vastakkaista sukupuolta kohtaan?
Puratko tunteitasi hänelle fyysisesti vai sanallisesti vai jätätkö huomioimatta koko henkilön kokonaan?
Vihastutko helposti ja ihan pikkuasioista, vai tarvitseeko toisen tehdä sinulle jotain oikein tosi pahaa jotta suutut?
Puratko tunteitasi hänelle fyysisesti vai sanallisesti vai jätätkö huomioimatta koko henkilön kokonaan?
Vihastutko helposti ja ihan pikkuasioista, vai tarvitseeko toisen tehdä sinulle jotain oikein tosi pahaa jotta suutut?
Vastaukset 18
Vanhimmat
ei mun tarvitse vihata. tiedän sen, että naiset tarvitsee mua vitun paljon enemmän, kuin minä naisia.
Mieltä olen asiasta ja vaikkapa vielä henkilöstä toimista siihen perään, ja se on siinä. Jankkaamista inhoan, joten kumpikin sanoo asiansa muutamaan kertaan, ja sitten ollaan hiljaa ja odotellaan verenpaineen laskua ja sovinnonhalun ilmaantumista.
Pikkuasioista nyt en heti kunnon raivaria saa mutta jos niitä alkaa tuleen enemmänkin, niin sitten voinkin jo saada. Mun raivarini yleensä päättyy päätöksen tekoon jossa päätän mitä kyseisen henkilön kanssa teen. Henkilön poistaminen kaverilistalta on normaali käytäntö.
Fyysistä väkivaltaa käytän vain, jos toinen käy mun päälle.
"Henkilön poistaminen kaverilistalta on normaali käytäntö."
Ilmankos sulla ei ole paljoa kavereita. Parin naiskaverin numero kännykässäsi kuten aiemmin kerroit.
"Fyysistä väkivaltaa käytän vain, jos toinen käy mun päälle."
Hui. Onko sinulla fyysisiä voimia paljonkin? Käytkö salilla? Tiesitkö että monet naiset käyvät? (Ja tiesitkö että miehet päihittävät fyysisillä voimillaan useimmat naiset, ainakin sinut.)
Tasan niin paljon kavereita kuin haluankin niitä olevan. Turhia ja vittumaisia on ihan turha yrittää sietää, saa mun puolesta suksia ihan minne tykkää riitaa haastaan mutta mun kanssa ei sitä kauaa tee. Sä voit tapella niin paljon kuin haluat, ei se mun napaani kaiva. Älä säkään anna mun tyylin kaivella omaasi, et pysty siihen mitenkään vaikuttaan.
"Turhia ja vittumaisia on ihan turha yrittää sietää,"
Totta. Kaverisikaan eivät ilmeisesti sietäneet sinua.
"mun puolesta suksia ihan minne tykkää riitaa haastaan mutta mun kanssa ei sitä kauaa tee."
Vai olitko sinä se riidanhaastaja ja kaverit jättivät?
"Sä voit tapella niin paljon kuin haluat, ei se mun napaani kaiva."
Missä kohtaa sanoin tappelevani? En missään.
Riippuu asiasta. Jos minua on kohdeltu toistuvasti väärin, luottamus petetty tms, ja haukun tyypin lyttyyn. Kaikkein tuskaisimmassa vihan ja turhautuneisuuden vimmassa saatan huutaa ja kiljua ja hakata seinää, itkeäkin ehkä. Ns. itkuraivarit siis. Heh, vitsi kun mä oon herttainen ihminen. Fyysisesti en käy päälle. Puolustaudun kyllä jos joku niljake kähmii. Onneksi äärimmäisen harvinaista.
En vihastu helposti, sitä sattuu hyvin harvoin.
Ainakin pyrin välttämään sitä, koska tiedän etten koskaan unohda enkä anna anteeksi mitään...
en anna munaa enkä muutakaan huomiota, vittuilen ja näsäviisastelen joka asiasta ja oon muuten vaan naama norsunvitulla.
Enpä tiiä onko se jotain tosi pahaa jos mun pitää kävellä vesisateessa kaupungille vain siksi että voin seurata 2 tuntia kuin joku vitun sylikoira muijaa shoppailemassa itelleen kesävaatteitta. Ja shoppailusta väsyneenä sit illalla laitetaan nukkuun puoli kybältä ja tottakai telkkarista pitää laittaa ääni pois että toinen saa nukuttua, siinä sit toljotetaan 3 tuntia äänetöntä telkkaria / seinää kun ei itellä uni tuu. No jok tapauksessa vituttaahan se ja joku ei saa munaa vasta kuin ma, vkl lähden parin kaverin kanssa pikku ryyppyreissulle. Laittakoot nukkuun saatana vaikka ilta kuudelta ja shoppailkoot vaikka 8 tuntia päivässä ihan omassa seurassaan, perkele, nih.
saat naisen vihastumaan kun et "anna munaa"? Kehtaan epäillä. Nainen tuskin voi olla puutteessa samalla tapaa kuin mies. Voihan hän käyttää dildoa. Eihän se toki sama asia ole, naiselle kun seksi on paljon enemmän kuin vain fyysistä (useimmiten).
ei ookkaan se fyysinen munan puute vaan se että naisia alkaa henkisesti vituttamaan jos mies ei haluakkaan nussia heitä.
sä suostut tekemään juttuja, jotka pistää vituttamaan?
Televisiota voi kuunnella kuulokkeilla.
Suomalaisen miehen kuuluu olla vähän tossun alla parisuhteessa. Eihän yksikään nainen suostu katsomaan kovin pitkään miestä, joka tekee mitä itse haluaa, olipa nainen mitä mieltä tahansa niistä tekemisistä.
Kuulokkeita ei voi käyttää, koska silloin kuule jos arvon prinsessa haluaa vaikka vesilasin vuoteeseen tarjoiltuna.
aika voimakas sana, enkä ole koskaan vihaa tuntenut.
Suuttumus on oikeampi sana ja jos olen joskus suuttunut, niin en paisko tavaroita, en vetele kuonoon, en huuda, en reuhaa. Äänenpainosta sen jo tunnistaa, että nyt meikää harmittaa ja silloin olen vain hiljaa. Ilme kertoo, että mun on parempi antaa olla hiljaa ajan x verran, jotta voi tasoittuneella mielellä palata keskustelemaan.
Suutun erittäin harvoin, siis erittäin harvoin. En suutu siitä, jos joku tekee minulle pahaa, vaan siinä tilanteessa lähinnä säälin ja ihmettelen, että miksi joku haluaa tehdä niin ja mistä se tarve tulee tehdä niin.
Suuttumus on ollut aina suurimmillaan silloin, kun lapsia kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja epäkunnioittavasti.
ko. henkilöstä.
...vihannut ketään...hmm...en varmaankaan.
olen vihaa tuntenut.
Niissä harvoissa tilanteissa kun voin sanoa tunteneeni vihaa, oon ollut aika kauhea suoraan sanottuna... Mä annan tulla just sen miltä sisällä tuntuu ja täysillä. Tai en tiedä onko tuo ollut sitten kiukkua, loukkaantumista, turhautumista... Ehkä kaikkia yhdessä, mutta kyllä siihen vihaakin on mahtunut. En silti kadu reaktioitani, kaikki mitä multa ulos tuli oli takuulla miehen ansaitsemaa.
Jos puhutaan normaalista suuttumisesta, niin mä annan samalla tavalla tulla kaiken ulos sillä hetkellä miltä tuntuu, mutta en raivokkaasti. Saatan hetkellisesti olla hiljaa, antaa tunteiden tasoittua ja sitten yritän selvittää tilanteen. Mä lepyn tosi nopeasti, joten nuo saattaa olla hetkellisiä pieniä tiuskimisia, joita niitäkään ei kovin usein tule.
Koskaan en oo henkilökohtaisuuksiin mennyt ja pyrin välttämään sitä jatkossakin tulipa eteen minkälaisia tilanteita tahansa.
"Miten osoitat
vihaasi 26.6.2008 klo 04.28
vastakkaista sukupuolta kohtaan?
Puratko tunteitasi hänelle fyysisesti vai sanallisesti vai jätätkö huomioimatta koko henkilön kokonaan?
Vihastutko helposti ja ihan pikkuasioista, vai tarvitseeko toisen tehdä sinulle jotain oikein tosi pahaa jotta suutut?"
Osoitan tavallisimmin vetäytymällä. Muutun etäiseksi ja viileäksi. Se on suojautumismetodini tavallaan myös, jolla annan itselleni rauhaa ajatella asioita. Odotan, että tilanne rauhoittuu.
En vihaa yhtään ketään, mutta jos kyse on siitä, että tilanne on todella tulehtunut, toimin noin.
Muuten pyrin selvittämään asioita ja tunteita avoimesti ja kepeä kiistely on joskus jopa kivaakin, jos on hyvä ja huumorintajua omaava keskustelija kyseessä (kepeä kiistely tietysti eri asia kuin riitely, joka pohjaa aitoihin vihaisuuden tunteisiin).
En vihastu kovinkaan helposti ja pikkuasioista. Historiastani löytyy ihminen, jolla oli _hyvin_ vaikea ja räjähtelevä luonne ( ei ollut oma miesystävä tms. sellaista kuitenkaan...). Tänä päivänä kiitän kaikkea häneltä saamaani oppia: hän opetti mulle kärsivällisyyttä ja vaikean temperamentin ymmärryskykyä. Työelämässä esim. olen pärjännyt hyvinkin vaikeiden ihmisten kanssa, joita moni on kironnut varmaan osin juuri tuon ansiosta. Toki mä joskus suutun, mutta mun täytyy sitten olla todella vihainen, jos ääntäni korottamaan ja huutamaan alan. Kyllä joskus on niinkin tietysti käynyt: valehtelisin, jos kiistäisin. Olen menettänyt malttini joskus, mutta en rehellisesti edes muista, että milloin olisin itse tietoisesti aloittanut riidan jonkun läheiseni kanssa tai toivonut sellaista tilannetta. En juuri ole mitenkään & minkäänlaista huutajatyyppiä. Fyysisen väkivallan käyttöä halveksun, paitsi ehkä itsepuolustustilanteissa.
Sellaisenkin opin sain samaiselta edellä mainitsemaltani temperamentikkaalta ihmiseltä siinä samalla, etten juuri voi sietää kaiken maailman mitättömistä asioista liioiteltua mylläkkää nostavia draama-gueeneja ja draama-kingejä. Toki on vain ja ainoastaan tervettä, ettei ihminen liiaksi patoa tunteitaan sisälleen ja että ihminen kykenee tarvittaessa myös ilmaisemaan selkeästi, mikäli kokee esimeriksi tulleensa loukatuksi, mutta musta on lähinnä itsekästä ihmiseltä tuoda julki kaikki mahdollinen henkilökohtainen veetuksensa ja purkaa se läheisiinsä mitään miettimättä.
Pidän useimmiten sovittelevasta tyylistä, jos jonkun kanssa tulee erimielisyyksiä. Jos tiedän toisen loukkaavan mua aiheetta, en kuitenkaan välttämättä jousta näkemyksestäni. Ajattelukykynsä täydellisesti riidellessään menettävistä ihmisistä ahdistun. Joskus olen noussut ja poistunut tilanteesta, kun olen nähnyt kahden ihmisen olevan napit vastakkain ja ettei tilanne siitä muuksi muuttuisi.
-e.W
ketään miestä. En suutu helposti muutenkaan ja vaikka suuttuisinkin, niin lepyn tosi helposti. Enkä oo pitkävihainen. En ees parin päivän jälkeen edes muista, mistä asiasta oikein suutuin, jos suutuin.