tänään (en muista mikä "terveyslehti") hammaslääkärin odotushuoneessa erään artikkelin, jossa vertailtiin eri laihdutusmenetelmiä. Kirjoituksessa todettiin mm. että vhh tai atkins kyllä pudottavat alussa painoa hieman nopeammin kuin esim. paikkarit tms. mutta pitkässä juoksussa kannatettiin ehdottomasti ns. lautasmallia. Artikkelissa painotettiin kolmea seikkaa: pienet monipuoliset annokset, aterioiden ja välipalojen säännöllisyys sekä liikunta.
Kritiikkiä sai eritoten vhh (ja atkins) liiallisen kovan rasvan suosimisesta, joka myöhemmin kääntyy käyttäjälleen vahingolliseksi mm. sydän- ja verisuonitautien muodossa.
Olen aiemminkin suhtautunut melko kriittisesti vhh:hon, mutta kyllä tuollaiset jutut laittavat miettimään, että eiköhän se vihannespainotteinen ruoka, jossa rasvat karsitaan minimiin ole kuitenkin se mitä kannattaisi suosia.
Kritiikkiä sai eritoten vhh (ja atkins) liiallisen kovan rasvan suosimisesta, joka myöhemmin kääntyy käyttäjälleen vahingolliseksi mm. sydän- ja verisuonitautien muodossa.
Olen aiemminkin suhtautunut melko kriittisesti vhh:hon, mutta kyllä tuollaiset jutut laittavat miettimään, että eiköhän se vihannespainotteinen ruoka, jossa rasvat karsitaan minimiin ole kuitenkin se mitä kannattaisi suosia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
otteita elävästä elämästä miten ehkäistään sydän- ja verisuonitauteja vhh-ruokavalion avulla.
"Hiilareita vähentämällä kondikseen
Kari J. Mattila ei laske kaloreita eikä punnitse annoksia. Hän sai painonsa, verenpaineensa ja veriarvonsa kuntoon vähentämällä hiilihydraattien määrää ja niitäkään hän ei laske
Syynä olivat korkeat lukemat niin vaa'alla, verenpainemittarissa kuin laboratoriokokeissa. Luvut saivat miehen mietteliääksi, sillä suvussa oli jo entuudestaan sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneita. Silti hän kieltäytyi lääkityksestä, jota lääkäri tarjosi."
http://www.iltalehti.fi/terveys/200708216457526_tr.shtml
Kun siirtyy margariineista luonnollisiin eläinrasvoihin ja jättää hiilihydraatit vähemmälle niin verenpaine, triglyseridi- ja kolesteroliarvota paranee. Ei voi olla mitenkään mahdollista että eläinrasvat tulevaisuudessa olisivat käyttäjälleen vahingollisia kun ne jo nyt ovat 3,5 vuotta pitäneet minut terveenä. 18 kilon painonpudotus tuli sitten lisäbonuksena.
Vhh:lla ei tarvitse syödä mitään monipuolisia hiilihydraattivälipaloja jotka sekoittavat aineenvaihduntaa. Kolme monipuolista, ravinteikasta ateriaa riittää päivässä eikä syömiskierteestä ole tietoakaan mikä on vaarana runsashiilihydraattisella ruokavaliolla.
Unohdit kirja- ja muun kaupallisen propagandan jutustasi. Oliko niin kiihko päällä syke korkealla ettet moista muistanut?
Laihduttaa voi vaikka millä konstilla, mutta suurin ongelmahan on se, että ihmiset eivät suostu elämään niillä opeilla sen jälkeen kun ovat lopettaneet laihduttamisen. Monet ihmiset pystyvät laihduttamaan 10-30 kg, kuka nopeammin, kuka hitaammin, mutta 1/2-1 päästä ollaan taas samassa tilanteessa. Laihduttamisen loputtua on mahdollisuus syödä jopa pikkuisen enemmän kuin laihdutuksen aikana, mutta 90 % ihmisistä palaa siihen vanhaan mättämiseen kuin aiemminkin, miksi?!!
Itse olen suurin piirtein normaalipainoinen, mutta laihdutan aina välillä muutaman kilon eli otan pienen kurinpalautuksen että paino pysyisi kohdillaan. Vaikka laihduttamani kilomäärät ovat olleet pieniä, väittäisin että PAINONHALLINTA on tuhat kertaa helpompaa kuin laihduttaminen. Painonhallintaan kuuluu se, viikoittain seuraa syömisiään. Herkutella saa, mutta ei joka päivä eikä ylettömiä määriä. Jos perusruoka on kohtuullisen terveellistä (työpaikkalounas, arkiruoka kotona tavallista perusruokaa, pitsaa ja kermaperunoita tms. vain viikonloppuisin), herkuttelukin on sallittua yllättävän usein. Jos on tarkoituksena esim. mennä pizzalle, niinä päivinä kannattaa etukäteen nipistää vähän muusta.
Tulipa mieleen, että erottaako se erittäin ylipainoiset normaalipainoisista, että heille laihduttaminen on todellakin helpompaa kuin kohtuusyöminen? Se mitä olen seurannut ylipainoisia ystäviäni, niin ottavat paljon enemmän ruokaa lautaselle työpaikkalounaalla ja missä nyt ollaankaan. Kyse ei siis ole mistään aineenvaihdunnan eroista vaan siitä, että ollaan totuttu syömään paljon kerralla. Monilla kotona tehtävä arkiruoka on aina jotain rasvaista pastakastiketta tai pihviä, mitään muuta ei osata tai haluta laittaa. Sitten kun laihdutetaan, lasketaan pisteitä, pupelletaan viikkokausia salaattia ja kevyttuoteita (joihin minä en usko) ja sitten kun ollaan suht. tyytyväisiä painoon aletaan taas paistamaan kaikki oikeassa voissa ja kermassa. Turhauttaa, kun ei kehtaa sanoa suoraan, että ei tuollainen kannata...
oikeassa kirjoittaessasi, että laihduttaa voi vaikka miten, se ei ole ongelma, vaan se miten elämä jatkuu laihtumisen jälkeen. Eräs ystäväni laihdutti jollain pillereillä (sai oikein lääkäriltä reseptin), hän oli tosi upean näköinen hoikka nainen. Viime kesästä tähän kevääseen paino kuitenkin hiipi takaisin ja vähän korkojen kera, joten taas hän on entisissä mitoissaan. Yritin jutella kautta rantain hänelle, että heitä ihmeessä ne pillerit pois ja ala syömään, mutta olin varmaan vähän liian hienotunteinen, en kertakaikkiaan kehdannut sanoa suoraan.
En oikein ymmärtänyt, hiipikö paino pillereiden syönnin jatkuessa takaisin? Ei tuosta pidemmän päälle hyvää seuraa, ravitsemusasioilla ei kannattaisi leikkiä.
Painonhallinnan opettamiseen pitäisi panostaa vähintään yhtä paljon kuin laihduttamisesta kirjoitetaan. Vaikka kaikki ihmiset säilyttäisivät nykyisen painonsa, eivät siis laihtuisi eivätkä lihoisi, olisi se varmaan yksilöihmisen ja kansanterveyden kannalta parempi kuin kaikki laihduttaminen ja lihominen (laihdutettu painohan tulee yleensä takaisin korkojen kera).
Se on tosi sääli, etteivät ihmiset tajua, että täysin normaali ruoka kohtuullisina määrinä nautittuna pitää ihmisen normaalipainoisena. Pitäisi palata entisaikaan, kun ei ollut pikaruokaa, kevyttuotteita sun muita hömpötyksiä.
En usko yhtään kevyttuoteisiin. Olen joskus kokeillut ja todennut, että ne eivät pidä yhtään nälkää. Minusta on parempi syödä tavallinen marjajogurtti, kuin jokin kevyttuote ja sitten on taas heti kohta nälän tunne. Leivän päälle laitan mieluummin yhden viipaleen oikeata juustoa kuin monta kumipalaa. Useimmat tuntemani normaalipainoiset ihmiset syövät tavallista ruokaa ja ylipainoiset koittavat kikkailla kevyttuoteilla, mikä ei kuitenkaan näy painossa mitenkään.
Pizza on oma heikkouteni, mutta pyrin aina kun se vain on mahdollista, puolittamaan pizzan jonkun kanssa. En tunne ketään, joka sanoisi että kokonaisen pizzerian pizzan syömisen jälkeen on hyvä olo, päin vastoin kaikki voihkivat sitä kuinka ylitäynnä ovat. Ehdottoman järkevää on syödä kunnolla alkusalaattia ja patonkia ja sen jälkeen puolikas pizza. Sen jälkeen olo on taatusti kylläinen, mutta hyvä. Taloudellisesti tuo ei välttämättä kannata, jotkut paikat ottavat ns. puolitusmaksua, mutta oman itsen takia ehdottomasti kannattaa! Jos tilaamme kotiin pizzaa, teen itse raikkaan salaatin ja puolitan silloinkin pizzan miehen tai lapsen kanssa.
"Artikkelissa painotettiin kolmea seikkaa: pienet monipuoliset annokset, aterioiden ja välipalojen säännöllisyys sekä liikunta."
Outoja painotuksia. Vhh:lla ateriat ovat sopivan kokoisia ja vielä monipuolisempia kuin lautasmallissa koska jätetään turhat höttö-hiilarit pois, välipaloja ei tarvita kun nälkä pysyy "kurissa" seuraavaan ateriaan asti, ateriarytmi on säännöllinen ja liikutaan kuten kukin haluaa. Ei se liikunta ole kiellettyä vhh:lla, vaikka jotkut vhh:n vastustajat yrittävät sellaisen kuvan antaakin. Päinvastoin, kyllä Atkinskin kehottaa liikkumaan. Laitetaanko ns. lautasmallissa lautaselle myös liikuntaa? Miten? Miten on ylipäätään mahdollista, että ruokavalioon kuuluu sellainen asia kuin liikunta? Eihän sitä voi syödä.
"Kritiikkiä sai eritoten vhh (ja atkins) liiallisen kovan rasvan suosimisesta..."
Mihin mahtoi perustua ns. kovan rasvan vaarallisuus. Siis ihan aikuisten oikeesti. Todellisuudessahan ns. kovat rasvat eivät sydän- ja verisuonitauteja aiheuta. Sen sijaan teollisesti käsitellyt ja näissä kuuumennuskäsittelyissä hapettuneet kasvisrasvat ovat suuri vaara ihmisten terveydelle.
Lukemasi artikkeli oli oiva esimerkki siitä, mikä on tulos kun tosiasioita tuntematon toimittajan planttu kirjoittaa jutun johon hänen eväänsä eivät riitä. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä lehdissä kirjoitetaan. Ei myöskään eläinperäisten rasvojen vaarallisuuteen...
kun sellaisen olet rekisteröinyt, ei se haittaa vaikka valvot täällä, me kyllä ollaan siihen totuttu. Ja siinä olet oikeassa ettei lehtiin pidäkään uskoa, ainakaan Iltalehteen jossa sinusta oli se yksi juttu, jota täällä copy-pastetat vähän väliä.
Olen pahoillani tuosta vainoharhaisuudestasi. En ole Mattila, kuten terveet palstan lukijat tietävätkin. Surullista, että ihminen menee tuohon kuntoon...