Proteiinin määrä

mutta muistelen, että noin yleisemminkin karppauksessa protskut tulisi olla n. 1 - 1,5 g/kg (laskettuna ihannepainosta).

Kerron tähän myös vähäproteiinisesta ravinnosta, jota joutuu munuispotilaat pitämään, jos heidän kreatiniininsa alkaa kivuta yli S-krea 144.
Silloin on havaittu, että lievä proteiinirajoitus on eduksi. Mutta samalla proteiinin tulee olla biologisesti korkea-arvoista jos sen päivässä saatu määrä aletaan rajoittaa ja laskea. Munuaispotilaat voivat täydentää dieettiään puhtailla aminohappotableteteilla ( 0,6 g aminohappoja yhdessä tabletissa).

Yleensä proteiinia saa tavallinen ihminen enemmän kuin mitä summitaisesti arvioi, koska sitä on miltei joka ravintoaineessa. Vasta silloin, jos pitäisi tehdä jotain proteiinireduktiota "PR40" (tai joskus ennen vanhaan "PR20" huomaa, miten vaikea on saada päivän proteiinimäärää rajoittumaan siihen 0,6 g- 0,3 g painokiloa kohden mitä lievä ja vahva reduktio ovat.

Näitä reduktiodieettejä pidetään, jotta voitaisiin estää ns uremiaoireita ja väsymystä. Niillä on haittansa, joita koetetaan estää antamalla puhtaita aminohappoja supplementtina.

Suomessa ehkä onkin monella tuota luokkaa kreatiniini, jos käyttää vuosikymmeniä maaperästä suoraan ammenettuja kaivovesiä. Munuaistaan voi pitää hyvässä kunnossa, kun pitää huolta, että aina juo hyväntasoista vettä.

On syytä "pitää kreatiniininsa normaalina"- kun aletaan puhua proteiinista.

Jos munuaiset ovat kunnossa, voi hyvin käyttää 0,8 g proteiinia painokiloaan kohden. Esim diabeetikoille sopii tällainen 0,6- 0,8 g painokiloa kohti, koska heillä on munuaiset rasittuneet sokerin tekemään läpivuodon takia.
Päivän valkuaistakin pitäisi hieman tasoitaa päivän mittaan.Tietyt dieetillä olevat munuaispotilaat eivät saa ottaa kerta-aterialla kuin 5- 10 g päivän proteiinista.


Mutta terveille käytänössä tämä 0,8 g painokiloa kohti voi olla välillä liian vähäinen määrä proteiinia, sillä proteiinin tarve mahdollsesti on ihmisellä suurempikin, mitä oikeastan tiedetään.

Saattaa olla että automaattisesti ihminen pitääkin 0,8 g proteiinia / painokilo tasoa syödessään kautta vuoden, sillä keho tavallaan voi hyvin kun typpiaineenvaihdunta toimii hyvin, mutta samalla voi olla vähän riskiä esim osteoporoosista, luuston kutistumasta, hentoisista lihaksista, joten saattaa olla parempi pitää muutama päivä viikossa vähän paremman proteiinin päivänä, esim sunnuntaipihvit ja kanat. proteiinin suhteen kannattaa välillä syödä sitä runsammin ja siten viiktoproteiini keskimäärin voi kivuta yli 1 g painokiloa kohden ehkä 1,2- 1,5 g/kg ja sitä voi hyvin ja vastustuskyky on näpsäkkä: kun flunssa tulee se menee miltei saman tien ja veri on hyvä ja luusto pitää kutinsa. Hiukset kasvaa , eikä kynnet putoa, eikä istumistyössä saa makuuhaavoja istuinkyhmyihinsä.


Tietysti urheilijat jotka kasvattavat lihaksia menevät välillä jopa ääriarvoihin ( 5 g painokiloa kohden!) mitä nyt keho voi tuskin edes vastaanottaa, mutta ei sellainen ole hyödyllistä pitkän päälle, päinvastoin voi olla riski terveydelle.
Jos työ on raskasta, silloin kyllä on paras käyttää enemmän kuin 1,5 g painokiloa kohden.

proteiini ei ole kuten hiilihydraatti, että sitä pitää saada tietty määrä joka päivä.
Proteiinin suhteen on jopa eduksi pieni oskillaatio. Voi pitää jopa kaksikin vähäproteiinisempaa päivää viikossa, jolloin käyttää runsaasti vihanneksia, sillä silloin munuainen elpyy ja sitten kun proteiinia taas tulee , keho ottaa sen hyvin vastaan.

Kannattaa myös vaihdella proteiinilaatujen kanssa, lihaproteiinipäivä, kalaproteiinipäivä, muna,juusto, maitoproteiinipäivä, leipäproeiini- ja palkokasvipäivä, jotta mitä moninaisempi proteiinien tarjonta tulee keholle. Eihän tiedetä mitä kaikkea keho OIKEASTAAN tarvitsee voidakseen paremmin mitä nykyihmiskunta nyt osoittaa sen voinnista.

Prooeiinintarpeen suhteen ei ole lyöty lukkoon viimistä sanaa. Viime suosituksissa jotka päivitettiin, nostettiin kuitenkin ylärajaa . ennen prtoeiinin suositeltu osuus oli 10-15E% päivässä mutta nyt 10-20 E% päivässä.

Eri sairauksissa tehdään omat erityissuositukset.
Jos ottaa 20 E% proteiinia päivässä, tekee työtä jolloin oma energiatarve olisi 2700 kcal päivässä ja painaa 65 kg, silloin proteiinia tarvitsisi:
0.2 * 2700/4= 135 grammaa. Tämä olisi 2,0 g painokiloa kohti. Se olisi tukevaa kunnon ruokaa.

Varmuuden vuokri tässä sanon vielä: Jos sanotan 135 g proteiinia, se EI tarkoita 135 grammaa pihviä.

Vaan pihvissä on suurin osa vettä painos"ta, ja ehkä , lihalajista riippuen 20-23 g proteiinia 100 grammassa.

Päivän proteiini on sellaista palapelityötä että saa kokoon sitten sen "135 g proteiinia".
Tässä on soijajauho erittäin hyvä rikaste, koska siinä on 40 g proteiinia 100 gammassa.

LIIKA PROTEIINI voi ilmeta kehon turvotuksena , väsymyksenä, päänsärkynä, verenpaineen nousuna.
Tässä on avuksi hieman tietää proteiinista. Jos sitä ei saa kehossaan aineenvaihdunnallisesti hyödyntymään, se antaa N-metaboliitteja,typpiaineenvaihdunnan välituotteita, ja ne tekevät ihmisen vähän huonoon kuntoon sillä tavalla, että ei jaksa huolehtia itsestään.Tuollaisista oireista kannattaa mennä terveyskeskukseen. Turvotus jo on sellainen hälytävä oire. Ensiapu kotona on se vihannespäivä 2 kertaa vikkossa.