Kyttääminen ja aiheeton kommentointi

Ei kannata välittää mistään hänen sanomisistaan. Hatusta ne on kuitenkin vedetty, koska on vain tarvetta purkaa turhaumiaan. Voi vastata leppeästi jotain yleisluontoista hymyillen ja olla sisäisesti aivan rauhassa, koska ongelma liittyy puhtaasti toisen luonteeseen ja näkyy varmasti muissakin yhteyksissä. Kesäesimies lähtenee pian, eikä kumpikaan osapuoli enää muistele toista. Kaikkiin kommentteihin voi tietysti vastata myös viileästi tyyliin "Eiköhän keskitytä kukin vain asioihin, jotka meille kuuluu".

mutta tee se huumorilla - älä kohdista suoraan kyseiseen kesäesimieheen. Tehän voitte piikitellä arvostelemalla yleisellä tasolla työelämässä olevia ns. "kalkkiksia. Tosin nykyään saapi olla aika varovainen, äkkiä istut kunnianloukkauksesta raastuvassa.

Heittäkää siis niin älyttömiä juttuja vastaukseksi esim. jos hän kommentoi kun ei ole kotona tehtyjä eväitä. Heittäkää joku vaikka sellaista, että aamut menevät imuroimiseen, lattioiden pesuun, mattojen tamppaukseen, pyykin silittämiseen, lakanoiden vaihtoon.....etc. ettei siksi aina ehdi eväitä tehdä.

Mielikuvitusta kehiin ja avot teillä nauretaan myöhemmin jutuille.

Minulla oli uudessa työpaikassa eräs työkaveri, joka aina puuttui eväitteni sisältöön. "hui kauhia, meinaatko tuon kaiken syödä" "Etkö syö muuta kuin leipää?" "Osaatko muka itse laittaa evääsi?" "Aiotko tosiaan pärjätä pelkillä mandariineilla...." ym ym.

Muutaman viikon punastellen, ujo olin, kuuntelin mutta sitten paloi hihat! Heti aamulla töihin tultuamme, avasin eväsrasiani ja kiikutin sen akan nenän eteen ja kysyin: No onko tänään kunnolliset eväät? Parina ensimmäisenä aamuna hän hieman hämmentyneenä katseli eväitäni ja kertoi mielipiteitä. Mutta jatkoin juttua joka ikinen aamu ja jo loppui urputus. Lopulta hän oli tosi vaivaantunut ja kysyi miksi teen niin.

Kerroin että olin aiemmin loukkaantunut huomauttelusta ja että mittani tuli täyteen. No sovimme asian ja pyysimme anteeksi puolin ja toisin. Samaan kahvipöytään en kyllä enää sen koomin mennyt.