Olo on murtunut. Edellinen pitkä suhde päättyi siihen, kun mies lähti toisen mukaan. Toipuminen vei kauan ja sydän oli ihan hajalla. En pystynyt kiinnostumaan kenestäkään kunnolla ja vähitellen opin olemaan yksin. Ja sitten, yllättäen parin vuoden päästä unelmien mies tuli vastaan. Tunsin olevani elossa ja tuntevani taas. Kunnes: palasi yllättäen entisen luo. Sattuu. Miten keneenkään voi enää luottaa? Miksi aina käy samalla tavalla? Saan kehuja miehiltä luonteestani ja ulkonäöstäni, silti lopputulos on aina sama. En taida jaksaa enää yrittää. Aina käy huonosti :(.
Taas
surullinen2
3624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et ole yksin. Meitä kovanonnentyttöjä on muitakin. Minullakin pelkkiä pettymyksiä takana. Ei muu auta kuin elää vain päivä kerrallaan. Usein tuntuu, ettei siihenkään pysty, mutta pakko on. Aika parantaa haavat, mutta aikaa menee kauan.
Tsemppiä sulle!
Kuis kauan tämä "unelmien mies" oli ollut erossa siitä muijasta? Sä taisit olla vaan laastari tai jotain.
Suhteet päättyy ennemmin tai myöhemmin. Jompikumpi tai kummatkin kyllästyy ja haluaa vaihtelua. Nauti niistä hetkistä mitä sulle annetaan ja sano että "tervemenoa" jos mies päättää jossain vaiheessa, että haluaa vaihtaa maisemaa.
Et ole yksin.
En jaksa enää.
Ei jaksa enää kiinnostua kenestäkään kun on rikki.
Kun katselen ihmisiä rikkinäinen sydämeni mukanani,
ei vois vähempää kiinnostaa.