Ollaan viis vuotta asuttu avoliitossa. Meillä on kymmenen vuoden yhteinen historia. On matkusteltu ja tehty kaikkea kivaa yhdessä. Kaikki oli hyvin. Oli oma koti ja molemmilla hyvä työ. Ukon lapset on jo aikuisia niin on päästy tekemään kaikkea kivaa kahdestaan. Itselläni ei lapsia ole. Olen 35-v ja biologinen kello tikittää. Mielestäni olin täydellinen vaimo. Ahkera, rakastava, iloinen, hyväkroppainen, kivannäköinen... Mikään ei näköjään riitä. Työpaikkaromanssina meidänkin juttu alkoi niinkuin tää mieheni nykyinenkin suhde. Äijä on ite viiskymppinen. Mua sattuu ihan mielettömästi koska välitän siitä niin kovasti. Äijä on vaan rakastunu siihen toiseen. Ei mussa kuulemma mitään vikaa ole. Miks se sit mulle näin teki?? Mikä hemmetti äijiä oikein vaivaa? Eiks niille mikään riitä. Itse veikkaan että tässä tapauksessa on kyseessä keski-iän kriisi. Kuoleman pelko tai jotai sinnepäin. Se ettei oo enää nuori. Toivon että se jää yksin ja että siihen sattuu vielä enemmän kun muhun. Toiveeni on toistaiseksi ilmeisesti osittain toteutunut. Odottelee että se toinen tahollaan eroaa, jos eroaa. Itselläni on urheiluharrastuksia ja luen mutta en oikein osaa hakeutua ihmisten pariin. Ja kun jouduin muuttamaan omasta kodistamme vieraaseen paikkaan, en tunne sitä kodiksi lainkaan. On niitä kavereitakin mut ei ne oo aina läsnä eikä jaksa aina kuunnella samaa jankutusta. Elämä on tällä hetkellä kauheata kärsimystä ja ahdistusta. Kuukausi on vasta mennyt ja jos tervehtymiseen menee pari vuotta niin en tiedä olenko silloin enää hengissä.
Kuinka jaksan jatkaa
elämä on yhtä tuskaa
51114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on kohta ohi. joten minä käyn tuota eron tuskaa jo nyt läpi. ratkaisuja pitää tehdä, ja kohta on päätöksen teon aika, melkein jo tiedän miten käy, joten on jo nyt niin paha olla.
särkynyt sydän tuottaa ihan liian suurta tuskaa!! ):
mutta jaksamisia sinulle!!!!
Uusi elämä alkaa, kun vanha jää taakse. Sen sijaan, että sidot ajatuksesi mieheesi ja hänen
uuteen valittuunsa, ajattele itseäsi ja sitä miten luot oman huomisesi. Salli kivun olla, se hellittää sitä mukaan kun päästät irti noita kahta koskevista ajatuksista. Ihmisellä on aika kasvaa ja parhaiten se tapahtuu kuuntelemalla hiljaa elämää. Irtaantumisvaiheessa on hyvä janota elämää laajalti, tehdä uusia asioita, kohdata ihmisiä pyyteettömästi. On parempi olla utelias elämälle ja antaa uuden kokemiselle mahdollisuus kuin kantaa käärmeitä povessaan.
Hyvän näköiset naiset ei tänä päivänä jää yksin,
niillä on kysyntää. Kasvata luonnettasi luopumaan
ja elä. Aika avaa silmät näkemään enemmän.
Jos jotain pitää tehdä, niin itke ja täysillä,
se estää ettet patoa sisällesi katkeruutta.
Hyvvää huomista - sinä päätät tuleeko se.
Ehkäpä kyse oli vaan kyllästymisestä. Noinkin kauan olette kumminkin olleet yhdessä. Eipä siinä kohtaa hyvä kroppa ja ahreruus auta. Kaipa mies halusi vielä kokeilla viehätysvoimaansa ja se toinen nainen on nyt sitten tämän hetken kova juttu.
Kyllä sullekin ottajia riittää, kunhan nyt olet päässyt ensin tämän jutun yli.
että kun toiseen tottuu, aika kuluu, mies sitten kyllästyy ja haluaa vaihtelua? Kaikkein kauneinkin nainen on ajan kuluessa "se sama vanha juttu."
Surullista tämmöinen pinnallisuus. Omaa kumppania ei tarvitse jahdata ja liehitellä, hän on tarvittaessa paikalla kuin kahvinkeitin. Metsästysvietti herää ja ...
Voimia sinulle. Olen kokenut saman.
elämä vaan kummasti jatkuu. Ei kannata ruikuttaa tollasen idiootin perään. Olet nuori ihminen sulla on elämä edessä. Pää pystyyn ja näytät sille ex:lle että sulla menee vielä paremmin. Alat huolehtimaan nyt itsestäsi.