeen on mennyt.
4866
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

teille ja miehellesi?

Äänestä

Ajattele että miljoonat ihmiset elävät elämänsä läpi kokematta koskaan rakkautta. Sinä olet saanut kokea jotakin sellaista mitä monet eivät koskaan saa. Kukaan ei voi viedä sinulta muistojasi. Nyt ne tekevät kipeää mutta aikanaan ne kohduttavat ja joskus jopa saavat sinut hymyilemään.
Usko että kaikella on tarkoitus. Sinun lapsesi tulee yllättämään sinut sellaisella tunteella jota et vielä tiedä mutta voin vannoa että pärjäät hienosti ja huomaat tämän rakkauden tunteen olevan yhtä voimakas vaikkakin erilainen mitä se oli suhteessa mieheesi.
Parisuhteessa niinkuin elämässä luopuminen ja menettäminen on aina läsnä. Kivun kautta ihmisestä voi kasvaa empaattisempi ja herkempi. Sinä opit nauttimaan pienistä asioista jotka todellisuudessa on niitä suurimpia joille niin monet ovat sokeita.
Lapsesi tulee saamaan parhaimman äidin mitä kukaan lapsi voi saada.
Älä menetä uskoasi, älä menetä toivoasi sillä sinulla on niin paljon annettavaa lapsellesi ja mahdollisuuksia itsellesi. Suru, ikävä, viha, pelko ja kaikki tunteet mitä nyt tunnet ovat tie kasvuun ja itsesi tuntemiseen. Anna niiden tulla ja olla sinussa mutta kun ne on mennäkseen päästä niistä irti jotta ilo voi tulla. Älä kiellä itseltäsi niitä pieniä ilonhetkiä mitä eteesi tuodaan. Miehesi toivoisi sinun olevan onnellinen.

Äänestä
  • Rakkaus ei tee muuta kuin satuttaa ja pilaa elämän. Mieluummin olisin elänyt elämäni ilman sitä, tietämättä mitä se on kuin kokea se ja kaikki onnellisuus ja joutua loppujen lopuksi petetyksi. Tietäen ettei uskalla antaa itselleen lupaa rakastua enää koskaan, helpompi olla vain yksin kuin pelätä että se on ohi. Kuin kestää enää toista kertaa sydämen rikkoutumista. Vahvat sen kestävät, joillekin riittää vain se yksi kerta.

    Äänestä

  • Anna111 kirjoitti:

    Rakkaus ei tee muuta kuin satuttaa ja pilaa elämän. Mieluummin olisin elänyt elämäni ilman sitä, tietämättä mitä se on kuin kokea se ja kaikki onnellisuus ja joutua loppujen lopuksi petetyksi. Tietäen ettei uskalla antaa itselleen lupaa rakastua enää koskaan, helpompi olla vain yksin kuin pelätä että se on ohi. Kuin kestää enää toista kertaa sydämen rikkoutumista. Vahvat sen kestävät, joillekin riittää vain se yksi kerta.

    Se että myönnät heikkoutesi on todellista vahvuutta.
    On hyväksyttävä se tosiasia että EI IKINÄ KOSKAAN voi olla varma että kestääkä juttu vai ei, tuleeko petetyksi vai ei, kuoleeko toinen vai ei.
    Aina se riski on otettava kun aloittaa ihmis-suhteen.
    Siksi suosittelen nauttimaan hyvistä hetkistä ja kasvamaan huonoista. Katkeruus ei palvele ketään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


broken__^^ kirjoitti:

Minun tarinani alkaa vuodelta 2001. Olin silloin 13-vuotias ja en tajunnut rakkaudesta juuri mitään. Silloin elämääni ilmaantu poika jonka kanssa olimme ensin ystäviä ja sitten aloin ihastua häneen. Vuoden myöhemmin aloimme seurustella ja se jatkui tähän asti. Tämä oli aitoa rakkautta. Nyt rakkauteni on tähtenä taivaalla ja sydämeni on täysin särkynyt. Menimme kihloihin 2006 keväällä ja suunnittelimme häitä ensivuoden maaliskuuhun. Kaikki unelmat kuolivat mieheni mukana. Olen aivan onneton. En uskalla enää rakastaa. Mietin öisin mitä olen tehnyt että joudun kokemaan tällaista.

Mieheni ja minun lapseni kasvaa sisälläni. Nyt mietin myös sitä, että miten pärjään lapsen kanssa yksin.

En tiedä. Luottoni kaikkeen on mennyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu