Hei!
Minulla on ongelma ja se on suklaa. Ihmiset ei ota ongelmaani tosissaan koska ei itse ymmärrä sen vakavuutta.Eli ongelma suklaan kanssa on että se hallitsee elämääni.Se on kun alkoholi alkoholistille.Ei ole olemassa "yksi suklaa pala tai edes pötkö".Jos otan niin otan kunnolla eli popsin popsimistaan kunnes tulee huono olo fyysisesti..ja henkisesti.Silloin normaali ihminen ainakin lopettais mutta ei tämä tyttö ei.Minä se jatkan ja jos ei ole mahdollista niin ainakin ajattelen suklaata 24/7.Ja sitä saattaa mennä monta päivää putkeen. Pahimissa tapauksissa olen hävennyt ahmimistani niin paljon että olen mennyt salaa vessaan syömään ettei poikaystävä huomaa.Olen myös mennyt "lenkille" ja mennyt sen sijaan ostamaan suklaata ja syönnyt sen puistossa.
Syön muuten terveellisesti enkä juo usein ja harvoin poltan.Millään muulla karkilla,ruualla,juomalla,leivonnalla ei ole samanlaista vaikutusta.Eikä kyse ole siitä että olen ahmatti, olen vain pirun riippuvainen siitä. Syön suklaata jos olen vihainen,surullinen,iloinen,yksinäinen...
Muut ihmiset ei ota mua tosissaan vaan heittää läppää siitä ja yrittää väkisin syöttää ja tarjota vaikka yritän selittää asian vakavuiuden.Jos olisin alkoholisti ja kyse olisi viinasta en usko että muut yrittäisivät tyrkyttää sitä väkisin minulle..Onko muita joilla on sama ongelma ja jotka haluavat saada ja antaa tukea vai olenko yksin maailmassa ongelmani kanssa?
Jos ei tuu vastauksia ei voi mitään mutta jos joku viitsii vastata niin kiitoksia.
Hyvää kesää!
Minulla on ongelma ja se on suklaa. Ihmiset ei ota ongelmaani tosissaan koska ei itse ymmärrä sen vakavuutta.Eli ongelma suklaan kanssa on että se hallitsee elämääni.Se on kun alkoholi alkoholistille.Ei ole olemassa "yksi suklaa pala tai edes pötkö".Jos otan niin otan kunnolla eli popsin popsimistaan kunnes tulee huono olo fyysisesti..ja henkisesti.Silloin normaali ihminen ainakin lopettais mutta ei tämä tyttö ei.Minä se jatkan ja jos ei ole mahdollista niin ainakin ajattelen suklaata 24/7.Ja sitä saattaa mennä monta päivää putkeen. Pahimissa tapauksissa olen hävennyt ahmimistani niin paljon että olen mennyt salaa vessaan syömään ettei poikaystävä huomaa.Olen myös mennyt "lenkille" ja mennyt sen sijaan ostamaan suklaata ja syönnyt sen puistossa.
Syön muuten terveellisesti enkä juo usein ja harvoin poltan.Millään muulla karkilla,ruualla,juomalla,leivonnalla ei ole samanlaista vaikutusta.Eikä kyse ole siitä että olen ahmatti, olen vain pirun riippuvainen siitä. Syön suklaata jos olen vihainen,surullinen,iloinen,yksinäinen...
Muut ihmiset ei ota mua tosissaan vaan heittää läppää siitä ja yrittää väkisin syöttää ja tarjota vaikka yritän selittää asian vakavuiuden.Jos olisin alkoholisti ja kyse olisi viinasta en usko että muut yrittäisivät tyrkyttää sitä väkisin minulle..Onko muita joilla on sama ongelma ja jotka haluavat saada ja antaa tukea vai olenko yksin maailmassa ongelmani kanssa?
Jos ei tuu vastauksia ei voi mitään mutta jos joku viitsii vastata niin kiitoksia.
Hyvää kesää!
Vastaukset 10
Vanhimmat
ton "holistisuuden" olet kehittänyt ihan itse!!!suklaa ei sisällä mitään sellaista (paitsi jotain kofeiinia kai)mihin vois jäädä OIKEESTI pahasti koukkuun. ota hyvä nainen itseäsi niskasta kiinni ja potkua perseelle ja lopeta suklaan mussutus jos häiritsee mut tollanen salassa syöminen ihan varmana naurattaa kaikkia!!!!
Mitä se sinun suklaan syöntisi haittaa? Jos et ole reilusti ylipainoinen, niin eikun mussuta sitä suklaata. Toki voi yrittää opetella vastaanottamaan niitä tunteitasi sellaisina kuin ne tulevat ja hyväksymään ne, eikä turruttamaan niitä suklaalla, mutta muuten aikun syö sitä suklaata. Ongelmahan ei sillä suklaan kieltämisellä poistu, siirtyy vain johonkin toiseen kohteeseen, jos et noita tunteitasi käsittele. Syyllisyyttä voi kuitenkin lakata tuntemasta.
mä en oo varmaan ollut noin pahasti suklaasta riippuvainen tms, mutta omalla kohdallani auttoi se että annoin itselleni luvan syödä joka päivä yhden suklaapatukan. ei ollu helppoo ja aluks ei meinannu onnistua, mut nykyään onnistuu enkä edes syö joka päivä suklaata. kyllä siihen pikkuhiljaa tottuu, sullakii toi on varmaan vaan tapa ja kun kiellät sen itseltäsi tekee vaan kahta kauheemmin mieli.
mieleen tuli myös suklaaproteiinipatukat, jotka ovat terveellisimpiä, mausta en tosi tiedä.
tsemppiä vaan, kyllä sä siihen pystyt!
muista että toi on henkistä, et sä sitä suklaapatukkaa oikeesti tarttee sun elimistö ei hyödy siitä mitenkää!:))
hmh..no ei se alkoholisti tai narkkarikaan oikeasti tartte sitä huumettaan mutta silti haluaa sitä.
joillakin saattaa hei oikeasti olla vaikea asia tuollainen makean ylisyöminen, kun oikeasti on sokeriholisteja vai miksikä niitä nyt sanotaan.
meidän naapurissa asui tyttö joka oikeasti söi ihan kipuun asti karkkia jos sitä sai käsiinsä!
mutta kannattaa kokeilla sitä yksi patukka päivässä..hankit vaikka tukihenkilön ja selität hänelle asian vakavuuden, jotta hän on apunasi ja tukenasi ja luonasi valvomassa että todellakin ostat vain sen YHDEN suklaapatukan per päivä.ja voisin suositella myös terapiaa,jotta pääset keskustelemaan jonkun ammattihenkilön kanssa joka ottaa sinut ja ongelmasi vakavissaan, eikä vähättele.samalla voi selvitä syy miksi himoitset suklaata niin kovin.
tsemppistä ap:lle=)
Kiitos viesteistä! "Niskasta kiinni ja potku perseeseen"-neuvoja tosin on tullut ennenkin ja paljon..eli hain lähinnä tietoa että onko muita joilla on sama ongelma ei muita jotka haluaa tuomita ja vähätellä ongelmaani,okei?
En väittänyt että tämä riippuvuus on fyysinen vaan uskon kovasti että riippuvuus on päästä kiinni.
Kiitos tsempistä,ja tutkimus tiedosta ja vinkeistä :D jos (ja kun) tästä "ojasta ylös pääsen" perustan anonymien suklaaholisteille suunnattu kriisipuhelimen joka on 24/7.. :)
Ei muuta kun hyviä jatkoja kaikille!
hioå-nimimerkin kirjoitus ei mua miellyttänyt, muiden kyllä, heiltä löytyi jo ymmärtämystä sun ongelmalle. Minäkin ymmärrän, että joku asia voi kertakaikkiaan koukuttaa niin pahasti, että siinä ei enää järkipuheet ja käskyt paljon tehoa. Ihminen kun on heikkona johonkin niin se voi todella viedä mukanaan...ja mennä ihan "pakkotoiminnan" puolelle.
Mä itse kyllä pidän suklaasta, mutta laihduttamisen myötä sen ostamista on ollut pakko rajoittaa...olen syönyt vain lähinnä Painonvartijoiden suklaita. Ne on hyviä. :)
kuule mullakin oli joskus vähän samalaisii ongelmii, alkoi oikein ahdistaa jos ei suklaata saanut, mut jotenkinse suklaan pakko-saada-olotila hävis ajan myötä.
Luin joskus jostain lehdestä, että jos on hirvee suklaaholisti niin kannattaa vaihtaa suklaa tummaan suklaaseen, mitä tummenpaa sen parempaa, et voisin kuvitella et leivontaan tarkoitetut suklaat ois parhaimpii. Niitä ei kuulema voi syödä niin paljon kun ovat maultaan niin voimakkaita ja makeita, et kokeile jos se vaikka auttais tuohon siun ahmiseen.
Ja yks neuvo viel mikä ainakin mua on auttanut kauppareissuilla, älä kävele karkkihyllyn läpi, välttele niitä ihan tietoisesti...
..et tsempiä ja voimia taisteluun
Komppaan edellistä! Esimerkiksi Lidlistä saa tummaa suklaata, jopa 70% ja sitä riittää yksikin pala sammuttamaan himon. T: tyttö jolle ennen maistui kokonainen sininen fazer ;)
Hei! no täällä on sielunkumppani sinulle ja minulle kyllä kelpaa jätski, leivokset (viikonloppuna söin yksin kokonaisen pätkiskakun) , irtokarkit, lätyt ... ym. makeat. Voin ostaa kaupasta esim. 2e 5kpl suklaapatukoita ja ensin ajattelen säästää niitä osan mutta huomaan ahmivani kaikki ja jokapäivä aion syödä viimeistä kertaa ja alkaa sitten hiilarittomalle dieetille.... enimmillään viimeisen puolenvuoden aikana olen ollut syömättä herkkuja n. 3 pv. Piilottelen myös karkkipapereita ettei esim. mieheni huomaa ja harmittele kun en ole hänelle jättänyt mitään... Tähän tosiaan tarvisi jotain tukiryhmää. Kuitenkin harrastan maratonjuoksua ja 2vk sitten kävin juoksemassa täysmaratonin, haluaisin kuitenkin laihtua 10 kg että jaksaisin paremmin juosta mutta en voi hillitä makeanhimoani, muuten pystyn aika hyvin syömään terveellisesti. Voi sanoa että herkuista tulee päivässä n. 1000kcal ja ruoasta toinen 1000 kcal tai ehkä suhteessa herkuista enemmän ja ruoasta vähemmän. Päivässä liikun keskimäärin tunnin ja viikossa juoksen n. 40-50 km.
Minä syön noin 2-3 kertaa viikossa 3kpl tuplasuklaapatukaita.
En ole lihonut, niinä päivinä ei muu ruoka maistu. Ei minulla riippuvuutta ole, voin olla ilmankin, tykkään vain kovasti ko. patukaoista.