Täällä keskustellaan seksittömistä avioliitoista, mutta miksi sitä "kissaa ei nosteta pöydälle" ja puhuta asioista? Siksikö, että miehille puhuminen on niin vaikeaa. Vaikka olisi tärkeästä asiasta kysymys, mies valitsee puhumattomuuden, sulkeutuu kuin simpukka, kun yrittää otta asian esille.
Elääkö mies mieluummin seksittömässä liitossa onnettomana yhtä onnettoman vaimon kanssa vain, koska ei kykene puhumaan? Sitten kirjoitellaan, että lapsen takia ollaan avioliitossa, kun kumpikin rakastaa lasta.
Miten on sen asian laita rakastetaanko toisiaan ja halutaan se myös näyttää? Ei lapselle paras kasvualusta ole vanhemmat, joiden keskinäinen suhde on kutistunut muutamaan sanaan. Lapset ovat huomiokykyisiä, ei pidä aliarvioida lasta. Lapsen paras kasvualusta on onnellinen parisuhde.
Minne miehen puhekyky häviää silloin, kun pitäisi puhua? Ei nainen yksin niitä ongelmia voi korjata, ei hän niitä yksin ole aiheuttanutkaan. Kyllä siinä molempia on tarvittu.
Ei riitä, että jos mies saa suunsa auki, ainoa vastaus on "en tiedä", "mistä minä voisin tietää", aina sinä olet tuollainen, syyttelemässä", ei sun kanssa voi olla, kun olet tuollainen". Eli syy vieritetään naisen kannettavaksi, kaikki mikä menee pieleen, on naisen syy. Jopa seksin loppuminen.
Mitä nämä mykät miehet odottavat seksiltä? Jotain pornolehtien ja -elokuvien seksiä? Ja kun sitä ei kotoa saa, ollaan sitten mieluummin hiljaa ja ilman. Ainahan sitä voi pornolehti kädessä suorittaa hommat ihan itse, vai? Onko se parempaa oman käden kautta vai voisiko se olla paljon, paljon parempaa vaimon kanssa?
Vaimo vain ei ole pornomalli ja se ei ilmeisesti kiinnosta miestä, tämä tavallinen nainen. Ei voi ehdottaa mitään ihmeellisiä rakastelumuotoja, kun vaimo ei kaikkeen suostu. Sitten valinta on, että ollaan ilman.
Parasta/pahinta ovat miehet, jotka haluavat rakastella vain takaapäin, ettei tarvitse vaimoa edes nähdä kuin takapuoli. Siinä sitten tyydytetään itsensä välittämättä onko vaimolla myös hyvä, saako vaimo myös tyydytyksen. Ei tyydytys kuulu pelkästään miehille, myös naiset haluavat sitä. Se taitaa pelottaa miehiä, kun nykyään vaimotkin vaativat osuutensa.
Olkaa mykkiä, käyttäkää omaa kättänne, jos se on parempaa. Vaikka epäilen sitä kovasti. Tilalle ehdottaisin, että miehet avaisivat sen suunsa ja lopettaisivat mykkäleikkinsä silloin, kun asioista pitäisi puhua.
Elääkö mies mieluummin seksittömässä liitossa onnettomana yhtä onnettoman vaimon kanssa vain, koska ei kykene puhumaan? Sitten kirjoitellaan, että lapsen takia ollaan avioliitossa, kun kumpikin rakastaa lasta.
Miten on sen asian laita rakastetaanko toisiaan ja halutaan se myös näyttää? Ei lapselle paras kasvualusta ole vanhemmat, joiden keskinäinen suhde on kutistunut muutamaan sanaan. Lapset ovat huomiokykyisiä, ei pidä aliarvioida lasta. Lapsen paras kasvualusta on onnellinen parisuhde.
Minne miehen puhekyky häviää silloin, kun pitäisi puhua? Ei nainen yksin niitä ongelmia voi korjata, ei hän niitä yksin ole aiheuttanutkaan. Kyllä siinä molempia on tarvittu.
Ei riitä, että jos mies saa suunsa auki, ainoa vastaus on "en tiedä", "mistä minä voisin tietää", aina sinä olet tuollainen, syyttelemässä", ei sun kanssa voi olla, kun olet tuollainen". Eli syy vieritetään naisen kannettavaksi, kaikki mikä menee pieleen, on naisen syy. Jopa seksin loppuminen.
Mitä nämä mykät miehet odottavat seksiltä? Jotain pornolehtien ja -elokuvien seksiä? Ja kun sitä ei kotoa saa, ollaan sitten mieluummin hiljaa ja ilman. Ainahan sitä voi pornolehti kädessä suorittaa hommat ihan itse, vai? Onko se parempaa oman käden kautta vai voisiko se olla paljon, paljon parempaa vaimon kanssa?
Vaimo vain ei ole pornomalli ja se ei ilmeisesti kiinnosta miestä, tämä tavallinen nainen. Ei voi ehdottaa mitään ihmeellisiä rakastelumuotoja, kun vaimo ei kaikkeen suostu. Sitten valinta on, että ollaan ilman.
Parasta/pahinta ovat miehet, jotka haluavat rakastella vain takaapäin, ettei tarvitse vaimoa edes nähdä kuin takapuoli. Siinä sitten tyydytetään itsensä välittämättä onko vaimolla myös hyvä, saako vaimo myös tyydytyksen. Ei tyydytys kuulu pelkästään miehille, myös naiset haluavat sitä. Se taitaa pelottaa miehiä, kun nykyään vaimotkin vaativat osuutensa.
Olkaa mykkiä, käyttäkää omaa kättänne, jos se on parempaa. Vaikka epäilen sitä kovasti. Tilalle ehdottaisin, että miehet avaisivat sen suunsa ja lopettaisivat mykkäleikkinsä silloin, kun asioista pitäisi puhua.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Miehet eivät voi nyt vedota siihen, että kun vaimo ei halua. Kyllä haluaa, kun se on kunnon rakastelua, ei vain miehen itsensä tyydyttämistä. Ehkä se onkin niin, että miehet eivät halua, kun eivät kykene?
mutta vastuu tästä on sinun , kun olet valinnan tehnyt, elikä jo alkuvaiheessa pitää nämäkin asiat osata puhua eikä olla vain rakastumisen huumassa ja ehkä vain ulkoisten asioiten huumassa.
Olet oikein tosi mies! Syyt vain naisten niskoille, niinhän se on tapana tehdä. Ei ne miehet valita nuorina erektiovaikeuksia ja että ne johtuvat vaimosta, kun se on sellainen ja tällainen eikä edes näytä samalta kuin silloin, kun mentiin naimisiin. No, eikö mies ole yhtään niistä vuosista muuttunut?
Kyllä alussa kaikki toimii, mutta kun ollaan oltu yhdessä jo pitempään, tulee miehistä kitiseviä mammanpoikia, joista jotkut jopa nimittävät vaimoaan äidiksi. Ihan olen omin korvin kuullut (en puhu nyt omasta miehestäni). Missä vaiheessa vaimosta tulee äiti miehelleen? eihän nyt äitinsä kanssa voi sillai olla, selvähän se.
Alkuvaiheessa kyllä puhutaan, miehet vain mykistyy vuosien kuluessa. Se on sinun mielestäsi naisten vika. Miksi? Eikö miehetkin, jotka naimisissa ovat, ole iältään aikuisia, puhetaitoisia ihmisiä? Luuloni taitaa olla väärä.
Puolusta sinä vain miehieä, niinhän miehet tekevätkin. Se ei muuta niitä muutamaa tosiasiaa, joista aloituksessa kirjoitin: mykkiä, kyvyttömiä mammanpokia, jotka huutavat äidin perään. Turha vierittää vastuuta minun niskoilleni tai yleensä naisten. Jospa te miehet joskus vilkaisisitte peiliin ja ottaisitte osanne vastuusta.
Tai menkää itkemään äitienne helmoihin, jos muu ei auta.
Mutta pakko kommentoida.
"Missä vaiheessa vaimosta tulee äiti miehelleen? eihän nyt äitinsä kanssa voi sillai olla, selvähän se."
-Selitäpä tuo, miksi miestä ei voi kohdella aikuisena?
-Miksi pitää ryhtyä äidiksi?
Ikävä kyllä minunkin vaimoni on ottanut sen äidin roolin.
P.S. Haluat ilmeisesti vain ärsyttää ja provoilla.
Jos miehen oletat tuolla asenteella varustetulle naiselle puhuvan, olet pahasti hakoteillä...
En halua ärsyttä enempää kuin provoillakaan. Haluan vain herättää asiasta keskustelua. Kyllä minä ainakin kohtelen miestäni kuin aikuista, mutta miehet ilmeisesti pitävät paapovasta äitityypistä (vain minun mielipiteeni, ei tarvitse yleistää).
Minä en ole ottanut äidinroolia, en aio ottaakaan.
Älä sitten esitä omia yleistyksiäsi.
Asiallinen keskustelu vaatii asiallisemman aloitteen.
Naiset ovat monopolisoineet kaiken keskustelun, miehen on mahdotonta vastata tuollaisella sävyllä esitettyihin yleistyksiin.
Vähemmästäkin mies mykistyy.
No voi, sen takia ne on mykkiä ko on ainoastaan suotu putkiaivot eli eihän ne VOI tehdä kahta asiaa yhtä aikaa eli ei vo kävellä ja puhua tai naida ja puhua tai istua kahvilla JA puhua ja sitä paitsi puhuminen on yliarvostettua kyllä meidän naisten pitää ymmärtää muutenkin mitä puhumaton ´uros´khähääää haluaa - älkäämme siis vaatiko heiltä liikaa...
Yksi syy on se että Suomessa laki kieltää puhumisen monista asioista. Esimerkiksi pakolaispolitiikasta keskustelu voi tuoda 6 vuotta vankeutta (kiihottaminen kansanryhmää vastaan). Muita mielipiderikoksia ovat mm jumalanpilkka ja kunnianloukkaus.
Viimevuosina satoja suomalaisia miehiä on tuomittu ajatusrikoksista.
Se on yksi syy sille miksi miehet ovat hiljaa.
pahasti yleistää, meillä vaimo oli se jonka suuta, ei saanut auki millään ilveellä.
Ei kyennyt keskustelemaan kuin kauppalistasta ja lasten hoidosta. Tunnepuolen asioihin ei vain kapasiteetti riitänyt, sanoi suoraan, ettei halua puhua.
Olet oikeassa, kyllä se seksi ja läheisyyskin loppui, hain ihmisen jolla toimi ylä ja alapää.
Meillä tilanne on nimenomaan toisinpäin, eli vaimo ei halua ottaa asiaa puheeksi, vaan alkaa aina selitellä miten töissä on raskasta ja miten nyt ei jaksa ja blaa blaa.. siirretään asioita huomiseen.
Töillä hän on väsymystään selitellyt jo vuosia, vaikka työt ovat vuosien myötä vain helpottuneet (näin hän kertoo ystävillemme) ja pitäisi jaksaa paremmin. Myöskään kotitöistä hän ei ole väsynyt, koska ei ole koskaan ollut ahkera niissä, vaan kaiken maailman saippusarjat ovat menneet kotitöiden edelle. Ja mikäli hän on henkisesti väsynyt, niin siihenhän auttaa parhaiten reipas liikunta ja tämän tiedän itsekin kokemuksesta. Tähän hän ei vain halua alkaa, silloinhan tulisi hiki.
Suhteen alkuvaiheessa hän oli jotain aivan muuta (liikunnallinen, aktiivinen, toiset huomioiva, mitä nyt naiselta voi odottaa), mutta nyt kun sukuunkin on tutustunut, niin tämä on näemmä sitä häntä itseään ja se mitä hän oli tavatessamme oli sitten jotain mitä hän yritti olla. En väheksy sitä, etteikö vaimolla ollut joskus töissä raskasta, mutta hänellä meni aivan liian kauan tehdäkseen sen asian eteen jotakin. Jonkun aikaa jaksoin sitä tukea, sitten luovutin kun ei kerran apu ja tuki kelvannut. Sen sijaan, että hän olisi tehnyt jotain elämäänsä parantavaa, niin hän vain kieri itsesäälissä, söi ja lihoi.
Sitten kun hän huomasi lihavuutensa, hän keksi ettei kelpaa enää minulle kun on lihonut. Loppujen lopuksi hän kehitteli vaikka mitä esimerkkejä siitä, etten pidä hänestä enää ja hänellä hiipui pikkuhiljaa seksihalut kokonaan. Tämä alkoi näkyä tylynä käytöksenä kaikkeen flirttiin tai tunteiden osoittamiseeni häntä kohtaan. Jokainen voi sitten arvata kuinka omille tunteilleni kävi, kun niitä yritti kohdistaa tylyyn, itsesäälissä pyörivään naiseen, joka ei edes yritä tehdä mitään asioiden parantamiseksi.
Minäkin luovutin siis vuosi takaperin, enkä jaksa enää tuhlata energiaani tyhjään liittoon, koska saan paljon enemmän irti flirttailemalla muiden naiseten kanssa. Nyt joku nainen sanoo tietenkin heti, että "Ahaa! tässähän se syy onkin", mutta on valitettavasti väärässä. Toimivassa parisuhteessa tätä flirttiä tapahtuu vain puolison kanssa, koska hän täyttää tämän tarpeen, jolloin ne flirtit (tai rakkauden osoitukset) ovat molemminpuolisia ja päivittäisiä.
Nyt minulla on tunnetyhjiö, jota puoliso ei edes halua ymmärtää (hänen ongelmat ovat isompia) ja tavalla tai toisella ihminen tarpeensa täyttää (toinen vaihtoehto on itsesääli). Mitä etäämmälle olemme ajautuneet, niin sitä enemmän vaimo pelkaa sitä, että otan asian puheeksi. Hänessä tuntuu olevan jotain patoutumia, eikä hän osaa selvittää asioitaan.. jos hän olisi puhunut näistä vaikka kaksi-kolme vuotta sitten (olen yrittänyt), niin asiat olisivat voineet korjautua, mutta tuskin enää.
Uskon ja niin varmasti vaimokin, että kun tämä "kissa nostetaan pöydälle", lopputulos on avioero ja siihen vaimo ei taida haluta.. eikä toistaiseksi ole itselläkään tullut tarvetta.. ja riita lapsista on varmasti lapsille pahempi asia kuin eläminen rikkaassa, mutta "tunneköyhässä" (lapsia kohtaan tunteita näytetään) perheessä.
Mitä sitten siihen seksin odotukseen tulee, niin seksi on vain pakkopullaa, jos siinä ei ole molemminpuolin tunteita, intohimoa, kunnioitusta ja arvostusta. Suhteen alussa rakastelu on usein lähes yksinomaan intohimoa, koska parisuhteen alkuun kuuluu ihastumisvaihe. Tämä intohimo ei riitä kovinkaan pitkälle ja seksielämä hyytyy pikkuhiljaa, mikäli molemmat eivät ymmärrä, että se on yksi parisuhteen hoidettava asia, kuten ne tiskikonevuorot yms. arkisetkin askareet.
Moni nainen täälläkin tuntuu kuvittelevan, että seksi on sitä, että levitetään haaroja ja odotetaan miehen hoitavan hommat. Olen seurustellut viiden naisen kanssa ja kaksi näistä tiesivät mistä rakastelussa on kyse ja mitä se kumppanin kanssa flirttailu oli, eli kuinka toinen viritetään heti raskaan työpäivän jälkeen oikeaan vireeseen, jotta illalla saadaan unohtaa kaikki huolet ja keskittyä pelkkään nautintoon, joka takuulla vie huolet mennessään. Harmi vain, että näissä suhteissa oli muita esteitä.. joiden merkitystä en tosin enään nostaisi niin suureksi asiaksi.
Tiedän, että joku tästäkin kirjoituksesta itseensä ottava ei halua ymmärtää tekstiä ja koska en avannut noita asioita tässä sen enempää, niin väärien johtopäätösten vetäminen on pirun helppoa. Mutta näinhän se on oikeassakin elämässä, toiset eivät halua ymmärtää kuin sen oman näkökantansa (syyttäen ongelmistaan muita), toiset sen sijaan ovat valmiita keskustelemaan näkemyksistään.
En loukkaantunut teksistäsi sillä siinä oli paljon minun elämästäni. Tosin meillä minä joskus yritin keskustella asioista mutta mies ei juurikaan puhunut. Lihoin, tunsin itseni rumaksi ja tarpeettomaksi naisena. Tunsin olevani miehelle vain pelkkä kodin- ja lastenhoitaja. Koskaan ei mitään huomiota, läheisyyttä, katseita ja kosketuksia. Sanat loppuivat ja sitten loppui se seksikin kun minua ei yksinkertaisesti pelkkä paneminen kiinnostanut. Eipä toki miestäkään kovin usein, yleensä istui telkkarin ääressä aamuyölle. Joskus harvoin saattoi kysyistä "Miten olisi". Siinä se; esileikki ja lämmittely. Mulle varmaan olisi tuollainenkin elämä välttänyt sillä ajattelin, että kaikki muuttuu kun lapset kasvavat. Mutta mies kaipasi sitä seksiä, haki sitä ja löysikin. Yli vuosi on kulunut erosta ja vieläkään en tiedä mikä meidän avioliitossa meni vikaan. Mies sanoo vain, ettei meillä ollut enää kivaa. Ei ollutkaan mutta hän ei osaa/halua kertoa syytä miksi ei enää ollut kivaa. Tämä "rassaa" minua sillä pelkään aloittaa uutta suhdetta koska en yhtään tiedä mitä pitäisi tehdä toisin. Sen tiedän, että sitä seksiä pitäisi olla. Sen tiedän, että seksiä olisi jos olisi sitä "muutakin". Eli niitä kosketuksia, katseita, yhdessäoloa myös koko perheen kanssa. Ehkä me teimme siinä virheen, että perustimme perheen vasta keski-ikäisenä. Kahdestaan elimme melkein 20 vuotta ja lapset tulivat siinä vaiheessa kun muilta saman ikäisiltä lapset lähtivät jo pois kotoa. Vaikea näitä asioita on yksin miettiä kun mies ei puhu vieläkään eikä missään vaiheessa ennen toista naista sanonut, ettei ole tyytyväinen elämäänsä. En ollut ajatustenlukija.
niin se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että mies on kyllästynyt sellaiseen naiseen, joka ennen avioliittoa levitteli heti reisiään ja arvostus ei tule koskaan takaisin.
Olet itse syyllinen ja täysin moraaliton nainen.
Olet törkeä, tosi törkeä. Ilmeisesti sinun verbaalisuutesi ei muuhun riitä, joten riittäköön tämä vastaukseksi ala-arvoiseen kirjoitukseesi.
Kun ei se puhe auta, ei enää jaksa yrittää.
Kyllä tuollainen valitus saa miehen mykäksi...
Lukekaa kirjat mars ja venus, niitä on useampia ja eri elämäntilanteessa oleville. Selventää hurjasti miesten ja naisten erilaisia ajatusmaailmoita! Mulla ainakin elämä helpottui paljon kun luin nämä kirjat!
kyky tuottaa puhetta, pystymättä sanomaan oikeastaan mitään asiaa. Siihen kun lisätään vielä syyllistävä ja syyttävä sävy, en yhtään ihmettele miksi miehesi on hiljaa.
Ette ehkä alun alkaenkaan olleet täysin samalla aaltopituudella, se korostuu sitten myöhemmin.
Voi olla, että mies juuri ja juuri pystyy sietämään sinua ja puree hampaat yhteen, kun tietää että jos suunsa avaa, niin sitten se meteli vasta alkaa.
Kannattaa miettiä kenen kanssa kimppaan lähtee. Aika harvat elämässään kohtaavat sen oikean, sitten tehdään hätäratkaisuja.
Varmasti mies harrastaa seksiä naisensa kanssa, jos sen miellyttäväksi kokee, jos on valinnut pornolehden, se on valinta sekin.
On naisia joita ei voi sanoa pantaviksi, eikä niistä sellaisia tule, vaikka kuinka puhuisi ja puhuisi. Taitaa ketjun aloittaja olla juuri sellainen.
Kaikki miehet eivät ole mykkiä, niinkuin sinun miehesi.
Vaikutat jossain määrin vähän kireälle seksin suhteen. Rentoudu vähän. Ei se takaapäin seksin harrastamisessa mitään ihmeellistä tai jotenkin sairasta ole. Se on ihan normaalia ja seksiähän siinä harrastetaan. Minun naiseni ainakin itse sitä pyytää ja pitää vähän läiskiäkkin pakaroille siinä sivussa. Tiedän varmarkis että hän saa kun kerran ejekuloi, joten turha lässyttää minulle siitäkään.
Se on ejakuloi, ei ejekuloi ja tarkoittaa siemensyöksyä. Läiski sinä vain pakaroille, jos se teistä on hauskaa. Sehän on jokaisen oma asia mistä tykkää.
Oletko varma, että "naisesi" on nainen, kun ejakuloi?
ejakuloida. etkö sitä tiennyt? on sinulla tosiaan jotain opittavaa seksin suhteen. Googleta "naisen ejakulaatio", jos vähän selkiäisi.
Ei tarvitse googlettaa, tiedän tuon asian muutenkin. Se vain on erittäin harvinaista, ei tapahdu useammalle naiselle koko elinikänsä aikana.
kovin harvinaista ole!
Itselläni oli hyvä rakastaja ja kyllä olen tuon kokenut monta kertaa.
Tosin olin hänet itse opettanut......
luulen, että seuraavat tyttöystävät ovat hyvin kiitollisia opetuksestani....
Googletapa itse ja lue kuinka harvinaista se on. Sen pystyvät kokemaan todella harvat naiset, vaikka orgasmin saisivatkin.
No sitten kuulun siihen harvinaiseen ryhmään.
Olen kyllä hyvin seksuaalinen ihminen.
vaimo kymmenisen tyttökaveria ja tällä otoksella sanoisin miehen (siis minun) puhumisen olevan 40% tehokkaampaa kuin naisten.
Miksi naiselle pitäisi jotain puhua jos se ei mene perille?
On aika raivostuttavaa vääntää rautalangasta joka ikistä yksinkertaistakin asiaa saati sitten jotain enemmän järkeä vaativaa.
Kun nainen ei ymmärrä jotain niin sitten aletaan haukkumaan miehiä putkiaivoiksi ja kehumaan omaa "tunneälyä".
Tämä tunneäly on sitä kun uskotaan povareihin ja muuhun potaskaan jota ei ole olemassakaan, eikä sillä siis ole mitään virkaa vaan päinvastoin aiheuttaa juuri näitä tilanteita joissa mies katsoo parhaaksi olla hiljaa kun aletaan menemään järjettömyyden puolelle.
Tippaleipäaivojen sanotaan olevan parempia useaan asiaan yhtäaikaa keskittymisessä, mutta harvemmin tapaa edes yhteen asiaan kunnolla keskittymään pystyvää naista.
Mistä pirusta sinulle muuten pitäisi puhua että olisit onnellinen?
mitään, mistä on kysymys.
Mitä tarkoittaa todellista toisen huomioimista ja todellista vuorovaikutusta keskustelun tasolla.
"Mistä pirusta sinulle muuten pitäisi puhua että olisit onnellinen?" Lainaus tekstistäsi. Eikö ihmiset yleensä puhu keskenään mistä milloinkin? Olen siis erehtynyt ja täytyy vain ymmärtää mykkiä miehiä, reppanoitta.
Naisten "vuorovaikutus" on sitä, että mies kuuntelee ja myöntelee.
Kaikki muu on riidan haastamista.
Joku julkkis sanoi sen ihan hiljakkoin, että avioliitto menee hyvin niin kauan kuin teet tasan niin kuin vaimo sanoo!
Sano nyt ihmeessä edes yksi lause mikä sinut saisi tyytyväiseksi?
Niitä näitä puhumalla saat vastaukseksi, että "älä vaihda puheenaihetta" tms.
Kehuako sinua pitäisi kun sinä haukut reppanaksi?
Hanki joku panopelimies joka latelee sulle mitä ikinä haluat kuulla!
Miehet eivät ole mykkiä. Naiset vaan eivät halua olla rehellisiä. On ikävää puhua valehtelijan kanssa.
"Mitä nämä mykät miehet odottavat seksiltä? Jotain pornolehtien ja -elokuvien seksiä?"
Tässä suurin syy miehen mykistymiseen; nainen tietää jo ennalta miehen ajatukset ja on valmistanut syytös- ja puolustuspuheen valmiiksi omien kuvitelmiensa perusteella.
Siihen ei voi mies enää sanoa mitään...
"Onko se parempaa oman käden kautta vai voisiko se olla paljon, paljon parempaa vaimon kanssa?"
-Kyllä se vain on parempaa omin käsin.
-Tosin se VOISI olla paljon parempaa oman vaimon kanssa, mutta se vaatisi muutosta...
Mistä muuten päättelit, ettei nainen ole niitä ongelmia aiheuttanut?
Näinhän se on ollut iät ja ajat, että syy on naisessa. Aina. Jos mies ei puhu, syy on naisen, joka ei anna suunvuoroa. Minä annan suun vuoron, tarkoittaa, että odotan miehen vastausta, puhetta, mutta mitään ei kuulu. Tiedän, että puhua pitää syyttelemättä, senkin teen. En koskaan, siis koskaan, aloita puhetta "koska sinä olet... tai kun sinä...", vaan olen opetellut puhumaan minä-muodossa. Tarkoittaa, että kerron miltä minusta tuntuu ja odotan, että mies kertoisi miltä hänestä tuntuu. Mitä siis teen väärin?
Jos miehellä on erektiovaikeuksia, sekin on naisen syy. Aina. Vaikka kuinka nätisti sanoisi, että älä välitä, noin käy useimmille miehille joskus, ilmeisesti miehen päähän jää ajatus, että se kuitenkin johtuu naisesta. Ja kun se johtuu miehen mielestä naisesta, mitä sitä edes yrittämään, ei se onnistu kuitenkaan. Ja molemmat kärsivät tahoillaan.
Molemmat kärsivät puhumattomuudesta, ymmärretyksi tulemisesta, seksittömästä liitosta ja asia vain pahenee ja pahenee. Olenko väärässä? Oikaiskaa, jos olen väärässä. Mielellään kuulisin sen oikean vastauksen, sen, joka auttaisi useampia pareja, koska niin moni pari vaikenee ja kärsii näistä samoista asioista.
Ei ole minun vikani, jos miehet ovat mykkiä, sulkeutuvat kuin simpukat silloin, kun pitäisi puhua asioista, jotka koskevat molempien hyvinvointia. Pahoinvoinnissa on kai sitten helpompi elää kuin puhua.
Annat miehelle suunvuoron tarkoittaa että odotat ja vaadit vastauksia tässä ja nyt.
Jos olet juuri kertonut miltä sinusta jokin asia tuntuu, mies tarvitsee aikaa sen sulatteluun.
Miehen logiikalla sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miltä miehestä tuntuu. Et voi odottaa miehen pystyvän noin vain vaihtamaan puheenaihetta.
Varsinkaan asiassa joka vaatii ensin prosessointia miehen omassa mielessä...
Mielelläni minäkin kuulisin sen oikean ratkaisun, mutta eipä ole vielä kukaan sellaista keksinyt.
Jokaiselle parille se kuitenkin on omansa.
Miehelle kyse on kuitenkin hyvin arasta aiheesta.
Tiedäthän vanhan sanonnan maailman kevyimmästä aineesta joka nousee pelkän ajatuksen voimalla.
Toimii myös toiseen suuntaan; yksikin väärä ajatus tai sana voi sen nousemisen myös lopettaa...
Omalta kohdaltani voi kertoa mykistyneeni koska puhe ei ole ennenkään auttanut; miehelle ei riitä että saa sanoa suunsa puhtaaksi, tulostakin (muutosta) pitäisi syntyä.
syytetään vain miehiä mutta omaa osuuttaan ei suostuta myöntämään. Mene itseesi!
Olen elänyt miehen kanssa joka ei puhunut ja olen elänyt miehen kanssa joka puhuu.
Ymmärrän myös oman osuuteni tähän ensimmäiseen suhteeseeni ja otin opiksi eron jälkeen.
Mies mykistyi osaksi minun vuokseni. Mikään ei ollut hyvä mitä hän teki tai sanoi. Hän ei ollut verbaalisesti kovin lahjakas ja minä kärsimättömyydessäni en jaksanut kuunnella hänen "kun muinaiset kreikkalaiset jne" vaan jatkoin itse jutun loppuun. Kaivelin usein esiin hänen vanhoja virheitään.Tein omia johtopäätöksiä ja luulin tietäväni mitä hän ajatteli. Arvostelin hänen tekemisiään ja neuvoin kuinka asiat pitäisi hoitaa. En kuitenkaan osannut puhua omista tarpeistani esim seksin suhteen vaan oletin hänen tajuavan kun mökötin. Luulenpa että monilla muillakin naisilla on sama tapa kerjätä huomiota?
Kiukutella ja mököttää. Eipä tuo ole ihme jos mies mykistyy. On myös naisia (tiedän) jotka eivät anna miehen olla miestä vaan todellakin ottavat äidin roolin mieheensä. Passaavat kaiken eteen ja lakkaavat välittämästä omasta ulkonäöstään miehensä silmissä. (No, tätä en ole tehnyt vaan päinvastoin edellisessäkin suhteessa pidin itseni viehättävänä ulkoisesti)
Nykyisessä suhteessani eletään hetkessä ei eilisessä eikä huomisessa.
Miehelle voi mennä sanomaan "halaa minua" ja miestä saa välillä herätellä huomioimaan. En todellakaan oleta hänen tajuavan mikä minulla milloinkin on vaan olen opetellut sanomaan mikä mättää ihan oikeasti.
Annan miehen olla mies ja saa ottaa minut takaapäin.
Sehän on kiihottavaa.
Mies saa jopa ajatella ihan itseänsä eikä tarvitse suoritella mitään minun tyydyttämiseksi.
Minun orgasmin tarpeeni ei ole niin jokapäiväinen kuin hänen , että kerta viikossa vain minun hyväkseni riittää.
Hän saa puuhastella minun vartalossani niin usein kun haluaa koska en koe sen olevan minulta pois vaan päinvastoin eikä se ole minulle vastenmielistä.
Kun mies saa olla mies niin hän uskaltaa puhua ilman että pelkää joka kerta tyrmäystä omista ajatuksistaan. En olisi edellisessä suhteessani halunnut edes kuulla mitä miehet oikeasti ajattelevat...uuuh.
Ei voi ymmärtää mutta voin yrittää edes hyväksyä meidän erilisuutemme.
Muistutan joka kerta itseäni siitä kuinka hienoa se on kun mies avautuu minulle sellaisissakin asioissa jotka varmasti monelle miehelle on todella vaikeita naisille kertoa. Naisethan saisivat raivarin tai loukkaantuisivat.
Niin minäkin olisin ennen saanut mutta nyt kiitän luottamuksesta joskus nieleskellen.
Niinkin on käynyt, että ennen kuin olen ehtinyt avata suutani, niin hän on vastannut puolestani.
Suuttunutkin usein, kun olen niin ilkeä, vaikka arvaus on mennyt täysin mönkään.
Montakohan sataa kertaa ole sanonut, että anna minun itse päättää mitä ajattelen, tai että miltä minusta tuntuu?
Kun sitten olen yrittänyt sanoa, että en minä niin ajattele, vaan juuri päinvastoin, niin eihän mianua ole uskottu kun asia on päätetty jo etukäteen.
Tottahan nainen tietää aina kaiken paremmin? (paitsi tietysti miten jonkin saa toimimaan ;-))
Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Eipä jää miehelle juuri sanottavaa.
Minä en puhu mieheni puolesta, minä en pakota miestäni puhumaan, vaan odotan vaikka seuraavaan päivään, että hänellä on aikaa ajatella, minä en leiki mieheni äitiä, minä pidän itsestäni huolen myös ulkonäöllisesti.
Vika siis kuitenkin on minussa, joka yritän saada asioita uusiin uomiin. Ilmeisesti miehen kanssa ei saa nostaa "kissaa pöydälle", koska mies ei kestä sitä, että asioista puhutaan. Siihen minä en ole syyllinen. Kaikkeen mikä on mennyt pieleen, siihen siis minä, nainen, olen syyllinen. Olkoon sitten niin.
Voihan sitä alkaa sitten marttyyriksikin.
Mitä jos hyväksyisit miehesi mykkyyden niin pääsisit helpomalla? Onko mies ollut aina sellainen vai mykistynyt yhtäkkiä? Ehkä se nyt on hänen oma ongelmansa jolle sinä et voi vaan mitään. Onhan se vähän niinku suomimiehen kanssallistauti muutenkin.
Näinhän se on, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Jos jotain halutaan, se on suoraa toimintaa, toisella nimellä itsetyydytystä. Ei se, että iskee kouransa pari kertaa naisensa alapäähän paljon innosta. Se inhottaa. Siinä tyydytetään vain omat tarpeensa, ei toisen. Mitä muuta se on kuin itsetyydytystä?
Miksi minä olen marttyyri, jos haluan kunnon rakastelua, saada oman tyydytykseni ja tuotta saman toiselle? Sitäkö kutsutaan marttyyriydeksi?
Miehet pelkäävät naista, joka myös haluaa. Eihän äitikään varmaan halunnut ja sen jälkeen ei edes seiso, suoraan sanoen.
Syyttäkää te miehet vain naisia, niinhän te olette tehneet vuosisatoja. Ja tulette tekemään. Ennen oli varmaan helpompaa, kun seksistä ei sopinut puhuakaan, nyt ovat tulleet nykyaikaiset naiset, jotka eivät suostu olemaan kenenkään panopuina.
Sinäkään et sitten muuta keksinyt kuin että olen marttyyri, siis jos nainen haluaa, hän on marttyyri ja vaatii liikaa mieheltään, mutta kun mies haluaa, pitäisi olla heti valmis. Valitettavasti se ei enää mene niin.
sellainen, että puhun seinälle, eikä miestä kiinnosta tippaakaa mitä puhun, en ole edes puhelias. Olen joskus tarkastanut kuunteleeko, ja kuuntelee se. Mutta ei kommentoi mihinkään, vaikka kertoisin että kävin paskalla naapurin tontille.
Riidan aikana mies sulkeutuu täysin ja lähtee pakoon. Ainoat sanat ovat "en tiedä" jos jotain kysyy. Aika yksitoikkoiseksi menee nämä "meidän keskustelut".
Mulla on elämänkokemusta turhankin pitkältä ajalta ja monenlaisia seksikokemuksiakin.
Toiset naiset vain ovat haluttavampia kuin toiset.
Sinä vaikutat jotenkin määräilevältä ja minua semmoinen ei pahemmin innosta.
Ei siitä seksistäkään kovin kummoista tule jos ei itse ole lämmennyt muuten kuin että mällit pakottavat palleissa.
Minä en ainakaan osaa teeskennellä rakastunutta.
Ei sussa varmaan mitään isompaa vikaa ole, mutta jos ei huvita niin ei.
Sille ei kertakaikkiaan voi mitään.
Viinalla voi yrittää päästä rentoon menoon, mutta se tie voi viedä allikkoon.
Tuossa joku kirjoitti keskustelusta. Kun naisen kanssa täytyy "keskustella", niin yleensä hänellä ei ole ollenkaan kivaa asiaa.
Miehen pitäisi yleensä tehdä jotain tai jopa "muuttua", minkä jokainen tietää kutakuinkin mahdottomaksi.
Arki on arkea ja usein ankea.
Kai sulla on jo Kaalimato?
Tyrkkää se miehelle tai käytä itse.
Sillä on hyvä lämmitellä ja saattaapa mieskin siinä odotellessaan lämmetä.
Kyllä äijät aina keksii puolusteluja että saadaan vika naiselle. työnnä se kaalimatos sanonko minne?
Näytätkö ehkä tältä?
http://crap.teurasporsaat.org/?i=1085
En todellakaan. Oletpa sinä nähnyt vaivaa ja etsinyt varmaan lihavimman naisen kuvan, jonka satuit löytämään. Näytätkö sinä sitten miespuolisena tuollaiselta?
Näytän tavalliselta suomalaiselta naiselta, joka pitää itsestään myös huolta. Sattuu olemaan vielä puoleen selkään ulottuvat hiukset, etten ole näitä pulipäitä pojannäköisiä naisia.
Olen aina ollut lyhythiuksinen nainen enkä koskaan ole kärsinyt seksinpuutteesta. Nykyinen mieheni jopa puhuu että pussaa. Edellinen mies oli hiljaisempi ja hitaampi luonteeltaan. Molemmat ovat olleet omanlaisiaan.
Onneksi niin koska edellinen on lasteni isä ja nykyinen on elämänkumppanini. Hän on erittäin komea ja miehekäs mies joka arvostaa naisessa juuri naisellisuutta. Hänen mielestään minä olen huippunaisellinen vaikka minultaa puuttuvatkin ne isot rinnat ja pitkät hiukset. Hassua. Miehet ehkä näkevät meidät eritavoin kun itse kuvittelemme heidän näkevän? No, naisethan kuvittelevat miehistä yhtä sun toista mikä ei ole lähelläkään totuutta.
Esim me helposti luulemme tietävämme mitä mies naiselta haluaa? Ehkä sinäkin voisit kysyä omaltasi mitä hän haluaa sen sijaan kun mietit mitä itse haluat.
...jos mies vastaa ettei tiedä mitä haluaa niin hän ei sitten tiedä. Ehkä miehen kannattaisi jonkin aikaa viettää aikaansa omillaan jossakin jotta hänelle selkiytyisi mitä hän oikein haluaa?
Sinun kannattaisi ehkä yrittää patistaa häntä lähtemään.
Eihän ne asiat muuten muutu. Sinä et voi kuitenkaan häntä muuttaa mutta voit yrittää muuttaa peruskuvioita niin että hänen on pakko muuttaa itsessänsä jotakin tai ainakin pysähtyä miettimään.
Sinähän tiedät jo mitä haluat eikö?
ottaa lyhythiuksisen laudan!
Koska sellainen muistuttaa miestä.
Keira Khitleyhin...vai mikä se nyt oli? Ihan miehen näköinen lyhyttukkaisena.
p.s olen kyllä pienempi ja peppuni on hieman pyöreämpi muodoltaan...T:ed
Pitkät hiukset ja isot tissit on ilmeisesti ainut asia mikä tekee naisesta naisen?
suurimmalla osasta naisia joilla on isot tissit ne on joko toppaukset tai silikonit tai ne on lihavan naisen rasvakudosta. Hiuksissa sitten pidennykset.
Minulla ei ole hiuksissa kampaajan eikä kenenkään muun laittamia pidennyksiä, kyllä ne ihan omasta päästä kasvavat. Ei ole toppauksia, ei silikonia, ihan vain luomua.
Eikö teillä tukka kasva, vai onko tuo pelkkää kateuttaa pitkähiuksisia kohtaan? Harvalla naisella nykyään on pitkät hiukset, useammalla lyhyet, noin silmätuntumalla arvioiden. Ja tiedän senkin, että monet miehet pitävät naisten pitkistä hiuksista, ihan omasta kokemuksesta.
Tukka on lyhyt ja kasvaisi kyllä pitkäksikin mutta jostain syystä minun kasvoihin ei pitkät hiukset sovi. Lyhyt on minun tyyliäni. Rinnat ovat myös luomut; ilman silikonia, toppauksia ja ihraa. Kuppikoko E, eli ihan sopiva.
Oma mieheni on sanonut että on mennyt usko siihen että kenelläkään oikeasti on omia pitkiä hiuksia.
Sinä olet siis poikkeus ja se on ihailtavaa kun olet jaksanut hoitaa itsellesi pitkät hiukset. Suomalainen hiuslaatu ei ole helpoin kasvatettava ja näyttää usein plätyltä ja ohuelta pitkänä. Siksi useat ottavat lisukkeita. Isot rinnat = iso nainen pitänee paikkansa vaikka nuorilla tytöillä on kuppikoko kasvanutkin. Nuoret ovat hoikkia mutta odotettavissa isorintaisilla että kolmenkympin jälkeen ovat isoja muualtakin.
ovat luonnostaan lahjakkaita kokoamaan ja rakentamaan. me naiset taas puhumaan. meidän aivoissa on vielä isompi ero kuin sukupuoli elimissä.se kumpi on parempi...riippuu tilanteesta. kyllä miehilläkin, siis jopa niillä hiljaisilla, juttua riittää... kunhan asettaa sanansa oikein ja antaa selkeän mahdollisuuden sanoa jotain. usein se ikävä kyllä tulee kännissä.lisäksi miehet aristavat naisten tunteellista tapaa ilmaista asioita. naiset kun tuppaavat sotkemaan tunteen ja järjen keskenään mikä näkyy perhe väkivalta tilastoissakin ( katsotaan väkivaltaista miestä jopa vuosia). eli heikkoutta on naisillakin näissä asioissa eikä vain miehillä.
Oikeassa olet, että kun miehellä sanat loppuu, otetaan nyrkit avuksi. En yleistä, eivät kaikki toimi niin, mutta moni. Siksihän turvatalojakin on perustettu.
Ei väkivaltaisesta suhteesta ole helppo lähteä. Ei se ole sitä, että joku sanoo: mikset lähde? Se ei vain mene niin. Koska naista on alistettu vuosia, hänellä ei yksinkertaisesti ole tarvittavaa itseluottamusta irrottautua väkivaltaisesta suhteesta.
Surullista.