Eilen söin:
Aamupala: 2 palaa tuoretta patonkia, niiden päällä majoneesia ja kylmäsavulohta, ai että oli hyvää.
Lounas: Kermainen herkkusienipasta jossa pekonia, nam nam
Välipala: Pähkinäsuklaapatukka, energiaa työhön!
Päivällinen/Illallinen: Iso pizza, kolme juustoa ja katkarapuja, ahhh
Iltapala: Hedelmiä ja rahkaa, jotain kevyttäkin.
Kyllä on hyvä olo kun syö kunnolla. Hyvä mieli, reipas ja energinen olo, puhumattakaan siitä että hyvä ateria on nautinnoista suurin.
Melkein kymmenen vuotta olen tapellut painoni kanssa, yrittänyt saada sitä laskemaan. Laihduttamalla olen saanutkin 10 kiloa pois, mutta en halua elää sellaista elämää. Koko ajan nälkä, nälkäisenä minusta tulee vittumainen ja olen kaikille ilkeä. Hyvä ruoka, parempi mieli kuten Atrian mainos sanoo ja on muuten helvetin oikeassa.
Niin että nyt loppui typerä laihdutus. Suosittelen samaa teille muillekin. Ymmärrän jos painaa 90 ja on terveysriskejä, mutta pieni pyöreys vaan kaunistaa, sanoo mieskin.
Terveisin 170/75 ja ylpeä siitä.
Aamupala: 2 palaa tuoretta patonkia, niiden päällä majoneesia ja kylmäsavulohta, ai että oli hyvää.
Lounas: Kermainen herkkusienipasta jossa pekonia, nam nam
Välipala: Pähkinäsuklaapatukka, energiaa työhön!
Päivällinen/Illallinen: Iso pizza, kolme juustoa ja katkarapuja, ahhh
Iltapala: Hedelmiä ja rahkaa, jotain kevyttäkin.
Kyllä on hyvä olo kun syö kunnolla. Hyvä mieli, reipas ja energinen olo, puhumattakaan siitä että hyvä ateria on nautinnoista suurin.
Melkein kymmenen vuotta olen tapellut painoni kanssa, yrittänyt saada sitä laskemaan. Laihduttamalla olen saanutkin 10 kiloa pois, mutta en halua elää sellaista elämää. Koko ajan nälkä, nälkäisenä minusta tulee vittumainen ja olen kaikille ilkeä. Hyvä ruoka, parempi mieli kuten Atrian mainos sanoo ja on muuten helvetin oikeassa.
Niin että nyt loppui typerä laihdutus. Suosittelen samaa teille muillekin. Ymmärrän jos painaa 90 ja on terveysriskejä, mutta pieni pyöreys vaan kaunistaa, sanoo mieskin.
Terveisin 170/75 ja ylpeä siitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä laihdutan ja laihdun, en ole nälkäinen ja syön hyvin. En haluaisi ikinä enään syödä kuin sinä, sillä läski ei todellakaan ole kaunista. Olet vain luovuttaja, mutta pääasia että se ei haittaa sinua itseäsi,vielä. Palataan sitten asiaan kun olet lihonut muodottomaksi palloksi noilla kamalilla kaloreillasi.
Heh. Tiedän kyllä että pysyn tässä painossa ja olen tähän oikein tyytyväinen. 10 kiloa laihempana en ollut yhtään onnellisempi vaan päin vastoin elämänlaatuni oli paljon huonompaa.
Ei voisi vähempää kiinnostaa onko jonkun mielestä "läski kaunista". Minä olen omasta mielestäni ihan riittävän kaunis ja niin olen miehenikin mielestä ja se riittää varsin mainiosti.
Nähkää te vaan nälkää. Jos joku on luovuttaja, niin se joka on nykypäivän sairaalloisten kauneusihanteiden vietävänä ja unohtaa nauttia elämästään.
Niinhän se menee että jokainen eläköön elämänsä niinkuin hyvältä tuntuu. Olen samaa mieltä että hyvästä ruoasta tulee hyvä mieli. Ja voi että itsekin nautin kyllä paljon hyvistä makunautinnoista. Vaalea leipä, juustot, leivonnaiset, suklaa, hyvä olut, pasta ruoat, oi että!
Mutta toisaalta sitten taas pidän kyllä itsestäni enemmän kun olen hoikempi joten minulle on tärkeää seurata painoa. Joskus olen ollut painavampikin, mutta nyt ei ole paino muuttunut enää moneen vuoteen. Siltikin syön herkkuja, säännöllisesti. Elämä tuntuisi kurjalta jos ei koskaan saisi syödä niitä asioita jotka omassa suussa maistuu hyviltä. Joten kyllä syön suklaata silloin tällöin, pullaa parikin kertaa viikossa, juustoja aina sillöin tällöin.
Tärkeintä on se kohtuus. Kaikkea voi syödä, jos muistaa kohtuuden.
Koska välillä on käynyt niinkin että on tullut syötyä hyvää ruokaa aivan liikaa, koko ajan. Silloin se ei enää anna samanlaista nautintoa, siitä tule tusinakamaa. Arkiruoka on juuri se, mikä tekee herkuista niin erityisen hyviä. Jos leivoksia vetää tavalliseksi aamupalaksi, ne alkaa maistumaan puulta.
Eli arkiruoka on sitä perusterveellistä kotiruokaa, tummaa leipää, kasviksia, puuroa, jne. Ja spesiaalitilanteisiin sitten herkut kuten vaaleaa patonkia juustojen kera, tai paksu ihana latte ja porkkanakakku, tai suklaata ja karkkeja elokuvaa katsoessa. Mutta ei kaikkia näitä saman päivän aikana. Siitä tulee vain ähky.
Haluan vain sanoa ettei kaikkien hoikkien ja laihojen elämä ole jatkuvaa kieltäytymistä ja tuskaa ja mautonta sapuskaa. Itse olen nähdäkseni herkutellut aina, kun siltä on tuntunut ja paino on selkeästi hoikan puolella.
asiaa, tuohon ei voi paljon enää lisätä...
kiva että olet tyytyväinen,mutta miksi niin agressiivinen?Ei kai sun täydy olla puolustuskannalla kokoajan. niin kuin itse sanoit riittää että olet itse tyytyväinen bonus jos vielä mieskin on.Mutta stella hyvä tämä on laidutuspalsta ja jotenkin muut laiduttajat näköjään ei ota hyvällä sun tekstiä. Oli sitten iso tai pieni niin parasta on että on rehellisesti tyytyväinen.Ja jos sä oot niin hyvä!nythän sun ei edes tarvitse tulla tälle palstalle enää :)
Hienoa että olet tyytyväinen ja onnea sulle jatkossa!
voi kun voisinkin olla samaa mieltä itseni kanssa.
Olet luovuttaja niin kuin joku jo totesikin. Syö vain rasvaista ruokaa ja nauti "itsestäsi". Huomaat kyllä ennemmin tai myöhemmin, että olet pelkkää rasvaa ja näytät rumemmalta kuin kaunis virtahepo, joka on juuri tullut muta kylvystä =)
Syy miksi olen palstalla on yksinkertaisesti se, että olen itsekin ollut laihduttaja melkein koko ikäni. En ole mitenkään puolustuskannalla, tekee vaan mieli kertoa muillekin, ettei itsensä näännyttäminen ole sen "kauneuden" arvoista.
Minulle kyse on valinnoista. Voin painaa 60-65 kiloa ja olla koko ajan nälkäinen tai syödä puisevan makuista ruokaa. Ei kukaan voi esimerkiksi väittää, etteikö rasvainen juusto olisi parempaa kuin nämä 5% rasvaa -hirvitykset. Toisaalta voin painaa 70-75 kiloa ja nauttia elämästäni, syödä hyvin ja olla stressaamatta koko painoasiaa. Valittuani jälkimmäisen elämänlaatuni on kohonnut todella huomattavasti.
Kuten jo ensimmäisessä viestissä sanoin, ymmärrän hyvin laihduttamisen terveyssyistä jos ylipainoa on runsaasti. Minulla ei kuitenkaan ole, eikä monella täällä palstalla laihduttavallakaan.
Kukaan muu ei niitä senttejänne ja kilojanne katso eikä laske kuin te itse. Kun koko elämä pyörii pelkän painon ympärillä niin se ei ole mitään elämää. Nimimerkki kokemusta tosiaan on. Jokaisen suupalan vahtaaminen ja kunnollisten, herkullisten aterioiden puuttuminen elämästä yksinkertaisesti huonontaa sen laatua. Sitä ei korvaa se, että on normaalipainon alarajalla ylärajan sijaan tai vähän alipainoinen sen sijaan että olisi vähän ylipainoinen.
Voiko sinulla tosiaan olla tuollaisella ruokavaliolla hyvä olo fyysisesti? Minulla jo yhden pizzan/kermaisen pastan jälkeen vatsa turpoaa ja tuntuu että ruuansulatus pysähtyy kokonaan. Sellaisen aterian jälkeen pitää aina mennä makuuasentoon. Noissa sinun syömissä ruuissa ei ole ollenkaan ravintoaineita, pelkkiä tyhjiä kaloreita.
Mutta sitä tässä muutama on yrittänyt sanoa, että ei hoikan ihmisen tarvitse nähdä koko ajan nälkää eikä syödä puisevaa ruokaa. Itse herkuttelen säännöllisesti - mutta en koko ajan!
Ja kyllä! SYön täysrasvaista juustoa! Ja olen silti hoikka koska syön juustoa kohtuudella! Mielestäni noin kevytjuustot maistuvat kumilta. Täysrasvaista juustoa syön päivittäin, muutamia viipaleita, eikä ole paino-ongelmia.
Pystyn silti seuraamaan painoani, ja nauttimaan elämästä. Mikset sinäkin pystyisi? ei se ole vaikeaa, täytyy vain löytää se kultainen keskitie. Sinulla on negatiivinen käsitys siitä että laihan elämä on pelkkää näkkileipää ja vettä! Ei suinkaan ole!
Mielestäni kyllä se oma viihtyminen omassa kehossa on tärkeää elämänlaadun kannalta. Jos joka kerta peilistä katsoo roikkuva ja veltto ja löysä ihminen, niin kyllä se masentaa. Fyysinen olokin huononee, kun rasvaprosentti nousee. Huono ja ravinneköyhä ruoka tekee myös fyysisesti huonon olon, sen tietää jokainen joka on joskus syönyt vaikkapa liikaa karkkia kerralla.
Mutta jokainen on toki yksilö: jos sinua ei liikakilot häiritse, niin mikäs siinä? Mutta et sinä voi minun puolestani puhua ja sanoa että mikä kenenkin kohdalla eniten huonontaa elämänlaatua. Joillekin se elämänlaatu paranee siitä, että voi olal tyytyväinen omaan vartaloonsa, tuntee itsensä hyvännäköiseksi ja vetreäksi, ja löytää syömiseen sen kultaisen keskitien. Sinulle ruoka on ehkä tärkeämpää kuin vartalosi, mutta kaikille se ei sitä ole.
Ja usko pois, kyllä ne liikakilot näkyy - muillekin kuin sille ihmiselle itselleen. Ja toisaalta muyös erityisen hyvännäköinen vartalo saa kiitettävästi katseita osakseen.