Minä en saa mitään tästä liitosta.Mies on kiltti ja hiljainen ja ahkera.Siinä se tuli.Tylsää on elämä:(Ei puhu,ei pussaa.Ei hellyyttä,ei seksiä.Tätäkö on loppu-elämä?Hautakivessä lukee:Kuoli ikävään ja seksittömyyteen.Elokuussa tulee 10-vuotta selibaattia.Onko tässä mitään järkeä?Kun saisi ennen kuolemaansa hyvän panon.Olen vielä terve ja nätti.Ukko ei suostu puhumaan asiasta.Minä kuihdun ja kuihdun.
Ihan hyvä mies?
Avioliittoko?
202023
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
melkoisen toiveen heität.. kun saisi kunnon panon ennen kuolemaa. Pitäisi olla varovainen mitä toivoo, koska se saattaa toteutuakin. Ja.. kuolemaa on turha toivoa, se on jo tulossa. Yhtään vaan ei tiedä, miten lähellä tai kaukana.
Uskallatko sä itse elää tuon jo esittämäsi toiveen kanssa: saisi kunnon panot ennen kuolemaa?
Tietty, joskus on orgasmin jälkeen ollut olo, että jos nyt kuolisi, niin kuolisi ainakin onnellisena. Mutta elämä vaan senkun jatkuu. Toivottavasti.
Huomaa,että viestit ovat miehiltä.Olen ollut aviossa 35-vuotta.Ei ole helppoa häipyä,kun mies on muuten turvallinen ja luotettava.Ei ole miehelle helppoa tunnustaa impotenssi.Rakastan miestäni kuitenkin.Hän on lapseni isä.Kun saisi puhuttua.
Ei ole. Olen melkoisen samnlaisessa tilanteessa. Siksi tuollainen kommentti.
Ja nyt sitten alat pikkuhiljaa kypsymään. Et taida olla kovin seksuaalinen itsekkään :)
Itse ainakin kituutan seksittömässä ja muutenkin mitään antamattomassa parisuhteessa vain siksi, etten raski lasten takia erota. Emme riitele (koska tunteita ei ole toisia kohtaan) joten lapset eivät siitä kärsi ja lapsia kohtaan kuitenkin molemmilla on tunteita ja heitä huomioidaan yms. eli missään "kylmässä perheessä" lapset eivät joudu elämään.
Nimim. "vielä viisi pitkää vuotta"
Noin kymmenen vuotta takaperin löysin elämäni naisen, seksiä ja läheisyyttä, sekä ennenkaikkea sielujen kumppanuutta on riittänyt. Sillä olen jaksanut kanssasi pitää kulissiasi yllä.
Kiitos näistä vuosista.
elämäsi valua hukkaan moittimalla sitä mitä sinulla on? Miksi laitat miehesi vastuuseen siitä, että SINULLA on tylsää? Miksi et itse ottaisi vastuuta omasta elämästäsi ja siitä, kuinka onnelliseksi ja jännittäväksi sen teet?
Keksi teille aktiviteetteja, hassuttele ja hulluttele kotona, kipua sohvalla miehen kainaloon tai painaudu vuoteessa nukkumaan miestäsi vasten ottaen hänestä kiinni. Kuiskaa helliä sanoja ohimennen miehesi korvaan, kehu häntä arkipäiväisissäkin asioissa, sano rakastavasi. Halaa silloin kun kiukku alkaa nousta pintaan ja anna sen olla. Itsestä kaiken on lähdettävä, omasta halusta ja päätöksestä tehdä jotain asioiden eteen. Älä lannistu vaikka miehesi ei lähtisikään heti toimintaasi mukaan, vaan nauti miehesi yllättyneestä katseesta tai pienestä, kuin varkain huulille pyrkivästä hymystä. Kun annat rakkauttasi miehellesi omasta halustasi, spontaanisti, saat itsellesikin aikaiseksi uskomattoman hyvän olon.
Joskus puhumisesta saa tarpeekseen. Aina ei jaksa kuunnella tai puida sitä missä on epäonnistunut tai mitä tekee alituiseen väärin. Ala arvostaa miestäsi sellaisena kuin hän on. Opettele näkemään hänestä ne piirteet joihin aikoinaan rakastuit. Näytä hänelle pienillä teoilla että edelleen välität. Uskon että saatte asiat pedin puolellakin kuntoon kun homma jokaisessa päivässä toimii.
Muutos lähtee kuitenkin sinusta itsestäsi ja siitä, kuinka paljon olet valmis tekemään onnellisuutesi eteen.
Ei voi olla totta!?
Romanttinen nainen!?
Luulin että kaikki ovat jo kuolleet sukupuuttoon!!
Suomen kieltä noin hyvin?Kauanko olet asunut Suomessa?
"Älä lannistu vaikka miehesi ei lähtisikään heti toimintaasi mukaan, vaan nauti miehesi yllättyneestä katseesta"
Ja kuinkas kauan pitäisi jaksaa lanistumatta?
Mistä miehen yllättyneestä katseesta?
Ihan sama olenko venyneessä yöpaidassa tai sukkanauhaliiveissä ja harsomekossa, saan aina saman katseen - siis sen jaaha tuollaista-...
"Joskus puhumisesta saa tarpeekseen" Kyllä ja varsinkin niistä lupauksista, joiden toteutumista saa odottaa... ja odottaa..
"Miksi et itse ottaisi vastuuta omasta elämästäsi ja siitä, kuinka onnelliseksi ja jännittäväksi sen teet? "
Niin kun parisuhteeseen tarvitaan kaksi läsnäolevaa ja suhteen eteen töitä tekevää yksilöä, niin jospa tässä sitten ottaisi yksilönä vastuun elämänsä onnesta ja pakkaisi luunsa muualle.
voi, eikä pidä loputtomiin jaksaa. On osattava myös luovuttaa jos näyttää siltä että muuta keinoa oman onnellisuutensa eteen ei yksinkertaisesti ole.
Mutta taistelematta ei saa antaa periksi. Asiat ovat loppuun käsiteltyjä kun käsi sydämellä voi sanoa toiselle, etten olisi voinut olla tai antaa osaltani enää enempää. Kyse on todellakin parisuhteesta, jossa kummankin panostusta tarvitaan, mutta loppupeleissä kukin on vastuussa vain itsestään ja omista tekemisistään/ tekemättä jättämisistään. Siksi kannattaa aina mieluummin toimia, kuin jäädä odottamaan että toinen muuttuu. Muutos harvoin tapahtuu pyynnöstä, vaan omasta halusta, huomaamatta.
Kaikki on pitkälti omasta asenteesta kiinni.
avioliitoista on tuollaisia, sori mutta minua nauratti tämä kommenttisi, - tässä oli tahatonta/ko komiikkaa :))
vankila.
Ei sellaista selibaattia kukaan kestä ja suhde on varmaan täysin rappiolla.
Minä itse lähtisin sellaisesta liitosta ja lujaa.
Teidän välinen suhde ei toimi ollenkaan.
Parempaa jatkoa ja yritä ryhdistäytyä ja järjestää elämäsi kuntoon.
mitään järkeä!
Olen samanlaisessa tilanteessa oleva nainen, selibaattia meillä ei ole kestänyt noin kauan, vaan 6 vuotta ja neljä kuukautta!!!
Olen vielä nuori ja kauniskin, muille kelpaisin hyvinkin.
Tuntuu naurettavalta ja tyhmältä, että olen kestänyt seksittömässä liitossa näin kauan!
Älkääkä nyt vastatko tähän, että puhukaa....olen yrittänyt puhua kymmeniä kertoja ja vastauksena saan vain tiuskimista tai en mitään. Seksiä en saa kotoa, ja vieraissa en saa käydä.
Kohta varmaan kasvan umpeen.
Ero tästä varmaan tulee, ja mitä pikemmin, sen parempi minulle. (Mies ei halua erota, hän on omien sanojensa mukaan onnellinen - seksittömässä liitossa! Eli aseksuaali.)
että juuri kukaan nainen ei sano kaipaavansa seksiä.
Mies ei yleensä niin sano.
Sinun miehesi luulee olevansa sinulle mieliksi koska olettaa sinun olevan normaali nainen, eli kotitöistä ikuisesti ylen uupunut ja sen vuoksi kykenemätön seksiin.
olen lukemattomia kertoja sanonut hänelle, että seksi on minulle tärkeä asia. Vihjaillut olen usein.
Ja vongannutkin, nyt en enää ole jaksanut vongata, olen alkanut katselemaan muualle.
Hassua, miten avioliitossa olevan naisen on helppoa saada muualta seksiä ja jopa uusia kumppaneita vakavampaankin suhteeseen, mutta vaikeaa ja lähes mahdotonta saada omalta mieheltään seksiä!
Ei kai nyt nelikymppinen vielä impotentti voi olla?!
Mies on vielä mustasukkainen minusta:)Olen ystävystynyt koirani kasvattajan kanssa(nainen).En ole lespo.Kutsuu minua siskokseen,meillä on sielujen sympatiaa.Rouva on ope ja kohta tohtori.Ison perheen äiti.Tuntuu niin ihanalta,kun joku kutsuu sinua ihanaksi:)
Kukapa ei olisi kuullut vitsiä ruokalajista joka vie seksihalut? Hääkakkuhan sen tekee.
Maailmassa lienee miljardeja miehiä jotka eivät saa vaimoiltaan tarpeeksi seksiä?
Olisiko se aivan käsittämätöntä, että että olisi yksi tapaus toisinkin päin?
tapauksia on paljon.
Naiset vain tyytyvät seksittömyyteen tai sitten kaikessa hiljaisuudessa hankkivat salaisen seksisuhteen....
ja ottavat eron pihtarista ja etsivät sellaisen keneltä ei tarvitse vongata...