Alkaa vähitellen todella huolestuttaa.. Olen aina pitänyt itseäni vahvaitsetuntoisena, en mitenkään ylimustasukkaisena tai ripustautuvana. Mutta nyt vaivaa ihan jatkuva epävarmuus. Olen tapaillut jo useamman kuukauden miestä, johon olen hurjan alkuihastuksen jälkeen myös rakastunut korviani myöten. Hänen kanssaan oloni on luottavainen, eikä häiritse lainkaan, että tyttöjen päät kääntyvät (hän on erittäin hyvännäköinen), päinvastoin, otan kohteliaisuutena:) Hän kohtelee minua erittäin herttaisesti, on kertonut tunteistaan... Minun pitäisi olla ikionnellinen koko ajan! Mutta sen sijaan stressaannun heti, jos hänestä ei pariin päivään kuulu, tai jos hänellä on menoja, eikä hän ole kertonut minulle, mitä. En tietenkään missään nimessä sano hänelle näistä mitään, tajuan itsekin, kuinka säälittävää takertumista se olisi. Nyt vain haluaisin tietää, että meneekö tämä ohi... En kyllä kestä, jos en osaa lopettaa stressaamista pikapuoliin.
Epävarmuus
Milla
2389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä huoli, itsellenikin on käynyt noin, mutta olen tehnyt sen virheen että olen saanut mustasukkaisuuskohtauksia, yms.
Mietin vain, että jos oikeasti rakastaa, niin eikö ole parempaa keinoa näyttää sitä kuin huutaa kurkku suorana syytöksiä päin naamaa? Niin, onneksi minä olen läksyni oppinut, LUOJAN KIITOS!
Ajattelin vain kertoa, että et ole ainoa ja on ihmisiä jotka menevät vielä pidemmälle kuin minä.(Tällä voi aina lohduttaa itseään, kun muistuu mieleen ne kaikki nolot kohtaukset.)
:)
Täytyy myöntää, että pari kertaa olen kiukutellut aamuyöstä, mustasukkaisuudestapa tietenkin... Onneksi mies otti huumorilla, ja kyllä itseäni harmitti jälkeenpäin. Kaipa se on niin, että kun tunteet on vahvoja, menettämisen pelkokin on suuri. (Tai jotain...) Kun ei oikein millään voi uskoa, että olen saanut itselleni tällaisen aarteen:) Toivon vain, etten tyhmyyksissäni pilaa kaikkea.