miehen haluttomuus

Valitettavan tutulta kuulostaa. Olin naimisissa 10 vuotta joista alku kyllä ihan ok. Lapsien myötä tuli muutama liikakilokin mulle. Seksi oikein hyvää ennen lapsia. Sitten ei ajan kuluessa enää miestä kotitouhut kiinnostanut vaan paljon menoja sekä työn että harrastusten takia. Yllättäen oltiin tilanteessa,kun mies niin "väsynyt",ettei seksi enää maistunut. Välillä syynä ehkäisyn epävarmuus ja milloin mikäkin. Kun aloin epäillä pettämistä,tuli vahvat vakuutukset rakkaudesta ja perheen tärkeydestä. Viimein jäi rysän päältä kiinni rontti. Jostain syystä miehillä ,osalla siis, tarve pitää yllä perhettä ja sitten iloitella vieraissa. Mutta kun erohetki koittaa,itkien huutavat perään. Nyt uudessa parisuhteessa elelen ja olen niin onnellinen päätöksestäni. Oikeasti voi olla onnellinen vielä yli 30 vuotiaanakin ja uudessa liitossa. Naiset,älkää alistuko huonoihin suhteisiin.Tehkää kaikkenne pari suhteen eteen,taistelkaa. MUTTA jos se ei auta,USKALTAKAA tehdä päätös ja erota!!!!Vaikeaa se on ja pelottavaakin, mutta jos mies ei panosta vaimoonsa tippaakaan,miksi tuhlata omaa elämäänsä siihen. Lapset kärsivät erosta,mutta sopeutuvat ajan kanssa aina. Itse uskon kokemani perusteella olevani parempi äiti onnellisena kuin henkisesti raunioituneeena parisuhteen painajaisessa.Lapsetkin ovat jälkeenpäin todenneet,että äiti on nykyään paljon iloisempi. Lohduttava ajatus minulle kriisitilanteessa oli,ettei ole kiire mihinkään.Mitään hätiköityjä päätöksiä ei tarvitse tehdä. Itse sinnittelin vain ja ainoastaa lasten takia 1½ vuotta. sitten henkinen kapasiteetti loppui.Nyt olen onnellinen nainen ja lapset sopeutuneet uuteen elämään.

Meilläkin samalla lailla...
Eli meil on pian 1 ja puol vee tytteli, helppo hoitoinen, että ei pitäisi siitä olla kiinni. Minä hoidan lapsen ja lapsi on melko aamu virkku, et iltasella tulee sitten mentyä ajoissa unille. Mies katsoo illat tv:tä tai on netissä ja valvoo myöhään. Lapsen mentyä unille, olen yrittänyt miestä saada innostumaan, mutta tunnun vain olevan häiriöksi, "elä nyt, kun minä katson tätä" tms.
En usko hänen pettävänkään, asiasta on usein väiteilty, mutta mies on vain sanonut, ettei vain enää halua seksiä niin paljon kuin ennen ja ettei vika ole minussa. Mutta ei se ainakaan itsetuntuo nosta kun tulee torjutuksi tv:n tai netin takia :/
Yksin liikkuessani saan kyllä muilta miehiltä huomiota, että en itseäni mitenkään kauheen rumanakaan pidä. Eikä esikoisen jäljiltä ole jäänyt ylimääräisiä kilojakaan, tosin tämä alkoi jo ennen esikoisen syntymää.

Älkää jankuttako. Älkää mankuko. Älkää vinkuko. Sitä ei noin saa.

Viikonloppuna ku lapset päikkäreil nii hyvä tilanne. Ehdottakaa olohuonetta, keittiötä... Ja jos ujostelette naapureita tai ohi kulkijoita ni laittakaa net vaan kateelisiksi.

Lapset voi myös laittaa mummolaan hyvin näin kesä aikaan. Ottakaa missio ku lapset pois jaloita. NYT PITÄÄ SAADA!

Ei aina sitä samaa makuhuoneen sänkyä. Mies päällä ja nainen alla. Blaah Blaah.... Johan sama rutiini monen vuoden ajalta alkaa tympiä. Eihän sitä makarooniakaan jaksa montaa vuotta putkella syödä.

Tai sanokaa vain suoraan että "ukko, nai multa aivot pihalle"!

Veteleeköhän suhteenne loppujaan? Kuulostaa aika pahalta.

Sanooko miehesi tykkäävänsä sinusta vai sanooko hän rakastavansa sinua? Noissa on ISO ero.

Jos suhteen perustassa on jotain vikaa niin suhde ei parannu muuttamalla, tekemällä lisää lapsia tai laittamalla lisää lemmikkejä. Minulla on kokemusta lapsen teosta parisuhteen pelastamiseksi, ei toiminut.

Mieti tarkasti tulevia aikoja, tekojasi ja päätöksiäsi. Jos ero tuleekin niin pärjäätkö lapsesi/lapsiesi ja mahdollisten lemmikeittesi kanssa.

Vai onko kohdallesi sattunut sellainen mies joka on etsinyt vain sukunsa jatkajaa? Ne ovat pahimpia. Ovat ensimmäisinä vuosina niin ihania ja täydellisiä. Mutta mitä enemmän aikaa kuluu ja hän saa jälkeläisiä niin sitä vähemmän hän sinusta enään välittää. Kunhan lapset tarpeeksi isoja niin jättää sinut, eihän sinulla enää käyttöä ole. Pärjää jo itse lasten kanssa.

Älä suostu asumaan aviomiehesi kanssa kuin serkkusi kanssa. Seksi kuuluu normaaliin suhteeseen kuin nenä kasvoihin. Tai ainakin niin että puhutaan ja sovitaan kumpaakin tyydyttävä käytäntö.

Toivottavasti saatte suhteenne toimimaan.

itselläni oli jonkun aikaa myös vähentyneet halut, synnytyksen jälkeen.
Itselläni vaikutti varmaankin se, että olin mukana synnytyksessä ja juuri tämä välilihan leikkaus ja jälkeiset varmaan vaikutti. Vielä sitten tämä "pakko"-selibaatti siihen päälle. Lapsi syntyi keskosena, kampurajalka jne jne. ja jatkuvasti jouduttiin reissaamaan sairaalassa, avovaomon syn.jälk.masennus, oltiin suoraan sanottuna ihan h..tin väsyneitä. Kyllä siinä seksihalut karisee, vaikka kuin rakastaisi.

Mutta ei kai se seksin määrä ja/tai laatu ole rakkauden mitta?
Pitää muistaa, että se on meillä miehillä myös henkisen tilan "mittari", jos on väsynyt, stressiä, huolia-murheita, ikä jne., ei sitä vaan silloin siiten pysty ja keskustelu auttaa usein tämän asian yli. Ehkä tarvitsis jotain virikkeitä, filmiä, vaatteita tms., EN tarkoita mitään pervoilua tms. sillein ku hyvältä tuntuu. Rohkeasti kokeilemaan, syttyy se märkäkin puu, kun aikansa... ;) Onnea yritykseen..