Kuulkaas ihmiset,Olen kokenut eron kerran elämässäni ja se ei todellakaan tuntunut hyvältä. suoraan sanoen mä sekosin päästäni se oli mulle vaan niin raskas paikka. jätkä jätti mut kun pääsi armeijasta. oltiin oltu silloin jo yhdessä 2v.. ja kihloissakin. tuntu kuin maailma olisi romahtanut ja sitten rupesin miettimään kauan aikaa sekoiltuani että "mitä mä teen,olenko tyhmä,miks annoin sen satuttaa, NÄYTÄ SILLE ETTÄ KYLLLÄ MÄ PYSTYN ELÄMÄÄN ILMAN SUA SENKIN SIKA".. ja niin tein vaikka pahalta tuntui.. ainakin vähän aikaa .. sitten mä taas lankesin ja mä annoin sen käyttää mua hyväxeen.. sitten mä tein siitä lopun.,... mä löysin uuden äijän... joo luulin että tästä tulee jotakin ja sillee.. ei tullutkaan.. se alkoi käyttäytymään väkivaltaisesti ja mä häivyin.. kun mä olin ihan paskana ni entinen kihlattu tuli ja "pelasti" mut... nyt ollaan oltu yhdessä jo 3v.. ja rakkaus kukoistaa. Siks mä halusin kirjottaa tämän mun pienen tarinan kun mä haluan sanoa ihmisille että vaikka miten kävisi elämässä ja tuntuu kuin maailma kaatuisi päälle niin päät pystyyn, kyllä kaikille on tarkoitettu joku. ehkä ei se tule nyt, eikä huomenna mutta kannattaa odottaa . ketään ei ole tarkoitettu elämään yksin. Täällä eletään vain kerran hetken verran, ja paljon onnellisia hetkiä tulee vielä elämässä olemaan vaikka kuinka pahalta tuntuisi juuri nyt. Kirjottakaa takaisin mitä mieltä te olette tästä kaikesta... ja hyvää elämää:))
Pää pystyyn!:))
Mari
3492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
x-kihlattusi kanssa saitte asiat järjestykseen. Nuorina sitä ehkä tulee vahvasti jossain vaiheessa mieleen se,että pitää kokea jotain ennen kuin sitoutuu kunnolla mihinkään. Se on mielestäni ihan oikein. Eipä jää märehtimään mitä kaikkea jäi tekemättä:)
Ehkäpä te olette nyt seikkailunne seikkailleet ja kaverisi tajusi, että olet hänelle se paras vaihtoehto.
Positiivinen asenteesi kantaa kyllä pitkälle ja auttaa jaksamaan niissä harmaammissakin päivissä:)Jatka tuota rataa:)
Voi kun munkin ex-avovaimo tulisi takaisin pian...elän vielä toivossa.
Annan sulle neuvon... kerro tunteesi hänelle ja sano että haluaisit jatkaa .. ja että hän on vieläkin tärkeä sinulle! Kyllä se siitä... onnea!