Yleensä on ajateltu, että korkeastikoulutetut ovat vähemmän rasistisia kuin matalammin koulutetut. Lisäksi naisten on Suomessakin todettu olevan huomattavasti vähemmän rasistisia kuin miesten, siis keskimäärin.
Nämä on niitä perusväittämiä, joita itse olen kuitenkin alkanut epäilemään. Etenkin tummiin islamilaisiin suhtautuminen tuntuu olevan negatiivista nimenomaan korkeastikoulutetuissa naisissa.
Todella harvassa tuntuu (ei ole nyt tilastotietoa, mutta jos joku löytää voisi vahvistaa) olevan ne akateemiset naiset, joilla on turkkilais-marokkolainen mies. Vähemmän koulutetut taas ovat tässäkin avoimempia. Akateemisille tuntuu kelpaavan vain, no, tekisi mieli sanoa arjalaiset.
Koulutetut naiset, oletteko sittenkin piilorasisteja ? Tietenkään ketään ei voi syyttää rasistiksi siksi, että hän ei mene naimisiin tumman islamilaisen kanssa, mutta kenties kokonaisuutena tuo ilmiö kertoo jostain ?
Nämä on niitä perusväittämiä, joita itse olen kuitenkin alkanut epäilemään. Etenkin tummiin islamilaisiin suhtautuminen tuntuu olevan negatiivista nimenomaan korkeastikoulutetuissa naisissa.
Todella harvassa tuntuu (ei ole nyt tilastotietoa, mutta jos joku löytää voisi vahvistaa) olevan ne akateemiset naiset, joilla on turkkilais-marokkolainen mies. Vähemmän koulutetut taas ovat tässäkin avoimempia. Akateemisille tuntuu kelpaavan vain, no, tekisi mieli sanoa arjalaiset.
Koulutetut naiset, oletteko sittenkin piilorasisteja ? Tietenkään ketään ei voi syyttää rasistiksi siksi, että hän ei mene naimisiin tumman islamilaisen kanssa, mutta kenties kokonaisuutena tuo ilmiö kertoo jostain ?
Vastaukset 26
Vanhimmat
kauhuissaan kun nuorena lukionkäyneenä ihastuin afrikkalaiseen. Ajattelivat, että elämä on ohi ja jään "ala-arvoiseksi". Kumma kyllä aiemmin epäonnistuneet yritykset päästä jatko-opiskelemaan jäivät taakse ja yliopiston ovet aukenivat nimenomaan miekkosen kannustuksesta... Mutta mutta, myönnän kyllä että sulhoni on ei-akateeminen käytännönosaaja. Molemmilla meillä on omat vahvuutemme ja "täydennämme toisiamme". Rasistinen en ole ollut koskaan, vanhemmat tosin ovat, ihme sinänsä etten pienenä omaksunut heidän ajatusmaailmaansa. Noh ajat muuttuvat.
En tiedä sitten onko kyse rasismista vai yleisesti vain hirmuisen korkeista vaatimuksista seurustelukumppania kohtaan. Johan sen näkee ihan supisuomalaisten seuranhaku -sivuistoilla jne. Pitää olla pitkä, komea, akateeminen, savuton... Listat ovat ihan loputtoman pitkiä. Asetetaan jotain ihmeellisiä kriteerejä, joiden alittavaa miestä ei juuri edes katsota silmiin.
Minusta siis monet (ei todellakaan kaikki) korkeasti koulutetut naiset ovat vain kaikenkaikkiaan vaateliaita. Ja jos katselee vähemmän koulutettuja suomalaismiehiä nenän varttaan pitkin tai ainakin kyräillen, niin ehkä kynnys katsella tummia muslimeitakin samoin tavoin on pienempi. Ei sitä edes mielletä rasismiksi, eikä sitä minun mielestäni olekaan. Ennakkoluuloisuutta ennemminkin, joka taas on ihan eri asia ainakin omien ajatusteni mukaan.
Tuommoisia yksilöitä aina silloin tällöin pistää silmään, ja onpa heitä ihan lähipiirissänikin. Mutta jokainen taplaa tavallaan, saahan sitä olla vaateliaskin. Parempi minusta sekin kuin turhan höllä ja sinisilmäinen asenne.
Itse olen korkeasti kouluttautuva ja siis seurustelen miten seurustelen. Nykyinen poikaystäväni on korkeasti koulutettu, entinen suomalainen miesystäväni oli lukiopohjalta ammatin itselleen tehnyt. Fiksuja ja sivistyneitä miehiä kumpainenkin. Ei se koulutuksesta, hiusten väristä tai uskonnosta ole kiinni.
Sen tosin myönnän kuten olen ennenkin sanonut, että olen itsekin jonkin verran ennakkoluuloinen ulkomaalaisia kohtaan. Edelleen, seurustelustani huolimatta. En tuomitse ketään tutustumatta, mutta kyllä joissain tilanteissa huomaan reagoivani melko negatiivisesti tiettyihin tilanteisiin.
millaisia tilanteita tarkoitit.
"En tuomitse ketään tutustumatta, mutta kyllä joissain tilanteissa huomaan reagoivani melko negatiivisesti tiettyihin tilanteisiin."
"Edelleen, seurustelustani huolimatta."
Jos mesettämistä nyt voi seurusteluksi kutsua...
Juuri tuossa viime viikolla näimme ja parin viikon päästä taas. Kaukosuhde on aina kaukosuhde ja mese erittäin hyvä apuväline kaukovaiheen yli pääsemiseen. :)
Mieti sitten uudestaan mitä olet mieltä mesettelystä jos/kun sinä tai naisesi lähtee joku kaunis päivä muutaman kuukauden työkomennukselle ulkomaille.
Olen täällä ennenkin kirjoitellut siitä, kuinka olin hyvinkin epäluuloinen nykyistä miesystävääni kohtaan tutustumisvaiheessamme. Ennakkoluuloissani oletin miehen olevan vain seksiseuran perässä, valehtelevan yhdestä jos toisesta asiasta ja olevan kaikinpuolin vain kova naistenmies. Tiedostin tosin jo siinä vaiheessa, että ennakkoluulot jyllää ja halusinkin antaa miehelle mahdollisuuden. Kun tutustuimme paremmin, huomasin luuloni täysin vääriksi.
Tällaiset ennakkoluulot eivät kuitenkaan tämän yhden tapauksen myötä mihinkään ole kadonneet, vaan edelleen suhtaudun negatiivisesti minua lähestyviin ulkomaalaisiin "siviilissä". Opiskelu- ja työmaailmassa ennakkoluulot katoavat. Totta kai jos minulle jutellaan, kysellään neuvoa tms. ihan normaalissa arjessa, niin vastaan kohteliaasti. Mutta usein huomaan toivovani, etteivät nyt minun puoleeni kuitenkaan kääntyisi.
Kaikin puolin vain melko naurettavaa ennakkoluuloisuutta, joka varmasti kumpuaa siitä, etten hirveän moneen jyrkästi eri kulttuurista tulleeseen ihmiseen ole tutustunut. Ja suhtautumistapani on siis vain tuolla korvien välissä, ei se juuri muutoin näy.
Ja sitten on tietysti tämä sosiaalivelttoilu... Mitä en voi sietää sen enempää kotimaisilta kuin ulkomaisiltakaan otuksilta kuin erittäin perustelluista syistä. Ennakkoluuloni kattavat myös tämän alueen. Kouluttamattomat ja työttömät ulkomaalaiset saavat niskakarvani pystyyn.
"Koulutetut naiset, oletteko sittenkin piilorasisteja ? Tietenkään ketään ei voi syyttää rasistiksi siksi, että hän ei mene naimisiin tumman islamilaisen kanssa, mutta kenties kokonaisuutena tuo ilmiö kertoo jostain ?"
Ei kerro rasismista, ei. Kertoo siitä, että koulutetut naiset ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja kanssasisariaan valistuneempia ja viisaampia. Samalla tavalla ei sekään kerro rasismista, jos ei osta romanilta kultakelloa.
Jos kieltäytyy parisuhteesta ihonvärin, uskonnon tai kansallisuuden perusteella, on rasisti. Suurin osa suomalaisista on täten rasisteja. Piilorasismi on rasismin muodoista pahimpia.
Ihmisellä on oikeus kieltäytyä parisuhteesta kansalaisuuden, värin yms perusteella. Tuskinpa sitä kannattaa määritellä rasismiksi. Jokaisella on oikeus harkita, millaisen ihmisen kanssa tulee toimeen - ja myös toteuttaa valintojaan.
Eri asia on se, että ei kannata pahoittaa näiden asioiden vuoksi toisen mieltä.
Mikäli rasisteja ollaan sillä perusteella, että istun bussissa mieluummin valkoisen kuin tumman vieressä, ollaan sitten rasisteja. Onhan minullakin oikeus pyrkiä osaltani säätelemään, ketkä ovat läheisessä kontaktissa minuun.
Siis ihmisellä on oikeus ajatella ja tuntea, kunhan ei loukkaa muita. Sinun kantasi rasismista oli outo.
Olet mainio esimerkki piilorasistisesta henkilöstä. Valitettavasti suurin osa suomalaisista on juuri tuollaisia.
Jos et sattumalta tiedä, niin varovainen ja empivä asennoituminen vieraaseen, tuntemattomaan on ihmisen evoluutiossa ollut hyvä ominaisuus.
Mies joka savannilla meni yksinään iloisesti tervehtimään neljän vieraan miehen laumaa, ei ollut geeniensä tehokas siirtäjä.
On turha leimata rasistiksi sellaista, joka vain ja ainoastaan haluaa pitää tiettyä etäisyyttä vieraisiin. Mitä kauempaa he tulevat, sen kauempana pysyn aikani, kunnes olen saanut varmuuden heidän aikeistaan ja käyttäytymisestään.
En vähättele, en halveksi. Säätelen ainoastaan omaa lähellemenon astettani. Mikä tässä siis on rasismia? Ja jos siinä on rasismia, niin täsmennätkö missä kohtaa se tulee kielteiseksi ilmiöksi?
Lähes kaikki mitä kirjoitit on piilorasismia. Pahinta tuossa on se, että sinulla on ennakkoluuloja erirotuisia ihmisiä kohtaan. Haluat pitää etäisyyttä heihin, eli suhtaudut heihin eri tavalla kuin oman maan ihmisiin. Ihmiset eivät ole sen huonompia rodun, uskonnon tai ihonvärin takia, eli näitä ei saisi pitää syynä etäisyyden ottamiseen. Ei ole rikos olla rasisti, joten myöntää voit sen itsellesi.
En koe vierautta ihonvärin tai muun erityisen piirteen vuoksi. Tummat ihmiset ovat minulle vieraita, kuten myös muslimit. Sen vuoksi en heti juokse tyrkylle sellaisen tavattuani.
Pidän sopivaksi arvioimaani etäisyyttä myös moniin suomalaisiin ihmisiin. Olen koulutettu, puheeni ja ajatukseni toimii koulutetun ihmisen lailla. Niinpä en erityisen hanakasti enää yritä tutustua kouluttamattomiin ihmisiin; heidän tapansa ajatella on yleensä erilainen kuin itselläni.
Missä tässä on rasismia? Tai edes piilorasismia. Musta tai valkoinen, yhtä arvokkaita. Duunari tai pomo, yhtä arvokkaita ihmisiä. Mutta minun ei tarvitse haluta olla kaikkien kaveri! Viihdyn parhaiten itseni kaltaisten seurassa.
Siis missä tässä on rasistisuus? Joku ei viihdy moottoripyöräjengiläisten seurassa. Toinen ei pidä uskovaisten seurasta ja kolmas vierastaa kepulaisia.
Täsmentäisitkö mitä on rasismi ja mikä ei ole rasismia! Ole niin hyvä, please.
että nämä ihmiset, jotka ovat erirotuisia, eri ihonväriä ja eri uskontoa kuin itse olet, olisivat keskimäärin vähemmän koulutettuja kuin sinä.
Tuohan on tuo sama provoilija joka näkee kaikkialla rasismia... ei sillä ole mitään suhdetta kuin oman mustan kumidildonsa kanssa (musta siksi ettei kukaan vaan erehtyisi luulemaan rasistiksi;D)
Tullut tänne riehumaan rasistipalstan lopetettua... luulee täällä olevan koviakin rasismin pesäkkeitä, joita vastaan taistella ikuisella idiotismillaan.
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=8187
Siis tämähän on ilmiselvä trolli. Tai sitten joku alentuneesti syyntakeinen.
Minä olen opiskellut maisteriksi asti ja saman tason koulutus on ollut sekä poikaystävillä että nykyisellä aviomiehellä, vaikka tämä ei olekaan "arjalainen". Minä ihailen ylipäätään välkkyjä miehiä, joilla on laaja yleissivistys. Isäni tosin on neljävuotiselta kansakoulupohjalta perustanut menestyvän yrityksen ja elättänyt perheensä, sekin on minusta varsinainen sankariteko.
Olen tavannut elämäni miehet sellaisissa ympyröissä, missä liikkuu ateemisesti koulutettuja. Jos asuisin eri alueella, pyörisin toisenlaisissa harrastuksissa tai minulla olisi aikaa istuskella ostoskeskuksissa, niin ehkä olisin toisenlaiseenkin porukkaan tutustunut. Minä en siis tunne yhtään kouluttamatonta turkkilaista tai marokkolaista. Koulutettuja turkkilaisia ja marokkolaisia sen sijaan tunnen työkuvioissa muutaman.
Minulle on miehen "rotu" toisarvoinen seikka, kunhan meillä on samalaiset yhteiskunnalliset tavoitteet ja rakkauden rinnalla myös keskustelu sujuu saumattomasti. Euroopassa työskennellessä oppi myös todella pian huomaamaan, että koulutus ei ole kansalaisuudesta vaan yksilöstä kiinni. Tänne nimenomaan tullaan paljon opiskelemaan ja sen jälkeen jäädään töihin. Ehkä siellä Suomessa on kärjistetympi tilanne.
Olen tässä asiassa samaa mieltä kuin windflow. Itse olen niin ikään akateemisen tutkintoni loppusuoralla ja poikaystäväni (muslimi uskonnoltaan; omaa tosin hyvinkin kriittisen näkökannan uskontoonsa ja olemme keskustelleet aiheesta paljon) on samassa tilanteessa oman kotikaupunkinsa arvostetulla yksityisellä yliopistolla. Entiset suomalaiset miesystäväni ovat olleet kaikkea tv-tuottajasta ja arkkitehtiopiskelijasta "taivaanrannanmaalariin".
Siinä mielessä kuitenkin ymmärrän, mistä ketjun aloittaja puhuu, että ehkä korkeasti kouluttautuneiden, oli sitten kyse miehestä tai naisesta, on vaikeampi lähteä parisuhteeseen jonkun täysin toisenlaisesta kulttuurista tulevan kanssa. Itselläni kynnys oli ainakin erittäin korkea. Vanhemmille ja ystäville kertominen tuntui esimerkiksi todella vaikealta, samoin omien tunteiden hyväksyminen. Puoli vuotta meni siinä, että yritin pyristellä irti orastavasta suhteesta omien ennakkoluulojeni vuoksi. Lopulta onneksi päätin antaa periksi, koska olen tällä hetkellä erittäin onnellinen.
En ole vielä korkeastikoulutettu mutta opiskelen yliopistossa. sitä ennen olin mieheni kanssa yrittäjänä ja mies jatkaa perusduunarina edelleen.
Tapasin mieheni kun lukion käynti oli loppusuoralla.
Mies itse väittää käyneensä omassa maassaan yliopistoa noin kaksi vuotta (aiheena historia ja erityisesti islamin historia) sitten kyllästyi ja lähti reissaamaan. Mies on kannustanut minua menemään yliopistoon ja muutenkin opiskelemaan ja hankkimaan töitä, koska hän ei tykkää, että vaimo vain makaa kotona (ei sillä että itse tykkäisin maata kotona joka päivä, työt ja opiskelu antavat mukavasti sisältöä elämään ja samalla tapaa uusia ihmisiä). Äitini opiskelee myös joten on ollut melkein luonnollista, että itsekin olen suuntautunut yliopisto-opiskeluun yrittäjyyden loputtua.
Olen valinnut humanistisen puolen oppiaineita ja kuten moni jo arvata saattaa pää aineenani on naistutkimus. Vielä ei ole täyttä varmuutta sivu aineista mutta vissiinkin kulttuuriantropologia ja mediantutkimus tulevat pysymään toissijaisina kiinnostuksenkohteina.
En varsinaisesti osaa sanoa opiskelukavereistani mikä heidän suhtautumisensa on muslimeihin tai yleensä ulkomaalaisiin (EU-alueen ulkopuolelta tulleisiin). Kukaan ei varmasti tykkää ulkomaalaisista jotka vain lojuvat täällä ilman mitään iskemässä naisia ja ryöstelemässä sekä raiskaamassa (en usko että ammattikoulu pohjalta tulevatkaan pitävät tätä hyvänä asiana;D)
Ehkä akateemiset ihmiset noin yleensä pohtivat asioita paljon enemmän ja heillä on myös tietoa maailman menosta siinä määrin, että eivät juurikaan heittäydy suhteisiinsa (ei ulkomaalaisten eikä suomalaisten kanssa). Paljoltihan se ihmisestä riippuu. mutta omasta puolestani voin sanoa että tunnen olevani ainut nainen yliopistolla, jolla on muslimimies tai joka ylipäätään viihtyy muslimien kanssa (tarkoitan nyt tuttuja... en minä sentään mene somaliporukkaan hengaamaan vain siksi, että ne ovat muslimeja;D). Tuntemani miespuoliset opiskelijakaverit ovat jokseenkin paljon suvaitsevaisempia mutta heitä ei yleensä yritäkään turkkilaiset iskeä torilla vaan he tapaavat turkkilaisia opiskelijamiehiä muissa merkeissä;D
Nyt siis puhun opiskelijoista, eli siitä ryhmästä, jossa itse pyörin, muuten en sitten osaa sanoa juuta enkä jaata mutta omasta puolestani veikkaisin että akateemiset naiset harvemmin valitsevat pizzapoikaa puolisokseen... ei ainakaan mitään ai laaw you giv me money tyyppiä. Että jos akateemisella naisella on tumma mies se on siitä samasta opiskelija porukasta... monet puolitutut opiskelija tytöt ovat kyllä käyneet Turkissa lomillaan mutta en tiedä sitten onko sieltä haettu paikallista gigoloa... tuskinpa vain.
Aika laskelmoivia ja kylmiltä tuntuvia ovat yliopiston naiset verrattuna kavereihini, joilla on vain ammattikoulutus;D (tämäkin on suhteellista ja riippuu monista tekijöistä... ei minun tuttavilla muutenkaan ole muslimimiestä aika monet ovat sinkkuja vielä tai seurustelevat suomalaisen kanssa)
Minä olen akateemisesti koulutettu, työssäkäyvä nainen ja puolisoni on kouluttomaton, pizzerioissa pitkään työskennellyt. Myös silloin kun tapasimme. Olemme ilmeisesti siis eriskummallinen pari. En väitä, ettenkö olisi suhteen alkuvaiheessa asiaa miettinyt ja etenkin muiden kommentteja asiasta kuullut. Mutta kun mies on hyvä ja suhde toimii, niin miksi antaisin asian (ei-arvostetun työn ja koulutuksen puutteen, muiden mielipiteiden) pilata hyvää suhdetta. Olemme samanikäisiä.
turkkilais-marokkolainen tummaihoinen muslimi? Tällä palstalla tuntuu olevan... Itse olen akateeminen nainen, mies ei ole arjalainen eikä turkkilais-marokkolainen saati muslimi. Ja hän on myös akateeminen.
Käsittääkseni palstalla ei ole tällä hetkellä yhtään marokkolaisen puolisoa, on ollut, ainakin yksi, mutta harvemmin heistä kuulee. Aihe tulee silti prosentuaalisesti kohtuuttoman paljon esiin päivittäin kolmannelta taholta.
Siis onko rasisti jos ei seurustele tummaihoisen ja/tai muslimin kanssa? Sekö sen rasismin määrittelee kuka on puoliso? Itselleni ainakin rasismi on aivan muuta kuin puolison valintaa!
jotka seurustelevat mustien miesten kanssa ovat silminnähden rasisteja. Haukkuvat omiaan eli paskantavat omaan pesään.
Sikamaista joukkoa.
Ketkä nimimerkillä kirjoittavat ovat haukkuneet suomalaisia? Monet suomalaiset miehet täällä enemmänkin harrastavat tuota suomalaisten naisten mollaamista.
Aina ei edes vaivauduta huomauttamaan, että se ko. mollaus koskee vain suomalaista naista jolla on ulkomaalainen mies (ja ihan turha alkaa sitä ulkomaalaiskysymystä mussuttamaan kun se on monta kertaa nähty, että venäläinen ja saksalainen mies on ihan samassa asemassa näiden miesten fantasioissa kuin turkkilainen sossupummi, molemmat ovat yhtä paljon ulkomaalaisuutensa takia naituja mukamas))
Se yksi provo pirkko jonka sanoille rekatutnaiset muutenkaan eivät anna arvoa huutelee aina omiaan, mikä lie avohoitopotilas tai ukko mennyt thaimaalaisen naisen matkaan... ei sitä onnetonta tarvitse huomioida...
Että Prosentuaalisesti täällä miehet johtaa haukkumisessa jos pitäisi tilastoida. Vai onko haukkumista se, että on kepsahtanut yksiin ulkomaalaisen kanssa... samalla tavalla lyhyet miehet voisivat väittää että naiset ovat pituus rasisteja;D Mitäs rasisteja täällä on muuten nämä tyypit, joille ei kelpaa kuin laiha ja ulkomaalainen nainen?
Minä olen itse suomalainen. Minulla on suomalaisia mieskavereita ja isäni ja veljeni on suomalaisia joten mitä järkeä esim. minun olisi haukkua suomalaisia sisariani tai veljiäni. Eikö voisi unohtaa tuon iänaikuisen kuka haukkuu ketäkin ja antaa asioiden ja ilmiöiden kiistellä eikä henkilöiden (vcarsinkin kun miehet jäävät aina voitto puolelle siinä haukkumisessa ja uhoamisessa)?