Hei kaikki!
Olen muutaman kuukauden ajan tehnyt tuttavuutta tunisiassa oleskelevan miehen kanssa ja nyt olen siinä tilanteessa, että ahdistus iski lujaa päälle ja olen ajatellut kauniisti sanoa kiitos ja hyvää jatkoa.
Itse olen soppani aiheuttanut ja hän kovasti on laittanut suunnitelmia minun varaani. Muttei mitään peruuttamatonta vielä.
Tunnustan, että olen totisesti ihastunut mieheen. Hän vaikuttaa herrasmieheltä ja pystyy puhumaan monista asioista ettei vain kysele milloin mennään naimisiin.. mutta tokihan netissä kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa
Mutta nyt.. olen kuitenkin antanut hänelle paljon toivoa tulevaisuuden suhteen, mutta mulle on iskenyt suunaton rimakauhu.
jotta voitaisiin olla yhdessä se edellyttäisi minun kääntymistä muslmiksi. Ei kait se mikään paha asia lopppujen lopuksi ole jos uskoo edes jumalaan, mutta minä itse en usko ollenkaan. Eikä minusta ole kääntymään mihinkään uskontoon siksi vain, että saisin luvan mennä naimisiin..
Tietyt asiat myös epäilyttävät. Hänen toive on, että pukeutuisin musliminaisen tavoin.. ainoastaan kasvot ja kädet saisivat näkyä. Ajatus tuntuu todella oudolta..
Oikeesti tuntuu niin älyttömän lapselliselta miettiä näitä asioita.. uskontoa, pukeutumista, miten asioita lähdetäisiin viemään eteenpäin jne jne...
Miksi sen pitää olla niin vaikeaa?
Tämä on ihan tyhmä kirjoitus, mutta en vain haluaisi loukata häntä.. hän on niin hienosti ja kärsivällisesti kodellut minua.
Olen muutaman kuukauden ajan tehnyt tuttavuutta tunisiassa oleskelevan miehen kanssa ja nyt olen siinä tilanteessa, että ahdistus iski lujaa päälle ja olen ajatellut kauniisti sanoa kiitos ja hyvää jatkoa.
Itse olen soppani aiheuttanut ja hän kovasti on laittanut suunnitelmia minun varaani. Muttei mitään peruuttamatonta vielä.
Tunnustan, että olen totisesti ihastunut mieheen. Hän vaikuttaa herrasmieheltä ja pystyy puhumaan monista asioista ettei vain kysele milloin mennään naimisiin.. mutta tokihan netissä kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa
Mutta nyt.. olen kuitenkin antanut hänelle paljon toivoa tulevaisuuden suhteen, mutta mulle on iskenyt suunaton rimakauhu.
jotta voitaisiin olla yhdessä se edellyttäisi minun kääntymistä muslmiksi. Ei kait se mikään paha asia lopppujen lopuksi ole jos uskoo edes jumalaan, mutta minä itse en usko ollenkaan. Eikä minusta ole kääntymään mihinkään uskontoon siksi vain, että saisin luvan mennä naimisiin..
Tietyt asiat myös epäilyttävät. Hänen toive on, että pukeutuisin musliminaisen tavoin.. ainoastaan kasvot ja kädet saisivat näkyä. Ajatus tuntuu todella oudolta..
Oikeesti tuntuu niin älyttömän lapselliselta miettiä näitä asioita.. uskontoa, pukeutumista, miten asioita lähdetäisiin viemään eteenpäin jne jne...
Miksi sen pitää olla niin vaikeaa?
Tämä on ihan tyhmä kirjoitus, mutta en vain haluaisi loukata häntä.. hän on niin hienosti ja kärsivällisesti kodellut minua.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"jotta voitaisiin olla yhdessä se edellyttäisi minun kääntymistä muslmiksi"
Ei edellytä. Mistä noin tyhmän ajatuksen olet saanut?
Siitä et pääse irti sitten jos tuleeki semmonen tilanne, ettet kestä enää. Minä en kääntys mistää hinnasta muslimiksi!
Mieti tosiaan tarkkaan! Tuo on tosi iso asia päätettäväksi.
Kieltämättä kiperä tilanne. Oletko ensinnäkin 100% varma, että et tahdo olla hänen kanssaan?
Jos vastasit kyllä, niin voithan sitten sanoa hänelle, että olette liian erilaisia, että yhteistä elämää voisi edes ajatella, nyt kun tunnet hänet paremmin (kerrot, että et ole uskovainen, etkä halua kääntyä mihinkään uskoon vain naimisiin päästäksesi, että hän tuntuu vain kaverilta yms.ja sitten kiität kaikesta ja toivotat hyvää jatkoa). Älä ainakaan enempää tuhlaa aikaa ja anna hänelle toivoa, jos sitä ei ole. Ei ole reilua "leikkiä toisen tunteilla".
Jos taas et osaa sanoa 100%:n varmuudella, tahdotko olla hänen kanssaan vai et, niin mielestäni sitten on keskustelun paikka hänen kanssaan.
Kirjoituksesi ei ollut tyhmä, sillä ihan oikeasti pohdit asiaa ja se on mielestäni hieno juttu. Mielestäni se on näissä keskustelupalstoissa parasta, että saa kuulla toisten kokemuksia rehellisesti nimimerkkien takaa, vertailla, saada neuvoja jne. Tietysti on provojakin, mutta toivottavasti nämä provoilijat lähtisivät palstalta elämään omaa elämäänsä eivätkä tuhlaisi aikaansa kirjoittelemalla satuja täällä.
Mutta kaikkea hyvää sinulle!
En tiedä miten kauniisti irti pääsee, yleensähän sitä suremaan joutuu jos on kiinymään päässyt.
Ihmetyttää herran vaatimukset Sinulle
tervehtimään ja juomaan kupin kuumaa?
Kyllä teillä nyt näyttää kulttuurit törmäävän siinä määrin lujasti, ettei ehkä kannata alkaa yhteistä tulevaisuutta suunnittelemaan. Mies haluaisi sinusta oman kulttuurinsa mukaisen "hyvän vaimon" ja sinä tietysti haluat pitää kiinni tietyistä sinulle tärkeistä asioista. Niin onkin hyvä, sillä sinun itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvista seikoistahan silloin on kyse, kun aletaan puhua uskontosi, pukeutumisesi jne. muuttamisesta. Jos mies ei tällaisista vaatimuksista voi luopua, niin silloin kannattaa sanoa bye bye. Selität hänelle kauniisti, että sinulle on mahdotonta muovautua hänen toiveidensa mukaiseksi. Voihan myös kysyä, miksi hän haluaa sinut, jos et kerran kelpaa sellaisena kuin olet. Todellakin! Mutta eiköhän mies ymmärrä koko kuvion mahdottomuuden, kun selität.
Eihän tuo "muutama kuukausi" sitä paitsi ole aika eikä mitään. Eihän tuossa ajassa ehdi kunnolla edes tutustua. Näinhän se homma menee: Ihmiset kiinnostuvat toisistaan ja alkavat tutustua toisiinsa. Kuten itsekin sanot: olet tehnyt tuttavuutta. Tässä vaiheessahan sitä kuuluukin erota, jos ei natsaa. Ei siinä ole mitään, mistä pitäisi tuntea syyllisyyttä. Se on sitä seurustelua. Jos hän on muutaman kuukauden tuttavuuden varaan alkanut rakennella paljonkin, niin se on hänen ongelmansa.
Jos yhtään tuntuu siltä, ettet ole varma hänen kanssaan. NIin välit poikki vaan. Jos meinaan alat muslimin vaimoksi ja vielä käännyt itse muslimiksi.Niin silloin on vaikeaa erota. En tiedä tuon maan tapoja,mutta eikös kunniamurhat ole yleisiä just muslimimaissa. Kysy itseltäsi, voitko lähteä avioliitosta yhtä helposti, kun länsimaissa? Vai joudutko hekesi kaupalla olemaan MAHDOLLISESSA onnettomassa liitossa?
Muslimeilla on monia eri käsityksiä naisen oikeudesta avioeroon, kuten kristityillä naispappeudesta.
Tunisian lainsäädännön mukaan nainen saa halutessaan avioeron. Joissakin muissa muslimaissa naisella ei ole oikeutta eroon ilman miehen lupaa, joten kannattaa ottaa selvää mikä on miehen suvun kanta tähän asiaan.
"mutta tokihan netissä kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa"
Tarkoittaako tuo, että olette "tavanneet" ja "seurustelleet" vain netissä (ette siis ole luonnossa tavanneet ja tutustuneet toisiinne).
Jos kyse on vain nettituttavuudesta, on varmaankin helpompaa laittaa "suhde" poikki, eihän teidän välillänne voi olla kuin jonkinlaista rupattelua ja ajatustenvaihtoa.
"hän on niin hienosti ja kärsivällisesti kodellut minua."
Ei ole oikein hienoa ja kärsivällistä kohtelua vaatia toista muuttamaan uskontoaan/rupeamaan harjoittamaan jotakin uskontoa, jos ei kerran usko minkäänlaiseen jumalaan. Ei myöskään ole hienoa kohtelua vaatia toista muuttamaan omia tapojaan ja unohtamaan omaa kulttuuriaan muuttamalla pukeutumisensa täysin länsimaisesta poikkeavaksi.
Jos "seurustelu" tuntuu jo nyt vaikealta, laita välit poikki ja unohda koko mies; ei tilanne tämän paremmaksi muutu, eikä mies unohda vaatimustaan sinun muuttamisesta musliminaiseksi.
Sinun kaltaisiasi pellejä on valitettavasti olemassa, sille ei voi mitään, mutta tajua nyt hyvä ihminen että nuo murjaanit ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen pysyvän oleskeluluvan Eurooppaan ja sinun kaltaisesi pässit ovat pääsyy siihen että he siinä onnistuvat.
Osta hieromasauva, älä notkauta Eurooppaa enää enempää kohti tuhoa järkkäämällä noita kansainvaeltajia tänne tyhmyydelläsi.
Mikäs nyt noin sai hermostumaan viestistäni, jossa neuvoin aloittajaa jättämään koko miehen, jos mies kerran haluaa muuttaa naisen muslimiksi ym.
Kyllähän MINÄ tajuan, että monet EU:n ulkopuolisista maista kotoisin olevat miehet haluavat suhteen kautta vain oleskeluluvan esimerkiksi juuri Suomeen, mutta miten saisimme aloittajankin huomaavan, että tämä saattaa olla kyseessä juuri hänenkin tapauksessaan.
Voin sen hieromasauvankin käydä ostamassa, jos se oloasi helpottaa.
Mutta hieromasauva tai ei, en aio rahdata Suomeen ainoatakaan ulkomaalaista miestä; minulle on ollut tärkeä tämä kotimainen mieheni, enkä koskaan ole halunnut edes miettiä muun maalaista miestä (jo senkin vuoksi, etten puhu sujuvasti muita kieliä kuin suomea ja suhde vaatii mielestäni aina yhteisen vankan kielen). Kansainvaellusten kannalla en missään tapauksessa ole!
terveisin
kaltaiseni tyhmä pelle ja pässi
ps. selitä nyt vielä kerran tyhmälle, mitenkä minä olen pääsyy siihen, että nuo "mitä tahansa tekevät murjaanit" onnistuvat saamaan pysyvän oleskeluluvan Eurooppaan.
Aika kovilla syytöksillä nimittäin lataat!
Oletkohan sinä se sama uuniomena, jonka kanssa juttelin joskus (kännispäiten) netissä. Cityn kanavalla tais olla 1-3 vuotta sitten. Oli kivaa jutustelua, mutta en halunnut mennä pidemmälle (Siis edes tapaamiseen tms.). Nyt olet ilmeisesti kääntänyt katseesti Afrikkaan.
Aattelin vaan, että silloin ehkä hiukkasen liian helposti uskoit juttuni. No ne oli kyllä ihan tosia, mutta tuntui että olis liian nopeesti valmis etenemään. Älä tee nyt sitä virhettä. Se on eri asia sopia treffit suomalaisen kanssa (vaikkakin juoppo, niinkuin minä) kuin mennä naimisiin tunisialaisen kanssa.
Niin, hänen nikkinsä Cityssä oli Uuniomena. En toki tiedä, oletko sama.
En ole sama omena, ihan tuulesta temmattu tämä nimi :)
Ymmärsinkö oikein, että olisi muka jo harkitsemassa avioliittoa ja uskonnonvaihtamista sellaisen miehen takia, jota et ole tavannut kuin NETISSÄ???
Oletko teinityttö vai muuten naivi?
Eiköhän avioliitto solmita pidemmän ja läheisemmän tuntemisen perusteella. Ja uskonnonvapaus tarkoittaa sitä, että sinä vaihdat uskontoasi oman henkisen prosesisi seurauksena - et jonkun toisen käskystä.
Ota aivo käteen ja ajattele.
Suurimaman osan keskusteluista nyt viime aikoina olemme käyneet netissä. Joten siitä tuo kommentti, että netissähän ihmiset voi sanoa ihan mitä tahansa.
Kyllä mä luotan häneen, mutta se oli nyt typerä yleisluontoinen kommentti.
no niin paljon on viestejä tullut ja laidasta laitaan.
Pientä täsmennystä. Olen tavannut tämän miehen ja tästä 10 kk mitä ollaan tuttavuutta tehty niin tekemisissä ollaan oltu face-to-face hieman vajaa 3kk. Eli olimme keskieuroopassa samassa maassa, siellä tavattiin yhteisten tuttujen kautta. Ja sen jälkeen olemme nähneet muutama kk sitten tunisiassa , missä olin ystäväni luona kyläilemässä. Ja tämä mies ei siis ole tunisialainen vaan oleskelee tällä hetkellä siellä.
Ja tämä miksi hän toivoisi minun kääntyvän muslimiksi on se, että hän voisi mennä naimisiin minun kanssani. Hänen kulttuurissaan ei ole hyväksyttyä muslimin mennä naimisiin kuin muslimin kanssa. Ja tämä pukeutuminenkin vain olisi hänen kotimaassaan, missä noudatetaan todella vahvasti perinteitä.
Ja siihen, että tämä olisi vain pääsylippu suomeen hänelle. Sen voitte ihan vapaasti unohtaa sillä tulevaisuuteni on ihan jossain muussa maassa kuin suomessa. Olen tällä hetkellä lomailemassa suomessa ja jotenkin täällä asiat on alkaneet ahdistaa. Toki ympärilläni olevien ihmisten vaikutus on saattanut aiheuttaa kriisin poikasta. Täällä kun ei tunnusta kovin hyvä käsitys olevan Islamista ja muslimeista yleensäkään.
Mulla on lähinnä tässä identiteettikriisi siitä, että miten paljon uskonto tai siis tässä tapauksessa uskonnottomuus ja pukeutimistyylini on minua ja kadotanko minä itseni kaapujen helmoihin. Vai olenko minä senkin jälkeen tämä sama omena kuin nyttenkin.
muslimit ovat "väärinymmärrettyjä" kaikkialla sivistyneessä maailmassa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittiministeri vertaa muslimien asemaa juutalaisten kokemuksiin/1135237651663
Mutta ehkäpä meidän rasistiset asenteet paranevat, jos muslimit saavat soveltaa edistyksellistä ja vuosituhansia aikaansa edellä olevaa sharia-lakia länsimaissa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittituomari Sharia-lakia voitaisiin soveltaa Britanniassa/1135237654318
Luin viime viestisi ja ymmärrän huolesi. Olen luultavasti sinua vanhempi ja kokeneempi ja suuren osan elämästäni ulkomailla ja islamilaisessa perheessä asuneena tohdin neuvoa sinua.
Sinä olet vielä vapaa ja itsenäinen ilmeisesti Suomen kansalainen. Pidä näistä kiinni. Olet oikeassa, ilmapiiri henkisesti on täällä ahdas ja ankea. Itsekin kadun sitä, että muutin takaisin tänne, en ole oikein sopeutunut enää.
En kuitenkaan ymmärrä kiirettäsi naimisiin. Itsenäinen elämä ulkomailla tuntuu pelottavalta, mutta ratkaisu ei ole piilottautua ja ripustautua jonkun miehen varjoon.
Jos haluat elää ja työskennellä ulkomailla, yritä järjestää se omilla ehdoillasi ja erota suhdeasiat siitä. Turvaa taloudellinen tilanteesi, koska silloin et joudu rahasyistä riippuvaiseksi kenestäkään.
Vaikka oletkin tavannut miehen myös netin ulkopuolella livenä, en usko että tunnet häntä tarpeeksi hyvin luottaaksesi häneen tarpeeksi.
Luottamus suhteessa syntyy miehen teoista ja siitä että sanat ja teot ovat synkassa. Nyt ne vähät asiat, jotka hänestä kerroit, puhuvat siitä, että hän painostaa sinua, esittää sinulle vaatimuksia vedoten hieman epämääräisesti perusteltuun syyhyn (muslimimies kun saa Koraanin mukaan mennä naimisiin esim. kristityn naisen kanssa).
Jos hänen sukunsa ja perheensä eivät halua hyväksyä sinua muuna kuin muslimina, mieti miten paljon muuta persoonaallisuuteesi kuuluvaa he ja miehesi eivät tule hyväksymään! Jos mies on esim. saudi, ymmärrän pukeutumisjutun - siellä kun saa turistimummotkin bambukepistä kintuilleen jos kulkevat shortseissa.
Mitä vaatimuksia olet itse esittänyt ja kuinka mies on suhtautunut niihin? Onko teillä vastavuoroisuutta? Ottaako hän huomioon sinun kulttuuriset tarpeesi jne?
Järjestä elämäsi itsenäisesti ja jatka tutustumista mieheen paremmin. Miksi hänellä on kiire naimisiin? Selvitä kunnolla hänen syynsä ja taustansa. Jos teillä on yhteisiä ystäviä, hanki tietoa heiltä!
Pysyttele Omppuna!
Ei kannata tuommoista miestä surra, joka haluaa muuttaa sinut. Tuo avioliitto juttu on ihan vain tekosyy saada sinut kääntymään, ettekä tunne toisianne niin hyvin, että voisit sanoa haluatko uhrata niin paljon tämän miehen takia(itse uskoisin että jos et ole sinut aiemmin sen uskonnon kanssa johon meinaat kääntyä ei siitä mitään tule, muslimi uskonto varmasti muokkaa identiteettiä... en usko, että olet enää sama omena)
Perinteisesti olen aina sanonut, että mies joka haluaa muuttaa naista (tai nainen joka muuttaa miestään) ei ole sopiva ja ajaa tällä muutosleikillä vain omia etujaan.
Muslimimies voi sitä paitsi mennä naimisiin kristityn kanssa ilman, että nainen kääntyy muslimiksi (mutta en silti suosittele naimisiin menoa tuossa vaiheessa enkä ehkä milloinkaan tuon miehen kanssa).
Olet vielä varmaan nuori ja juttelette paljon asioista netin välityksellä (itselläni ei ole kokemusta netti suhteen ylläpidosta mutta silti ja ehkä juuri sen takia sanon, että aika hataralla pohjalla on teidän yhteinen tulevaisuus tuossa vaiheessa... en tosiaan suosittele naimisiin menoa... ainakaan jos haluat pitkä kestoisen onnellisen avioliiton (onnellisessa avioliitossa kummankaan ei tarvitse muuttua toisen mieliksi... ei ainakaan uskontoaan))
Yritä sanoa miehelle, että ei tule kauppoja... Vaikeaahan se on, jos olet jo kovinkin ihastunut kyseiseen tyyppiin... mutta yritä sitä mieluummin kuin alistua jokaiseen oikkuun (ensin muslimiksi kääntyminen, sitten vaate valinnat sitten kotityöt, ja lopulta et enää pääse kotoasi minnekään).
" Tietyt asiat myös epäilyttävät. Hänen toive on, että pukeutuisin musliminaisen tavoin.. ainoastaan kasvot ja kädet saisivat näkyä. Ajatus tuntuu todella oudolta.. "
Tämä kuulostaa huolestuttavalta, sillä Tunisiassa hunnuttautuminen on kiellettyä julkisilla paikoilla. Huntua käyttävät enimmäkseen vain ulkomaiset musliminaiset, jotka joutuvatkin sitten pysymään neljän seinän sisällä.
hän on niin hienosti ja kärsivällisesti kodellut minua... hmm, hetkinen, puhuit parista kuukaudesta!! No, mietipä ite...?