anoppiiiii

Eroa.

Ymmärrän, että ärsyttää. Te olette kyllä vielä ihan pentuja, sorry vaan. Minuakin anoppi ärsyttää vähän samosta syistä, mutta olen kuunnellut sitä jo 25 vuotta. Olet vielä niin nuori, että puheenaiheet ovat sielä aika keveitä.

Joku jota ärsyttää samat asiat anopissa kun muakin...
Ennemmin vois puhuu vaikka säästä tai ilmaston muutoksesta.

Kummallista, että nykypäivän nuoret ovat aina kotona.
Anopitkin ovat enemmän liikkeellä kuin miniät. Ovat tulossa kylään vaikka joka päivä.

Eivätkö nuoret ihmiset enää käy missään? Eikö ole omia ystäviä, yhteisiä menoja, konserteissa tai muissa huveissa käyntiä, urheilukilpailuja?

Kotona vain, joko anoppia kestiten tai hänen kanssaan puhelimessa puhuen?
Kotihiiri.

Joten ehkä sinun kannattaisi yrittää vaan ymmärtää häntä... Onhan hänellä toki oikeus pitää yhteyttä poikaansa ja olla hänestä ylpeä. kai itsekin olisit äitinä omasta pojastasi ylpeä ja kiinnostunut hänen elämästään? Ei kannata riitaantua anopin kanssa ja varo sanomasta poikittaista sanaa miehellesi hänen äidistään, sillä äiti tulee aina olemaan miehen elämässä se "ykkönen" naisista. Sinä välttämättä et.

Minun anoppi on onneksi ehkä maailman helpoin ja mukavin anoppi.. (tai ainakin niin mukava,kuin anopit voi olla.)
En tosin tiedä mitä hän minusta oikeasti ajattelee, eikä sillä ole minulle juurikaan väliä. Mutta välimme ovat erittäin asialliset ja lämpimät.
Eräs asia tosin hieman ärsyttää, kun hän saattaa joskus kutsua minua poikaystäväni exän nimellä... Liekö dementoitumassa koko anoppi? ja sitten se, että hän odottaa meitä yleensä kylään jo heti aamusta jos olemme luvanneet mennä anoppilaan. Huvittavaa lukea noista kauhu-anopeista, mutta sanoisin sen verran,että se on miehen tehtävä pistää äitinsä ojennukseen noiden liiallisten kyläilyjen suhteen ym.. niin minä ainakin sanon omalleni.

Anoppisi on ilmeisesti elänyt hyvin pientä ja kapeaa elämää, jonka ovat täyttäneet vain omat henkilökohtaiset asiat.

Kokeilepa seuraavaa:

Näe hiukan vaivaa ja laadi vaikka itsellesi lista asioista, joista pidät puhetta yllä. Suunnittele sanomisiasi hieman. Väännä kärsivällisesti juttua äläkä päästä anoppiasi niille tutuille urille. Voi olla, että anopista löytyy kuin löytyykin toinenkin raide. Jos tämän muutaman kerran toistat etkä kerta kaikkiaan suostu juttelemaan aina samoja juttuja, jotain tapahtuu. Jos ei löydy uutta uraa, niin ainakin vierailut harvenevat.

Kuka kieltää sinua vastaamasta puhelimeen (näet varmasti kuka soittaa) tai lopettamasta puhetta lyhyeen? Et ehkä vielä käsitä sanaa suostua, mutta sinä _suostut_ ottamaan puhelun vastaan ja suostut puhumaan anopin ehdoilla. Maksat siis hinnan omasta avuttomuudestasi, joten koeta vielä kasvaa vahvemmaksi koska sama rajojen vetäminen pitää joka tapauksessa opetella muidenkin ihmisten kanssa.

Jos koet syyllisyyttä, velvollisuutta, jonkinmoista epämääräistä syytä käyttäytyä kunnioittavasti joudut opettelemaan niistä pois. Anoppisi on varmasti ihan mukava ihminen sopivasti annosteltuna, mutta hänen on käsitettävä ettet ole hänen likasankonsa ja epäonnistunut avioliitto ei kuulu sinun vastuullesi.

Huumorilla myös pärjää.Se on erittäin vaikea laji, mutta auttaa vaikeissa tilanteissa suhteuttamaan miten suuresta ongelmasta oikeasti on kyse.

Jos anoppisi aivan päivittäin soittaa sinulle 25-vuotiaalle nuorelle ja kelaa entisen miehensä vikoja katkerana, niin kuule...

... ihan täysin ymmärrän sinua.
Ei ole normaalia, että vanhempi nainen kaataa päällesi ex-liittonsa kaiken kakkamaisuuden. Anoppisi vaikuttaa itsekeskeiseltä ihmiseltä, ja sellaiset ovat rasittavia tapauksia. Minusta on törkeää käyttää hyväkseen anoppiuttaan ja tehdä miniästä kaatopaikka.
Voit aivan hyvin pitää puolesi, ja saattaa tämä ihmissuhde normaaleille uomille pitämällä hiukan välimatkaa. Sehän ei tarkoita välien katkaisua.

Voi olla, että anoppisi loukkaantuu, mutta se on pieni hinta vapaudesta, joka sinulle kuuluu: olla rauhassa omassa kodissaan.

Anopiltasi ilmeisesti puuttuu oma ystävätärpiiri. Hän on ottanut sinut korvaamaan sen.
Voit ihan vapaasti olla vastaamatta puheluihin! Teet säännön mielessäsi, vastaat vain kerran viikossa anopin puheluun.

Jos anoppi änkeää päivittäin kyläilemään, voit tehdä niin, että lähdet itse muualle, muka sovittuihin menoihin. Jätät anopin poikansa kanssa seurustelemaan. Voithan tämän valkean valheen turvin, vaikka häippäistä lenkille tai tosiaan käväistä kavereillasi.

Älä kokonaan katkaise välejä, voit piipahtaa anopin luona silloin tällöin vierailuilla, ja viedä jonkun kukan tai pullaa tuliaisina.
Teet tällä konstilla selväksi, että et hylkää häntä kokonaan, vaan haluat väljemmät reviirit.

Minä tapaan miniöitäni noin pari kertaa kuukaudessa tilanteen mukaan. Jos on lastenlasten hoitoa, niin sitten useammin, mutta ei tästäkään ole tullut paineita. Miniöille en MISSÄÄN NIMESSÄ pura avio-ongelmiani, jos niitä olisi. Niitä ei vain satu olemaan. Mutta jos olisi, etsisin ikäisiäni kuuntelijoita.

Sinun on vain hyväksyttävä, että anoppisi on yksiraiteinen. Sinun ei silti tarvitse häntä terapoida, eikä ottaa vastuuta kehittääksesi hänen persoonaansa. Hän on itse vastuussa itsestään.
Olet niin nuori, että sinulla on ihan tekemistä vielä omassakin elämässä. Vanhan naisen uskotuksi ystäväksi ei tarvitse alkaa.

Minun anoppini on jauhanut 20-vuotta samoja juttuja. Koska häntä ei kiinnosta mikään maailmanmeno (ei lue, ei sivistä itseään)jää ainoaksi keskustelun aiheeksi hän itse ja vanhojen muistelu. Kyllähän ne tarinat kerran olisi kuunnellut, mutta valehtelematta suosituimmat stoorit olen kuullut jo sata kertaa. Ei jaksa enään innostaa ja siksi välttelen anopin tapaamistakin jo. Välillä yritin saada keskustelun uusille urille, mutta anoppi vetäisi aina keskusteluun mukaan ne vanhat muistelot, joten olen luovuttanut. Isommassa porukassa saa hävetä kun puhumme jostain ihan muusta aiheesta (josta anoppi ei ymmärrä mitään, koska ei seuraa aikaansa), niin anoppi alkaa suureen ääneen paasata jostain peräpukamistaan yms. yhtä kiinnostavista asioista. Ja sitten hän ihmettelee, että miksin hänen, niin mukavan ja hyväntahtoisen ihmisen luona ei kukaan käy...

miten asia on että ei kiinosta. eikä sun oo pakko päästää sitä teidän kotiin eikä vastata puhelimeen. mulla on kans aika vitun ärsyttävä anoppi...kauhee paskan puhuja ja juoppo. välit meni jo! ja parempi niin!