Olen ollut mieheni kanssa 6 vuotta yhdessä. Hän on mitä täydellisin mies, mutta silti olen ihastunut kahdesti toiseen mieheen. Mitään ei ole toki ikinä tapahtunut, rakastan kuitenkin omaa miestäni, enkä lähtisi pelaamaan mitään jonkun toisen kanssa niin kauan kuin olemme yhdessä, olen vain alkanut miettimään, että onko tämä kellekään- minulle tai miehelleni, jolle oikeasti haluan vain onnea- loppujen lopuksi hyvästä?
Jos teille on käynyt samalla lailla, niin mitkä ovat olleet ne ratkaisevat tekijät, oletteko jääneet vai lähteneet suhteesta?
Ihastumiset on toki normaaleja parisuhteissakin, mutta suoraan sanottuna olisin ilman ja kohdistaisin ne vain mieheeni, niin kuin varmaan moni muu. Ehkä tämä on sitten sitä klassista suhteen punnitsemista..ja toisaalta niin, vastauksen osaan antaa varmaan vain minä, mutta onko muilla vastaavia kokemuksia ja miten menettelitte?
Me emme ole naimiaisissa.
Jos teille on käynyt samalla lailla, niin mitkä ovat olleet ne ratkaisevat tekijät, oletteko jääneet vai lähteneet suhteesta?
Ihastumiset on toki normaaleja parisuhteissakin, mutta suoraan sanottuna olisin ilman ja kohdistaisin ne vain mieheeni, niin kuin varmaan moni muu. Ehkä tämä on sitten sitä klassista suhteen punnitsemista..ja toisaalta niin, vastauksen osaan antaa varmaan vain minä, mutta onko muilla vastaavia kokemuksia ja miten menettelitte?
Me emme ole naimiaisissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on ihan normaalia, että vaikka elää parisuhteessa, niin joskus elämän varrella ihastuu toiseen ihmiseen. Niin kuin ilm. sinunkin kohdalla ihastumisfiilikset ovat sitten haihtuneet. Ihastuminen on ihastumista eikä sitä pidemmälle saa viedä. Uskon, että lähes jokainen pitkässä parisuhteessa elävä jollainlailla joskus on ihastunut.
Kuusi vuotta yhdessä ja yhä lähtökuopissa?
Jos sinulla on kerran niin hyvä mies, niin mikset anna häntä jollekin hyvälle naiselle, vaan pidät vuodesta toiseen varattuna?
Kaava menee näin:
Aloittajan pitää ensin tehdä nykyisen miehensä kanssa pari lasta, että voi ikään kuin tympääntyä arkeen ja sitten suhteessa unohdettuna lähteä toisen miehen matkaan,saa vielä vanhaakin miestään pyörittää lasten asioiden kanssa!
Niinkuin tuo ensimmäinen vastaajakin sanoi, ihastuminen on inhimillistä ja menee ohi. EI sen tähden herran ejstas omaa rakkautta kumppaniin tai hyvää suhdetta pidä epäillä tai heittää menemään!
Ihastuminen tarkoittaa vain sitä että olet ihminen etkä aivan tunne-elämältäsi lukossa. Tee itsellesi palvellus; anna asian olla ja mennä omia aikojaan. Vakuutan sinulle että se on aivan normaalia, jos ihastumisen vuoksi pitäisi suhde lopettaa ei täällä pitkäkestoisia suhteita olisikaan. JOs rakastat meistäsi ja pidät suhdettanne hyvänä, siinä on kaikki mitä tarvitsee tietää.
"suoraan sanottuna olisin ilman ja kohdistaisin ne vain mieheeni, niin kuin varmaan moni muu."
Miksipä et? Ihastumisen tutneesta saat kyllä lisäpotkua omaan liittoosi, jos tosiaan kohdistat ne tunteet mieheesi. Mielikuvitusta peliin!
***
Sama täällä. Oma suhteeni (vaimo) on kuin suhteiden oppikirjasta poimittu. Täydennetään toisiamme, järkeviä joka suhteessa ja täydellisiä vanhempia hienoille lapsille. Saavutettu jo kaikki mitä suhteelta voi odottaa, monessa mielessä. Blääh.
Olen itse miettinyt kaukoseikkailua esim työmatkalla; salaisuudet piristävät, jännittävät, saavat veren liikkeelle, pulssin nousuun. Ennemmin tämä kuin suhteen jättäminen ja typerä avioero - Ruoho ei ole ainakaan tässä tapauksessa vihreämpää muiden "tonteilla". Petän luottamuksen mutta parempi se reitti kuin tie jonka varrella jokainen mutka on tuttu, myös päätepysäkki.
että ihastuminen ja pettäminen ovat kaksia ivan eri pallopeliä. Yhteen ei voi itse vaikuttaa, toiseen voi ja pitää.
Ajatus on kyllä sama tuossa -oma pieni salaisuus joka tekee elämän jännittävämmäksi. Jos siitä lähtee tekemään todellisuutta eikä vain ajatuksia, sotkee mukaan myös yhden ihmisen lisää ja vaarataa liiton sitä kautta hyvin tehokkaasti. Mieti viisitoista kertaa onko se sen arvoista. Sen kun tosiaan VOI etukäteen harkita.
***