Minulla on jo iäkkäät vanhemmat, kumpikin melkein 80-vuotiaita. Yritän olla heille kohtelias ja yritän pitää mölyt mahassani, vaikka se vaikeaa onkin. Heillä on nimittäin ärsyttävä tapa juoruta minun ja perheeni asioita mm. veljelleni. Veljeni osaa sitten käyttää näitä tietojaan erittäin piikikkäästi tavatessamme. Vaikka kuinka vannottaisin vanhempiani olla kertomatta jotain heille kertomaani asiaa, he lupaavat auliisti, mutta ei mene viikkoakaan kun asia on jo veljeni tietoisuudessa. Kärsin kovasti tilanteesta ja pahoitan mieleni. Koen myös, että minua jotenkin "syrjitään" syystä, että elän ihan normaalia ja onnellista elämää perheeni kanssa ja veljelläni taas elämä hieman tökkii. Vanhempani saavat tällä käytöksellään minun tuntemaan, että minun pitäisi olla jotenkin pahoillaan siitä, että minun elämäni on kunnossa kun veljeni taas ei. En ole kuitenkaan veljenikään kanssa riidoissa, mutta hän todella osaa tavatessamme "ruoskia" minua näillä tiedoillaan, siksi en haluaisi, että vanhempani laulaisivat asioitani. Olen pahoilla mielin siitä, koska tunnen etten ole tasavertainen vanhempieni silmissä.
Asioiden
juoruaminen!
6794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun et voi luottaa vanheempiisi, niin älä kerro heille mitään, mistä voi olla sinulle haittaa myöhemmin. Kun tiedät jo etukäteen heidän juoruilevan asioistasi, niin miksi ihmeessä kerrot niistä heille.
Siispä, kun tapaa vanhempasi, puhutte vaan päivän säästä, lehden uutisotsikoista, torihinnoista siitä kuinka, kukat ovat puutarhasssan kukkineet. Nämä noin esimerkkinä.
Jätä kaikki vähänkään henkilökohtainen tai perhekohtainen tieto ja suunnitelmat vain omaan tietoosi. Jos vanhempasi kysyvät jotakin em. asioita, olet asiallinen ja sanot, että on oma asisi eikä kuulu muille.
Tällä konstin saat sen juoruilun loppumaan tietyn aikavälin - sanotaan, parin kuukauden kuluessa. Etkä sitten luovut ja rupea tosiaan kertoilemaan mitään, vaan pidät tiukasti kiinni linjastasi.
Vanhempasi ovat jo sen verran iäkkäitä, että et voi odottaa tai vaatia heitä enää muuttamaan
käytöstään toivomaasi suuntaan. ja muutenkin voita rajoittaa yhteydenpitoa heihin. Harvempia vierailukertta, vähemmän puheluita tai muita viestejä. Jokainen eläköön omaa elämäänsä.
Ehkä vanhempasi - sinun toivomukssstasi ja omista lupauksistaan huolimatta pitävät Sinua jonkinalaisena "yhteishyvänä",jonka elämäntilanteet voidaan panna tuosta vaan jakoon. Edellä antamillani neuvoilla, vältät nuo ikävät tilanteet.
Vanhempasi tuntevat varmaan mielihyvää ja onnea siitä, että sinulla menee hyvin. Se on ihan ymmärrettävää, olethan heidän lapsensa (yhä vaan!). Siksi kai mielellään kertovat asioitasi myös veljellesi.
En kehoittaisi sinua lopettamaan asioistasi puhumisen heille, se kun tuottaa heille varmaan suurta iloa, jota heidän iässään ei varmaan enää liikaa ole tarjolla.
Ongelmasi ei nähdäkseni ole vanhempasi vaan suhde veljeesi. Opettele valuttamaan piikit selästäsi kuin vesilintu.
Vanhempiasi voit (ja pitääkin) mielestäni tavata edelleen, mutta veljen tapaamisia voisi ehkä harventaa.
en kanssa suosittele olla kertomatta asioita vanhemmille,
niille pitää aina pystyä puhumaan.
mutta älä välitä veljesi piikittelystä,
se voi olla kateellista panettelua.
jos hänen oma elämänsä tökkii,
ja hän on kateellinen sinulle ja sinun perheesi onnelle.
vanhempasi voi kertoa myös epäonnesi veljellesi,
että hän tajuaisi ettei sinullakaan niin helppoa ole
miltä päällepäin näyttää. ja onnet ne voivat kertoa sen takia koska ovat onnellisia sinun puolesta ja haluavat kertoa kaikille kuinka ihana sinä olet. :)
Älä vatkaa asioitasi vanhempiesi kanssa.
Jos ihminen tai ihmiset ovat veemäisiä niin ne ovat sitä vaikka olisivat yli 90 vuotiaita! Ei epäluotettavasta ja kimurantista ihmisestä tule koskaan mitään herttaista vanhusta! Päin vastoin - huonot piirteet vain korostuvat ja kärjistyvät iän myötä. Tiukka kuri ja selvät rajat, ne on tarpeen vanhusten kanssa! Niin oudolta kuin se saattaa ensin kuulostaakin. Ole tarkkana, älä anna niitten sotkeutua elämääsi isommin.