Olen miettinyt tätä asiaa luettuani jonkun aikaa näitä juttuja täällä: miksi mies tai vaimo aloittaa kakkossuhteen jos kerran kaikki asiat ovat kotona hyvin? Kaikki petetyt vakuuttavat että pettäjä rakastaa vain häntä ja kukaan ei pihtaa seksiä. No mihin tarkoitukseen kakkonen on jos seksistä ei ole puutetta kotonakaan ja pettäjä kuitenkin rakastaa vain ja ainoastaan puolisoaan. Millaisia kokemuksia teillä on, miksi näin on? Olin itse kakkonen ja mies sanoo ettei kukaan ole ikinä ennen saanut häntä tuntemaan itseään niin halutuksi ja rakastetuksi.
Miten muilla
entinen kakkonen
1074193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 107
Vanhimmat
nii... itekki miettiny tota ihan samaa... mikä kuitenki estää miehen jättämästä vaimoaan? luulis haluavan olla sitte vain sen "paremman" kanssa... mä uskon kuitenkin että kyllä se oma emäntä on se ykkönen... jos elämästä on tullut vaan tavallista ja tylsää niin ehkä se on vaan jotain jännityksen hakua...
uskoit miestä?
Ensimmäinen sääntö on se että hän on PETTÄJÄ joka jos kykenee pettämään puolisoaan ja hänelle suunnatun lupauksen sekä valehtelemaan hänelle niin ei kannattaisi uskoa mitä HÄN sanoo.
Vai mikä saa sinut kuvittelemaan että hän juuri sinulle kertoo totuuden?
Kenenkään, ei niin petetyn, kakkosen tai ulkopuolisen pidä uskoa mitä pettäjä sanoo. Pettäjä sanoo ja tekee mitä hyvänsä että saa sen mitä tahtoo ja enemmänkin, eikö tämän nyt pitäisi olla jo selvää kaikille?
Jos hän niin kovin halutuksi ja rakastetuksi tuntee itsensä niin hän voi hyvinkin olla tosissaan koska hänhän on narsisti jota paapoo parhaillaan kaksi naista kumpikin eri tavoin.
Tunne on kuin olisi kaksi eri äitiä tissiä tarjoamassa joita molempia saa vielä panna kaupan päälle.
Sorry, en maininnut että kun tapasimme ja hän oli jo silloin eroamassa, olivat keskustelleet asian selväksi tosin vielä asuivat kaksi viikoa saman katon alla joten olin mielestäni kuitenkin se kakkonen, nyt ero on jo ollut tovin jos toisen voimassa ja asumme yhdessä eli olen sitten kai se "ykkönen" nykyään.
Kysymys pettämisessähän on siitä että hän pettää toiselle annetun lupauksen koska hän on toisen kanssa samaan aikaan kun entinen lupaus vielä pitää suhteessa. Jos ero on tulossa heti niin silloinhan mitään pettämistä ei tapahdu varsinaisesti.
Teidän tapauksessa hän on ollut jo eroamassa (mitä tosin voi aina miettiä pitääkö se paikkaansa etukäteen koska tätähän ne pettäjät jauhavat) joten et teknisesti ole ollut kakkonen hänelle.
olet kyllä oikeassa että tavallaan en ollut kakkonen lainkaan, oli kuitenkin pitkään sellainen olo kun aloitettiin seurustelu jo ennen kuin hän muutti pois heidän yhteisestä kodistaan (olen toki varma että ero oli "vireillä", käytännön syistä vain asui vielä yhdessä koska oma asunto tyhjeni vasta kahden viikon kuluttua tapaamisestamme), yritettiin olla kuitenkin matalalla profiililla koska ei hän myöskään halunnut vaimoaan loukata sillä että löysi uuden heti välittömästi. Myös mietimme sitä että jos meidät nähdään yhdessä, joku saattaa päätellä että olen syy heidän eroonsa.
No kuitenkin mietin sitä asiaa että miksi ihminen hakee kakkossuhteen jos kaikki (rakkaus, seksi) ovat kunnossa? Ei kukaan järkevä ihminen halua riskeerata suhdettaan jonkun "hoidon" takia. Ja miksi ihmeessä se ykkönen haluaa niin kovasti pitää kiinni siitä pettäjästä jos kotona ei kaikki ole hyvin?
Meillä todellakin oli se tilanne että erosivat heti, mutta olen miettinyt kun mies sanoo ettei ole tuntenut itseään rakastetuksi (ja me todellakin olemme aikuisia keski-ikäisiä ihmisiä eli ei mitään rakkauteen rakastumista:), miten voi ihminen elää vuosikymmeniä liitossa jossa ei tunne itseään rakastetuksi? Ei hän koskaan hauku ex-vaimoaan eikä kai heillä ollut sen kummempia ristiriitoja, ainoastaan se fyysinen ja psyykkinen yhteenkuuluvuus kai puuttui, ainakin mieheni(voi miten tuntui mukavalta sanoa niin) koki sen sellaisena, ja nyt tuntuu että hän nauttii täysin siemauksin kun saa helliä ja olla helliteltävänä. Voisiko olla mahdollista että arki puuduttaa ihmisen niin ettei huomaa enää missä mennään, luullaan vaan että kaikki on hyvin kun itse ei kaipaa mitään?
Huomaavatko ihmiset vasta sitten toisen tarpeet kun toinen on jo lähdössä?
En halua tuomita pettäjiä, koska aivan hyvin meillä olisi saattanut olla niin, että olisimmekin tavanneet jo ennen eropäätöstä ja olen täysin vakuuttunut että mikään ei olisi meitä estänyt.
sulla näyttää olevan kokemusta äitisi tissin imemisstä ja olet vielä saannut panna kaupan päälle,,, itse muuten kirjoitit näin,,, ""TUNNE ON KUIN olisi kaksi eri äitiä tissiä tarjoomassa, joita molempia saa vielä panna kaupan päälle"",,sulla näyttää olevan kokemusta asiasta,, olenkin lukenut kirjoituksiasi täällä ja pitänyt vähän outoina,,, nyt se syykin selvisi
tulee mieleen se Dustin Hoffmanin roolihahmo elokuvasta Rainman. Puhuttttko,,,samal,,la ta,,voinnnn?
Meinasin juuri tuossa kyynelehtiä kun luin raa'an kommentisi ei tosin pahan mielen vaan ihan naurun takia.
Kaksi äitiä joilta saa tissiä?
Voi prkl.. ootkos aikunen mies vai äitin tissiä haluat vielä?
Ja panet äitiä, sitä samaa jolta sitä tisua
ni päälle vielä panet.
Toivottavasti et puhu omasta äiteestäs.
Kyllä on kakaran puheet miehellä!
Antaa olla.
Olet liian lapsi ymmärtämään aikuisten juttuja.
Aikuisten tarkotitko puutteessa
elävän äijän päiväunta?
Pakko olla kun omasta emosta uneksii.
Sinun pitäisi ymmärtää että tuollainen juttu ei vain pure minuun.
Hukkaat vain palstatilaa täällä.
Sitä paitsi kuvailin aika täydellisesti pettäjän mielentilaa ja sekös joitakin ärsyttää.
täällä, että miksi pettäjä pettää, jos kotona on kaikki kunnossa. Ensinnäkin kotona ei välttämättä olekaan mitään vikaa, vaan pettäjä on kuin pohjaton kaivo, kenelle ei mikään riitä ja kaipaa jatkuvaa jännitystä elämäänsä. Ja myös se, että kaikissa perheissä on joskus ongelmia, mutta ne tulee selvittää kotona, eikä lähteä hakemaan lohtua vieraista ja paeta arkea. Kakkonen on usein vain lohduttaja ja hätävara, jos avioliitto sittenkin sattuisi kariutumaan. Vihkikaavassa jo sanotaan myötä- ja vastoinkäymisissä. On siis jo vihkimishetkellä tiedossa, että myös vastoinkäymisiä tulee.Täytyy olla melkoinen haaveilija, jos luulee avioliiton olevan auvoisaa ruusuilla tanssimista, ja kun ei olekaan lähdetään pettämään. Tuollainen pettäjä ja kakkonen kyllä ansaitsevatkin toisensa, kummallakaan ei ole mitään todellisuuden tajua ihmissuhteista.
Ihan kuin Harm olis tarkoittanut kommenttinsa otettavan kirjaimellisesti.
Se oli tarkoitettu otettavan kuvainnollisesti.
Tyhmä kun olet, niin ei kai tollaselta voi kuin odottaa idioottimaisia kommentteja. Niitä kun sulla tuntuu riittävän.
milloin tahansa katselemassa kommentteja, niin aina niin ylemmydentuntoinen Harm täällä arvostelee muita alhaisiksi tai lapsellisiksi tms. Jos noin "fiksu ja parisuhteen mestari" olet, niin luulisi sinulla olevan onnellinen suhde, eikä aina aikaa täällä kirjoitella teorioitasi. Ihmissuhteet ovat elämistä ja kokemista. Unelmat ihmisen täydellisestä parisuhteesta ja "niin ylevistä" tunteista ja teoista jättää kyllä kuvittelijan hyvin yksinäiseen maailmaan. Mutta se sinulle suotakoon. Ihminen valitsee, onko hänellä suurempi tarve olla onnellinen vai aina oikeassa.
Ja joka kerta kun luen tällaisia kommentteja kuten sinulta tässä tuli mietin että miten ihmisen saa ymmärtämään ongelman miten sen että tuomitsee pettämisen ja kertoo että ero on parempi ratkaisu saa sen jonkun päässä kääntymään tällaiseksi väitteeksi:
"Unelmat ihmisen täydellisestä parisuhteesta ja "niin ylevistä" tunteista ja teoista jättää kyllä kuvittelijan hyvin yksinäiseen maailmaan."
Onko tullut mieleesi että juuri siitä syystä koska parisuhteissa on ongelmia ne kannattaisi pyrkiä ratkaisemaan sen sisällä tai sitten erota?
Saat kuulostamaan että "pettämättä jättäminen" on joku suuri ylevä tunne tai teko, mutta kun se on hyvin yksinkertainen teko mutta parisuhteen kannalta varmasti yksittäisistä asioista merkittävin.
Eli sinun mielestä niinkin "täydellinen parisuhde" kuin jossa pettämistä ei ole on mahdoton? Onpas sinulla aika vähäiset odotukset parisuhteelta sitten...että odotat parisuhteelta sellaista epätäydellisyyttä että siinä petetään aina.
Ja ehkä myös ymmärrät että pettäminen aiheuttaa ongelmia parisuhteissa ja tuhoaa nuo unelmat sekä myös saa myös täysin uskolliset parisuhteet mutkalle?
Tietysti ei ole yllättävää kun allekirjoittaneen PERUSTELUJA ei voi kumota niin sitten vedotaan johonkin häneen liittyvään seikkaan kuten unelmointiin joka muka tekee perustelut jotenkin pohjattomiksi.
Ongelma on vain siinä ettei sinulla ole vastaväitteitä paitsi yksi ainut ja se on: "hyväksyn pettämisen ja sitä tapahtuu, joten sitä ei tarvitse perustella muulla kuin sillä ettei parisuhteet ole täydellisiä".
"Ihmissuhteet ovat elämistä ja kokemista."
Mitäköhän tuo tarkoittaa edes?
Että elämä on ihmisen parasta aikaa vai?
Itsestäänselvyyksiä on aika typerää toistaa.
Voisitko kertoa missä olen toisin sanonut. Pettäminen ei vain ole osa ihmissuhdetta vaan sen mitätöintiä ja hylkäämistä ja usein pitkään toiselta tietämättä.
Mutta kai sinulle sitten:
"Ihmissuhteet ovat pettämistä ja valehtelua, ja kaikki muu unelmointia."
"Ihminen valitsee, onko hänellä suurempi tarve olla onnellinen vai aina oikeassa."
Eli pitäisi valita sen välillä "olenko oikeassa" ja en petä/tuomitsen pettämisen vai olenko "onnellinen" ja petän/en tuomitse?
Olet oikeassa. Valitsen mieluummin edellisen kuin jälkimmäisen koska en ole niin itsekäs paska että sen kumppanilleni tekisin tai vääryyttä perustelisin valheilla.
Ikävää että sinä olet toisenlainen.
täällä on myös joku älykäs ihminen kirjoittamassa elämästä oikeita hyviä ajatuksia , opiksi teille törkimyksille joille ei elämässä ole mitään pyhää ,törkeästi sotkeudutte avioliittoihin aiheuttaen paljon pahaa yhteiskuntaan ,lapset kärsii ihmisten sekoilusta eniten ,suur kiitos HARM kaikista mielipiteistäsi ,toivon että jatkat vielä kauan ,mielipiteesi luo toivoa ja uskoa paremmasta elämästä paljon kärsineille .
pettämistä. Kirjoitin kommenttini sinulle Harm vain siksi, että ihmettelen miten sinulla on aikaa päivittäin istua tuntikausia tuomitsemassa täällä muita. Että, jos noin mahtava tyyppi olet, niin luulisi sinulla olevan kysyntää ja olisit esim. treffeillä välillä. Ja ihmettelen myös sitä, että kuinka noin hyvä ihminen kuin sinä olet, voit alentua tuomitsemaan täällä muita.
Olen ollut noin kaksi viikko foorumilla ja erinäisestä syystä johtuen käyttänyt tietokonetta hyvin paljon.
Tämä on varmaankin viimeinen päivä kun lähetän tänne viestiä enemmälti. Jatkossa sitten harvemmin.
Ja sen verran etten ole "mahtava" enkä "hyvä" tyyppi. En vain hyväksy pettämistä koska se on yksinkertaisesti väärin. Ja toisaalta en voi yleensä sietää ihmisiä jotka alentuvat sen tyyppisiin tekoihin ja selittävät sitten vaikka mitä itsensä ja kasvojensa pelastamiseksi kun ovat sellaisessa mukana.
Mitäs ihmettä sinä sitten täällä teet kun et ota edes muuta kantaa paitsi kyseenalaistat jonkin rekatun nimimerkin olemassaolon ja mielipiteen vaihdon foorumilla?
häntä vähän...hän vaikuttaa olevan yksi harvoista fiksuista miehistä jolla on sydän ja järki paikoillaan...
Täyttä asiaa hän tänne kirjoittelee...mutta lutkia ja possuja ärsyttää ja aivan syystäkin...niissä on vain liikaa totuutta :D
myös kantaa asioihin ja ehdottomasti uskollisuuden puolesta. Ja mietinkin tuossa äsken, että miksi nimimerkillesi vastasin. Minäkin olen paljon ollut tällä palstalla, tosin on joskus viikkojakin välissä. Huomasin vain, että sinun kirjoituksiasi on ollut täällä paljon, ja ne pistää silmään, kun harva täällä kirjoittaa nimimerkillä. Ja asia, joka sai minut puuttumaan tähän, oli se kun jollekin kommentoit hänen olevan "lapsi". Ihminen voi olla lapsellinen, ei se mikään synti ole. Esim. juuri lapsellisuus on asia, josta ei ketään pitäisi tuomita tai arvostella, ihmiset kehittyvät "aikuisiksi" kukin omaan tahtiinsa ja kaikki eivät koskaan. Minkä sille voi, niinkuin ei tyhmyydellekään. Näitä ominaisuuksia olen puolustamassa, ne ovat ns. inhimillinen tekijä. Pettämistä en puolusta, sen käsitit minussa väärin. Ja pyydän anteeksi henk.kohtaisuuksiin menemistä. Ja hyvää kesän jatkoa...
vain itsellesi.
Olen todellakin vain "visiitillä" täällä ja varmaan en jatkossa kirjoita enää kovin usein. Rekattua nikkiä käytän koska se selventää kuka on kyseessä ja liittää mielipiteet yhteen. Kun tunnet miehen tunnet myös mielipiteet ja vice versa. Veikkaisin että kommentointityylini sekä sisältö on tullut selväksi kaikille täällä olijoille tässä muutaman viikon aikana.
Syy minkä takia on se että mielestäni teot joita pettäjä tekee pettäessään kumppaninsa ja valehdellesaan lähimmäiselleen ovat lapsellisia, kakaramaisia ja pentumaisia.
Sen vuoksi kutsun kyseisen tekojen tekijöitä mielestäni aiheellisesti myös noilla kuvaavilla nimillä.
Voisin käyttää myös nimityksiä typerys, idiootti ja ääliö.
Näistä saa kukin valita omansa koska vastuullisen fiksun aikuisen ihmisen tekosia ne eivät missään nimessä ole.
Lapsi ajattelee vain itseään eikä ymmärrä tekonsa seurauksia eikä ole kasvanut aikuiseksi joten pettäjä on lapsi. Se on myös kehotus minulta kasvaa aikuiseksi.
Inhimillistä mielestäni on vastuun kantaminen ja kumppanistaan huolehtiminen, hänestä välittäminen, lupausten pitäminen ja toisten ihmisten kunnioitus.
Huomioisin myös että tässä ketjussa minua kohtaan hyökättiin henkilökohtaisesti ensin "kakara" nimityksellä kun herjasin pettäjiä yleisellä tasolla. Tätä jotkut eivät kestä (yleensä pettäjät itse).
Hyvää kesän jatkoa myös sinulle.
lupauksesta aina puhut, Harm? Mistä sinä tiedät mitä muiden suhteissa on luvattu, vai onko mitään? Vihkikaavassakin puhutaan vain tahdosta rakastaa ja olla uskollinen. Siinä ei siis luvata rakastaa ja olla uskollinen.
Entä jos toinen on uskoton ja haluaisi erota, mutta petetty ei halua, vaikka tietää toisesta? Onko petettyä teknisesti sittenkään petetty ;)?
aiheesta kahden viikon aikana yli 700 viestiä, niin tarvitsee kyllä olla aika paskana.
Oikeestaan itsellä täällä olo
on puhtaasti uteliaisuutta.
Ja sekin että tähän jää
koukkuun ja joskus on vaan pakko tsekata joko
tarina etenee.
Se jäi vielä häiritsee mikä voitti sen mikä on pahempaa kun pettäminen?
Olisko sellanen kun muija nussis parhaan kaverin kanssa?
Tuplapettymys.
Se tömähtäis lujaa.
Sori sekotan teiän ketjua.
jos lasket uudelleen.
Mutta taidat olla sama rekkaamaton nikki joka on jauhaa paskaa kun ei muuten ole kykyä tehdä mitään muuta elämässään.
Tällaisia "hyttysiä" jaksa edes hätistellä, sinun kaltaisesi naurettaisiin pihalle foorumeista joka kerta kun loggaat sisään joissa pitää rekisteröityä ensin.
olla, mitä kompensoida, jos pitää muita "hyttysinä" itseensä verrattuna. Terveitsetuntoisen ihmisen, olipa hänen vakaumuksensa mikä tahansa, ei tarvitse itseään muiden ihmisten yläpuolelle nostaa. Jos koet olevasi jotain enempi sillä tavoin, etää milloin milläkin tavoin vähättelet muita, niin itsetuntosi on tosi kuopassa. Ilmeisesti sinut on petetty, etkä pääse riittämättömyyden tunteesta irti. Ihan kuin meidän muiden nyt tulisi todistella sinulle, että "tule takaisin elämään. Kyllä me nyt ollaan kilttejä ja uskollisia, niinkuin olet meille opettanut."
Sori nyt vaan, mutta elämä on aika arvaamatonta. Itseänikin on petetty. Ainoa pettäjätyyppi, jota inhoan, ovat ne naapurikapakassa istuvat 2 muijaa, jotka kiinnostuvat vain ukkomiehistä. Heillä taitaa olla joku kilpailu asiasta meneillään...
emmekö me KAIKKI muut tällä palstalla jauheta paskaa, ellemme ole samaa mieltä kuin sinä Harm :D.
olen sanonut sara*.
Sinulla on aivan liian vilkas pää ja opit aivan liian nopeasti. ;)
joka tulee puskista ruikuttamaan rekatulle nikille jotain tuollaista on auttamattomasti "hyttynen".
"Sori nyt vaan, mutta elämä on aika arvaamatonta. Itseänikin on petetty."
Ja pointti on siinä ettei sen tarvitsisi olla.
Arvaamattomuus tässä asiassa johtuu pettäjistä jotka joko porkkanalla tai kepillä ymmärtävät että tuo arvaamaton käytös ei sovellu niin vähemmän ihmisiä petetään.
Eikös tämän nyt pitäisi olla selvää?
Minulla ei monille pettäjille toisaalta ole hirvittävästi sanottavaa ellei siihen liity jokin alatyylinen ilmaus tai kehotus pysyä aika vitun kaukana minusta ja minun lähimmäisistä.
Se on terveellistä myös heille.
täällä sitten harmin harmiksi
kaikki ainakin lähes huutelee.
Ollaanhan me rekkaamattomat ihan
surkeita sinun älykkäiden viisauksies
rinnalla.
Olet kyllä ihan pimee mut ole vaan hitto vie.
Itte itteäs kiusaat.
Sulla kolahti pahasti se kun mietin sitä muijan ja kaverin keskenään paneskelua?
Osuin varmaan ihan tuoreeseen haavaan.
14. jälkeen kirjoitettuna 770 viestiä nimimerkilläsi. Eikä niitä tartte laskee, tossahan on suora linkki mistä sen näkee.
kotona olisi ollut kaikki hyvin ja mies saanut seksiä tarpeekseen, mutta onko se oikeutettua pettää, vai pitäisköhän yrittää ratkaista ensin yhdessä ongelmat ja jos siihen ei pystytä, niin sitten erota, ja vasta sen jälkeen paneskellä ketä huvittaa.
Säästyis kaikki osapuolet monilta murheilta.
OIKEASSA.
Tokihan tuo on ideaali ratkaisu mutta haenkin nyt sitä, että kun kaikki nyt vakuuttelevat että kakkonen on vain se panopuu ja minkäänlaista tunnesidettä ei ole, niin miksi se mies tai vaimo hakee toisen jos kerran kukaan ei pihtaa seksin kanssa. Tässä asiat lyö vähän toinen toistaan korville eli todella karkeasti sanottuna:
a)vaimo (vaimon mielestä) ei pihtaa seksiä ja seksi on hyvää
b)mies hakee kakkosen joka kaikkien vaimojen mielestä (ainakin täällä) on miehelle vain helppo pillu
c)siis miksi mies hakee vain helppoa pillua jos kerran kotona sitä on myös tarjolla?
d)mielestäni mies hakee kakkosesta jotain aivan muuta mutta mitä?
tämän hyvin karkeasti että ymmärrät.
Monien Miesten elämässä seksin määrä ei koskaan laske sen arvoa.
Jos sinulla on mahdollisuus tilata joko yksi annos tai herkutella buffetissa, kumman vaihtoehdoista valitset?
Ja jos syö buffetissa useampaa kuin yhtä ruokalajia niin tarkoittaako se että joku näistä toisista ruokalajeista on huono kun hän ei tyytynyt siihen yhteen vaan saattoi syödä jotain muutakin välillä kuin ekaksi valitsemaansa jos hinta on sama?
Tunnesiteitä voi olla vaikka minkälaisia mutta voin kertoa että se tunneside ykkösen ja pettäjän välillä katkeaa eikä koskaan palaa todella ennalleen sen pettämisen jälkeen.
Te naiset ajattelette näitä jonkinlaisina "ketä hän rakastaa" ongelmina kun todellisuudessa pettäjä rakastaa vain itseään ja tyydyttää omia haluja ja tarpeitaan.
on se helppo pillu ja jännityksen hakua ,mies tntee olevansa mies kun nai mahdollisimman monta naista ,mies on kovin imarreltu kun akat roikkuu siinä ,KOKEMUSTA ON .
Lueppa uudelleen edellinen kirjoitukseni.
Lyhyesti, kerroin että EI KAIKKI VAIMOT väitä että kotona saa aina tarpeeksi seksiä.
Mutta..mutta syy miksi näin on, onkin jo ihan toinen.
Ei se vika ole yksin vaimossa (ainakaan usein). Vaimolla saattaa olla syy, miksi se mies ei sytytä. Mietippä sitä.
Sinä olet ilmeisesti tuore kakkonen, joka vielä katselee sitä ukkomiestä vaalenpunaisten lasien takaa.
Haluat uskotella itsellesi että VAIN SINUA se mies rakastaa. Kissan viikset sanon minä.
Vielä ne aukeavat sinunkin silmäsi ja näet että miehessäkin saattaa olla jotain vikaa, eikä vaan siinä vaimossa.
Ymmärsin ihan hyvin mutta ihmettelenkin sitä miksi, jos kerran on pelkästä seksistä kyse, asiaa ei korjata vaan ruvetaan tappelemaan vasta sitten siitä miehestä kun on hakenut sen kakkosen. Luulisi nyt että vuosia avioliitossa olleet ihmiset pystyisivät puhumaan seksistä ja siitä miksi toinen ei halua? ja jos asia ei siitä puhumisesta korjaannu, miksi pitää sellaisesta kiinni joka ei toimi? Eroamisen vastuu sysätään sille kuka pettää, mutta miksi se toinen osapuoli ei tee mitään jos kerran seksin vähyys tai kokonaan loppuminen on siitä kiinni ettei toinen sytytä? Eikä nyt pidä sanoa että jokaisella on omat tarpeensa, jos haluaa liiton onnistuvan pitäisi ottaa myös toisen osapuolen tarpeet huomioon. Enkä muuten ole tuore kakkonen, rakastan vain MIESTÄNI ja haluan myös sen osoittaa. Rakkaus on mielestäni myös sitä että haluaa että toisella on hyvä olla, ei ole mielestäni väärin joskus ajatella vain sitä toista eikä aina itseään.
ylitse pääsemättömän vaikeaa...pitkänkin suhteen jälkeen...tiedän kokemuksesta...itse kyllä puhuisin ja halkoisin kaikki ongelmat juurta jaksain...mutta ongelma oli siinä kun toinen ei puhu...ja ennustaminen ei ole helpoin laji :)
Onneksi meidän suhde ei kuitenkaan vieraissa laukkomiseen kaatunut...
"Rakkaus on mielestäni myös sitä että haluaa että toisella on hyvä olla, ei ole mielestäni väärin joskus ajatella vain sitä toista eikä aina itseään."
Voisit vaikka aloittaa ajattelemisen miehen vaimosta ja mahdollisista lapsista...sinä olet liikaa siinä perheessä...
Mutta itsekäs kakkonen jyrää sillä MINÄ MINÄ MINÄ asenteella...millään muulla ei mitään väliä...
No jos puhuminen avioliitossa on noin kovin vaikeaa, ei juurikaan mahdollisuuksia ole sen liiton onnistumisella mielestäni.
Eli siis koskaan ei ole mitään mahdollisuuksia saada mitään muutosta aikaiseksi. Miksi joku haluaa roikkua sellaisessa liitossa ja tarkoitan nyt sitä henkilöä joka ei halua seksiä koska toinen ei sytytä?
Jos sinä voisit lukea viestiketjun alusta niin ymmärtäisit mistä on kyse etkä laukoisi typeriä kommentteja kenenkään perheeseen sotkeutumisesta.
se puhumattomuus voi olla suurikin ongelma...ei riitä että toinen puhuu...mutta miehelle puhuminen oli selvästi vaikeaa...hän on aina ollut sellainen...tunteista puhuminen ei ole ollut vahvin laji koskaan...mutta onneksi sentään osasi näyttää tunteensa...
"Miksi joku haluaa roikkua sellaisessa liitossa ja tarkoitan nyt sitä henkilöä joka ei halua seksiä koska toinen ei sytytä?"
Oliskohan syy vaikkapa rakkaus...seksiä ei pidä sekoittaa siihen...vaikka toki sekin on välttämättömyys pitkässä suhteessa...ja ihanaakin kun molmepien halut ja tarpeet tulee huomioiduksi...
Ja siihen ettei sytytä on todennäköisesti joku syy olemassa...ja jos mies on haluton sitä selvittämään ja hyppää mieluummin kakkosen punkkaan heti niin ei se ole naisensa arvoinenkaan silloin...
Tuollaiselle miehelle joutaa sanoakin että tervemenoa vaan...
että vasta sitten miehestä tapellaan kun miehellä on kakkonen kierroksessa?
Voihan se olla niinkin että se mies ei halua lähteä, vaan hän yrittää vihdoinkin selvittää omalta osaltaan missä on menty metsään.
Ihmetyttää miksi seksi on sun mielestä suhteessa numero 1?
Parisuhteeseen kuuluu miljoona eri asiaa jotka vaikuttaa toisiinsa.
Jos toinen käyttäytyy itsekkäästi ja kaiken pitää tapahtua vaan toisen pillin mukaan, niin ei siinä kauheasti seksihalut kasva.
Eikös se niin mene, että jos haluut saada...on pakko antaa ;)
Aika osuva lause, eikö?
Olen vain päätellyt näistä kirjoituksista täällä että moni vaimo huomaa miehen arvon vasta kun se mies kelpaa jollekin muullekin.
Tässä osuit nyt asian ytimeen, minä en usko että seksi on suhteessa numero 1. Parisuhteeseen kuuluu niin paljon kaikkea, ja en todellakaan usko että mies hakee siitä kakkosesta pelkkää seksiä vaan jotain mitä omasta liitosta puuttuu. Arvioni mukaan 98% täällä kirjoittavista vaimoista (tai muista joitten sympatia on petetyn puolella) ovat sitä mieltä, että kakkonen on vain helppo pano, mies ei halua häneltä muuta kuin seksiä.
Minä ymmärrän että on helpottavaa selittää itselleen asia niin koska suurin pelkohan on siinä että toinen ihan oikeasti on löytänyt jonkun ihmisen jonka kanssa viihtyy paremmin kuin vaimon. Luonnollinen reaktio koska menettämisen pelko on suuri.
Tätä olen koko ajan perännyt että miksi tehdään siitä miehestä joku aivoton olento jonka päässä ei liiku mitään muuta kuin seksi?
parisuhde ei ole oikeissa kantimissa, jos seksi on numero1. Tai jos seksi on lasten lisäksi ainoa asia, joka puolisoilla on YHTEISTÄ. Sen yhteisen pitäisi olla jotain muuta.
ITSENSÄ halutuksi ja rakastetuksi...siihenhän se itsetunnon pönkitys perustuu kun tuntee että kelpaa muillekin...sillä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä mies tuntee sinua kohtaan...ja ainahan hän voi sanoa mitä tahansa...ne on usein vain niitä pillupuheita...
Ja eiköhän se ole selvää ettei jokaisessa liitossa suinkaan ole kaikki kunnossa...mutta eri ihmiset hoitaa asiat eri tavoilla...yksi menee vieraisiin...toinen nostaa "kissan pöydälle" ja selvittää ne ongelmat...ja jos ei sillä ole toivotunlaista vaikutusta niin sitten eroaa...
Ja toki joku vaimo voi vaikka pihdatakkin...mutta kannattaisikohan miehen pysähtyä hetkeksi pohtimaan mistä se johtuu ja puhua asiasta ennemmin kun hakea vierasta pillua...ja tuossa tapauksessa kakkonen on miehelle vain se pillu...vaikka sitäpä se kakkosen rooli on lähes aina...
Yleensä se kuitenkin menee niin että rakkaus kuuluu vaimolle mikäli mies haluaa hänen rinnalleen jäädä...eri asia on sitten jos haluaa ihan omasta vapaasta tahdostaan lähteä kakkosen mukaan...mutta aika harvoin siinä niin käy :D
Että jos mies haluaa tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi hän pönkittää itsetuntoaan. Sinunko tavoitteesi sitten on lytätä sen miehen itsetunto? Eiköhän kaikki vaimot ja muut vois ottaa sellaisen miehen itsetunnon kohotus session niin ei tarvitsis vinkua täällä kun mies on löytänyt jonkun toisen. Eiköhän parisuhteessa just siitä ole kysymys että molempien pitäisi tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi.
korostettu tarve itsetunnon pönkitykseen voi johtua monista asioista...esim sellaisesta että on lapsena kotona lytätty...tai vaikka joutunut koulukiusaamisen uhriksi...ne syö itsetuntoa ja siitä saa sitten suurta tyydytystä kun voi pönkittää sitä kakkos naisensa avustuksella...ja voi olla ettei sekään riitä kun pitää ottaa vielä kolmonenkin pönkittämään lisää kun tuntuu niin hyvältä...
Ja kuka tässä on mitään sellaista sanonut että mulla olis joku tarve lytätä miehen itsetuntoa? En ole sellainen...minä kyllä annan kehuja miehelleni ja pidän häntä hyvänä...varmasti tuntee olevansa rakastettu minun rinnallani...
"Eiköhän parisuhteessa just siitä ole kysymys että molempien pitäisi tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi."
Parisuhteessa on kyse juuri siitä...se ei vain aina mene niin...ihmiset on niin erilaisia...
Ja toisaalta joillakin on tarve saada sitä hyväksyntää normaalia enemmän...siihen voi tosin löytyä joku syy...ja mikäs oliskaan parempi pönkittäjä kun helposti kellistettävä horo...
Eiköhän jokaisen pitäisi tuntea puolisonsa niin hyvin ennen avioon menoa että tietää onko toisella huono itsetunto vai ei ja jos tietää että toisella on huono itsetunto, lupautuu kyllä naimisiin mennessään myös ihan itse sitä itsetuntoa pönkittämään...ja mikä sun mies, ettekös te pidä "vähän taukoa", ainakin muiden viestiesi perusteella?
sinun miehesi ,epäilen ,korostat hieman liikaa joten herää epäilys ,kenen miehestä mahdatkaan puhua omanasi ,"kukaan ei omista ketään siis toista ihmistä" .
mutta hänen ei ole tarvinnut koskaan hakea pönkitystä itsetunnolleen muualta kun minä kyllä pidin häntä hyvänä...ja pidän jatkossakin jos vielä yhteen palaillaan...ja jos ei niin sitten uusi mies saa aikanaan kaiken hellyyteni, huomioni ja rakkauteni...
ja mitä sitten vaikka tietäisikin että puolisolla on huono itsetunto? Mitä sinä sille tekisit? Ei monikaan osaa sille mitään tehdä...eivätkä ymmärrä että mies ehkä suunnittelee pettävänsä pönkittääkseen sitä...kun eihän kaikki huonosta itsetunnosta kärsivät suinkaan tee niin...
Ja monesti tuo on aihe josta on vaikea puhua...vaimolla ei välttämättä ole hajuakaan miehen menneisyyden synkimmistä asioista...saatika siitä että hänellä on todellisuudessa huono itsetunto...monestihan sitä peitellään tavalla tai toisella...
erossa...mutta tunnetta löytyy yhä puolin ja toisin ja on paljon mahdollista että palataan vielä yhteenkin tässä ajan kanssa...
Ja mies on tosiaankin minun kokonaan...tai sitten ei ollenkaan...annanhan itsenikin vain hänelle ja kokonaan...se sopimus pätee puolin ja toisin...
on huomannut jotain jota sinä et ole huomannut ,kenties oman perheensä .
Tämän ketjun aloittaja puhui asiaa!! Samaa olen minäkin miettinyt eli täälläkin nämä vaimot toitottavat että seksiä on kotona ja hyvää jne jne ja että mies rakastaa vain ja ainoastaan vaimoaan jne jne. Kyllä se niin on että jos näin muka kotona olisi hienosti asiat, EI SE MIES ALOITA PITKÄÄ SIVUSUHDETTA/SEKSISUHDETTA TOISEN KANSSA!! Yhden yön kännipano on sitten aivan eri asia mutta salarakkaan pitäminen vuosia oman vaimon rinnalla kertoo kyllä jo tosi paljon avioliitosta ja siitä miten mies vaimoaan kunnioittaa/arvostaa/rakastaa. Eli kaikki nämä verbit on pelkkää huuhaata, rakastunut ihminen ei noin törkeästi toiselle tee että on suhteessa kahteen ihmiseen!! ja piste.
mikään lutka...en alentaisi itseäni kakkoseksi ikinä...olen hänen perhettään...
Otappa lusikka kauniisti käteen: Sinä et ole perhettä, et ole ykkönen, et edes kakkonen, olet vain entinen tyttöystävä joka toivoo epätoivoisesti että toinen joskus vielä pala.
on kyllä eri asia...mutta mies silti rakastaa vaimoaan jos jää tämän rinnalle...olkootkin sitten huora jakamassa salapilluaan vaikka vuosikaudet...
Miksiköhän se mies ei lähde sitten huoransa mukaan jos ei kerta vaimoaan rakasta ja rakastaa niin hirveesti horoaan?
Ja täällähän kukin puhuu vain omasta puolestaan...kyllähän sitä monissa suhteissa pihdataan yms yms yms...mutta asia ei suinkaan aina ole niin että mies on siihen syytön...ja kaikki vika naisessa...
Mies vois vaikka tutkailla ensalkuun omia rakastajan taitojaan...kuka jaksaa rakastella toistuvasti ukkoa jolla ei ole hajuakaan mitä naiselle pitäisi tehdä...eikä mitään mielenkiintoa sitä selvittääkkään...tärkeintä oma nautinto...
Miehen on helpompi mennä huoriin kun ne ei vaadi mitään...antaa vaan helposti...ja jos alkaakin vaatia jotain niin sen voi heivata heti kun käytetyn lelun...
mitä minä hänelle olen...ja olenko sanonut etteikö meillä voisi olla myös lapsia...
Enkä toivo epätoivoisesti mitään...me joko palataan yhteen tai ei...vanhaksipiiaksi ei kuitenkaan tarvi jäädä...se on varma!
raskaaksi ukkomiehelle JO ON MELKONEN KONSTI yrittää saada ukko väkisin itselle ,olet törkeyden huippu ,toivottavasti ukko jättää sinut ja äkkiä , hyi helvetti minkälainen ihminen oikein olet .
tyhmä ainakin...olen jo moneen kertaan sanonut monella eri tavalle etten ole mikään huora joka tuhlaa elämänsä ukkomiehen viihdyttämiseen...
Mutta jos ei suomen kieli mene perille niin empäs keksi parempaakaan konstia...en nyt viitsi alkaa sulle rautalangasta taittelemaan enkä askartelemaan paperillekaan...annetaan siis olla jos ei sun ymmärrys tähän kerta riitä...
kehut olevasi perhettä ,jos sukulaiset huoraa keskenään se on sukurutsausta .
sitaatteihin ettei joku palikka ala siitäkin kitistä...olisi siis pitänyt :D
Kerrottakoon se vielä tähän etten ole miehelle mitään sukua...mutta olen osa hänen perhettään...
miksi olet ottanut miehen joka ei tiedä
mitä naiselle seksin yhteydessä pitää tehdä??
Mä en huolis sellasta harjottelijaa.
Seksi on tosi tärkee juttu parisuhteessa
ja ainakin kerran kannattaa kokeilla
ennenkun menee papin eteen lupaamaan mitään
kauheen pitkäkestosta siis loppuelämän
kestävää.
Olen vaan sitä mieltä että kyllä sielä makuuhuoneen puolella perusasiat pitää olla kunnossa.
omasta tilanteestani taikka miehestäni...mutta se on ihan yleisesti ottaen todettu ettei monikaan mies tiedä mitä naiselle pitäisi sängyssä tehdä...ja osa ei edes välitä kunhan saa omat kassit kipattua...
Seksi on kyllä tärkee juttu parisuhteessa...sitä en kiistä...
Saahan sitä harjoittelija olla...kunhan opettelee...pahinta on se kun ei välitä opetella kun naisen nautinto ei vaan liikuta...
Eihän mieskään voi varmuudella ennustaa mistä nainen tykkää...mutta siinä tapauksessa se kannattaa kertoa...jos se miestä yhtään kiinnostaa niin aivan varmasti se kuuntelee ja toteuttaa... :D
huonoihin surkimuksiin
ei kannata alunperinkään luottaa.
Siis kyllä seksin tarkotus pitää
miehenkin aivoissa olla muutakun vaan
kassien tyhjennys.
Kyllä sellasen huomaa siinä ensimmäisellä
kerralla jo jos ei kunnolla
seksi natsaa on ison palaverin paikka.
Jos sieläkään ei löydy makuuhuoneeseen
uutta ilmettä miksi sellasta jatkaa?
Kaikilla ei edes vehkeet puhun molempien sovi yhteen.
kyllä joka päivä jaksa miestä kehua, eikä mieskään vaimoaan. Kakkonen jaksaa kehua, kun näkee harvemmin. Jos mies alkaisi elää kakkosen kanssa, niin tuskin kakkonenkaan joka hetki jaksaisi miestä ylistää. Ja kakkonen kyllästyisi varmasti arjessa myös siihen, ettei mies ylistä kumppaniaan. Sellaiselle miehelle on aina oman edun tavoittelu se tärkein asia.
Minkä hyvä ihminen sinun ongelmasi on? Olet todella aktiivinen tällä uskottomuuspalstalla, kielenkäyttösi on ala-arvoista, vaikutat katkeralta ja kovalta. Tunne-elämäsi tuntuu olevan kovin vinksallaan ja tulehtunut. Olenkin miettinyt oletko noin ilkeä ihminen myös oikeassa elämässä. Nyt kerroit pitäväsi miehesi kanssa taukoa, kuitenkin sanoit, että kanssasi mies saa tuntea olevasi rakastettu? Sinä itse sen sijaan et ilmeisesti tunne olevasi rakastettu? Jostain syystä olet poikkeuksellisen katkera toisia naisia kohtaan, horottelet ja lutkittelet, suorastaan syljet suustasi rivouksia ja solvauksia ihmisiä kohtaan joista et tiedä mitään. On todennäköisesti aivan turhaa edes vaivautua kommentoimaan sinulle, mutta jokin käytöksessäsi on erittäin huolestuttavaa ja jopa pelottavaa. Olet täynnä myrkkyä, et rakkautta vakuutteluistasi huolimatta.
mitä huora/horo/lutka ajattelee, antaa, tuntee tai what ever? Oletko kenties meedio tai ajatustenlukija? Jännä, että tiedät huoran ajatuksenkulun niin tarkkaan, että osaat sitä toistuvasti kommentoida.... ettet vaan puhuisi itsestäsi?
mahdollista ,olet hänen perhettään ,mutta et sukua ,oletko sitten äidin mieheen rakastunut , aika kummallista olla perhettä mutta ei sukua ????????????????????????????????????????
taas naurahtaa ihan kunnolla...
Mulla ei ole mitään ongelmaa...tällä palstalla taas mun mielipiteet tuntuu olevan suurikin ongelma tietyn tyyppisille naisille...
Kielenkäyttöni voi olla ala-arvoista...mutta kuten olen jo moneen kertaan todennutkin että lutkille itsensä näköistä tekstiä...ja pienempi pahahan se ala-arvoinen teksti on kun ala-arvoinen teko :D
Tunne-elämäni ei todellakaan ole vinksahtanutta...mitenhän joku lutka kehtaa edes sanoa noin :D
Mietippäs kenen tunne-elämä tässä on vinksallaan? Onko se ihan normaalia tunne-elämää että nussitaan varattua miestä ja ollaan hänelle pelkkä lelu? Siitä nyt on rakkaus kaukana...
Ei ihme että huoria sikiää aina vaan lisää kun nämä kevytkenkäiset äidit opettaa lapsilleen vähän tunne-elämää...
Minun suhteessani mies saa todella tuntea olevansa rakastettu...sanat ja teot kyllä kertovat sen...
Ja kyllä tunnen itsekin olevani rakastettu...jos en tuntisi niin kyllä minä silloin menisin eteenpäin elämässäni...rakkaus on kuitenkin minulle elämän suola ja sulostuttaja...
Enkä ole muuten ilkeä...sana kiltti kuvaa minua paremmin...se ei tarkoita että olisin ilkeä jos halveksin tuollaisia akkoja...ja pettäviä äijiäkin...he ovat paljon ilkeämpiä!
Ja olen nyt ollut aktiivinen tällä palstalla kun täällä on aktiivista keskustelua ja mielenkiintoisesta aiheesta...tarviiko sitä nyt erikseen sulle tilittää...ja olet ilmeisesti itsekin melko paljon palstalla jos kerta on aikaa minun juttujani täällä lueskella...
Jokainen tehkööt vapaa-ajallaan mitä huvittaa...
Enkä ole katkera naisia kohtaan...en todellakaan :D
En vain pidä helpoista lutkista...
etteikö meillä voisi olla myös yhteisiä lapsia...eikös sitä silloin olla perhettä vaikka erossa oltaisiinkin...
todellakaan...ja nämä ovat minun mielipiteitäni...poikkeuksia toki aina löytyy...mutta uskoisin että huora saa sen viiden minuutin varvinsa ja jää sitten sormettamaan nakeillaan...
ei lähde tuollaista tekstiä. Se mitä suustaan päästään kuvastaa ihan tasan tarkkaan pään sisältöä. Ei paskakaivosta ruusuvetta virtaa eikä myöskään toisinpäin. Sulla on ihmeellinen oletus, että sinä rakastava, uskollinen, ihana ihminen olet ainoa hyvä ja moraalinen ihminen tällä palstalla ja kaikki muut ovat kakkosia ja siten lutkia tai horoja, milloin mitenkin. En yhtään tajua, mitä ihminen, jonka elämää uskottomuus ei ole koskaan koskettanut saa tämän palstan keskustelusta, saati keskustelijoiden, kanssasisarten huorittelusta. Mitä tyydytystä saat tuosta moukkamaisesta käytöksestäsi ja mitä vihaa sillä purat? Jos olet onnellinen taukosuhteessasi, niin miksi mielesi on niin musta? Itse olen tosiaan tällä hetkellä kiinnostunut uskottomuusaiheesta, johtuen siitä, että olen joskus tullut petetyksi ja nyt tutustumassa uuteen ihmiseen, joka joskus on pettänyt.
enkä lähde siitä sen enempää vänkäämään...ja nämä mitä minä tänne kirjoittelen edustaa minun mielipiteitäni...nekään ei siitä muuksi muutu vaikka sinä olisitkin eri mieltä...
Ja minä puhun juuri niin kuin parhaaksi näen...siveyden sipulit jotka eivät kestä tällaista "kamalaa tekstiä" pysykööt omissa piireissään...
ja sen vielä korjaan etten ole koskaan väittänyt olevani AINUT rakastava, uskollinen taikka ihana enkä ainoa hyvä taikka moraalinen ihminen tällä palstalla...enkä edes sitä että kaikki muut ovat kakkosia tai lutkia tai horoja...
Eipäs siis laiteta sanoja mun suuhun...
niin kovin musta-valkoisia. Elämähän ei sentään ole noin musta-valkoinen.
Ja jos ukkosi ei ole kiinnostunut siitä, mistä sinä tykkäät sängyssä (uskon nimittäin, että puhut kokemuksesta), niin älä siitä huolimatta käy heti muita naisia huorittelemaan ja mistä sinä tiedät, mitä temppuja miehesi muiden kanssa tekee....ehkä sellaisia, joita itse et ole saanut koskaan kokea.
Hyvin nimittäin tunnut omasta mielestäsi "tietävän", miten miehet muiden naisten kanssa sekstaavat...
Ja voi se mies vaimoaan rakastaa, vaikka "joutuukin" tarpeitaan muualla tyydyttämään tai haluaa muualla tyydyttää, syystä tai toisesta....
haluamme tuntea itsemme rakastetuiksi ja hyväksytyiksi.
Ihan näin naisnäkökulmasta: Minulla on ollut hitonmoinen tarve pitää huolta miehestäni (ja tietysti yksin myös lapsistamme, ettei mies rasittuisi), rakastaa, olla tukena tiukoissa paikoissa, hoitaa kotityöt, luopua harrastuksistani, jos ne haittaa mieheni paneutumista työhön jne. Aina, kun olen puhunut miehelleni mitä tunnen, ajattelen ja mitä haluaisin häneltä, vastataan "joo-joo, hyvinkin mahdollista, katsotaan nyt".
Kävin sitten psykologilla selvittelemässä ajatuksiani, kun en ole päässyt miehen kanssa kunnon keskusteluiden alkuunkaan. Ihan hoomoilasena tuijotin psykologia, kun hän sanoi "parisuhdetta ei voi pitää yksin yllä". Kas! Se ei ollut koskaan juolahtanut mieleeni... Monet kuulemma elävät mitä erilaisimmissa suhteissa, joissa vuorovaikutus puuttuu täysin. Mutta JOS se alkaa haitata parisuhteen toista osapuolta, niin suhteessa ei ole hyvä olla. No, minun ei ole hyvä olla, pitkään aikaan. Olen vain odottanut muutosta, jota ei ole tullut. Vähitellen suhde hiipuu kunnes sammuu kokonaan. Meiltä loppui seksiKIN, kun kohtasin toisen miehen. Kauan sitä ennen seksi oli näytellyt pääosaa suhteessamme: Aluksi sitä oli todella melkein kokoajan, josta vuosittain tuli vähennyksiä. Viime vuosina seksi on ollut minulle vastenmielistä (ellen ole mielikuvissani ajatellut toisia), koska kaikki muut asiat suhteessamme olivat rempallaan (ja joihin odotin "joojoo katsotaan"-muutosta). Eli ts. ykkönen voi olla naiselle pelkkä muna. Varmaankin myös miehelle vaimo voi olla pelkkä pillu. Mutta molemmat haluaisivat tulla rakastetuksi. Sehän siinä on ongelma.
sikäli että olen törmännyt aikanaan myös huonompiin rakastajiin...mutta kultsini ei tosiaankaan ole sellainen :D
Ja mieheni tuskin tekee mitään temppuja muiden kun mun kanssani...
että sinähän olet siitä suhteestasi tauolla eli käytännössä sulla ei ole miestä jonka kanssa temppuja tekisit...ja koska olette tauolla toisistanne, mies on oikeutettu peuhaamaan ihan kenen kanssa vaan jos toisin ei ole sovittu
on lämpenemään päin...ja mikäs meitä estäisi temppuja tekemästä :D
Asia on sovittu niin ettei muita ole...tai jos onkin niin sitten ero on lopullista...mutta me välitämme toisistamme niin paljon että palaamme aika varmasti vielä yhteen...
Mutta mitäpäs minä suhdettani tänne sen enempiä tilittelemään...se ei kuulu asiaan eikä muille...
Voishan tolla logiikalla sitten sanoo ihan ketä tahansa omaksi miehekseen kun vaan omasta mielestä "suhde ois lämpenemään päin". Ja etköhän sitten oo itse huora ja lutka jos kerran jaat persettäs miehelle joka ei ole sun kanssa vakituisessa suhteessa.
ja vaikka jakaisinkin niin en ainakaan jaa kaikille halukkaille...enkä varatuille...mulla on ollut 8 vuotta yks ja sama seksi partneri...joten huoraa musta on aika vaikee leipoa :D
Ja miten niin omasta mielestä lämpenemään päin...eiköhän se lämpeneminen tunnu puolin ja toisin...
KAIKILLE halukkaille? Mun käsitys on ollut sun jutuistasi että lähes kaikki naiset joilla on jonkunnäköinen ei virallinen suhde johon liittyy seksi( on se sitten vapaan tai varatun miehen kanssa) ovat lutkia. Kuulostat ihan epätoivoiselta kakkoselta...hänenkin mielestään suhde etenee toivottuun suuntaan MELKO VARMASTI. Ja lämpeneminen taitaa olla ihan sun omaa kuvitelmaa...
nainen joka harrastaa tiuhaan näitä yhden illan seikkailuja tai nainen joka alkaa varatun miehen spermakupiksi on lutka...
Muutoin normaaleissa suhteissa, avioliitoissa taikka avoliitoissa seksi kuuluu asiaan...voiko asian enää selkeämmin ilmaista...oma on ongelmasi jos ei mene jakeluun...
Ja se on tietysti ihan hienoa jos nainen pystyy olemaan jakamatta kaikille halukkaille...lutkalle se vaan tuntuu olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa...
En ole epätoivoinen kakkonen...en alennu siihen rooliin...se on varma! Se on kaikki tai ei mitään...eikös se nyt ole käynyt jo selväksi...
Kunnioitan muutenkin toisten suhteita...
Ja lämpeneminen ei todellakaan oo mun omaa kuvitelmaa...ja sekös sua näkyy jostakin syystä vituttavan...ehkä se on rankkaa lutkalle huomata että jotkut tosiaan rakastaa toisiaan niin paljon etteivät vain voi elää ilman toisiaan...se tunne ei varmasti ole lutkalle tuttu...tai voi toki olla mutta yksipuolisena :D
Siis mielestäsi avioliitoissa ja avoliitoissa seksi kuuluu asiaan, tähän asti ymmärretty, mutta kun sinä et elä kummassakaan, koska olet sillä helvetin lämpimällä tauollasi ja silti se ei estä sua hyppäämästä punkkaan sen suuren rakkautesi kanssa joka kuitenkaan ei ole sun mies koska olette edelleenkin tauolla ja elät sinkkuna, kuten monesti olet sanonut.
Siis koita nyt jo päättää onko sulla mies, oletteko eronneet ja olet sinkku, koska kaikkia näitä et voi olla yhtäaikaa. Siis elämäsi on todella sekaisin etkä edes itse ymmärrä sitä koska keskityt haukkumaan muita ja kuvittelemaan että MAHDOLLISESTI joskus jossain toisessa elämässä te vielä palaatte yhteen...huhhuh
hetkellä yhä sinkku...mutta kuten jo totesinkin että välit on lämpeämässä ja voi olla etten kohta enää ole sinkku...ja elämäni ei ole mitenkään sekaisin...
"VOI olla etten kohta enää ole sinkku"
"VOI olla etten kohta enää ole kakkonen"
Käy huorittelemassa täällä toisia sitten kun olet itse selvillä mikä sinun oma asemasi on, taidat olla ex-miehesi spermakuppi nyt.
joten vastaampas tähän...
" "VOI olla etten kohta enää ole sinkku"
"VOI olla etten kohta enää ole kakkonen"
Käy huorittelemassa täällä toisia sitten kun olet itse selvillä mikä sinun oma asemasi on, taidat olla ex-miehesi spermakuppi nyt."
Sinä se ainaki jaksat jankuttaa...etkö ymmärrä suomen kieltä etten ole kakkonen koskaan ollutkaan...enkä alenna itseäni kenenkään ilmaiseksi huoraksi...
Jollekkin tais nyt vaan kolahtaa...reppana tunnisti itsensä mun kirjoituksista :D Älä nyt revi pelihousujas kuitenkaan...
Enkä ole mikään spermakuppi...me rakastelemme...se on ihan eri asia kun huoran nussimiset :D
VARAPANO
Et ykkönen
et kakkonen
Olen ykkönen...tauolla oleva ykkönen...enkä todellakaan mikään pano :D Me rakastelemme...AINA! Ja me teemme myös muuta yhdessä...tämä suhde ei perustu huoran tavoin pelkkään pillun jakamiseen...olemme suunnitelleet myös yhteistä tulevaisuutta...tänään viimeksi siitä puhuttiin :D
Koita sinä reppana löytää nyt ensin vaikka se oma mies...eikä mitään jaettua prinssinakkia...kykenetköhän siihen?
Siis tuo sinun "voi olla..." on ihan samanlaista toiveajattelua kuin kakkonen miettii että "voi olla että..." Ja mikähän sinun naimisestasi tekee rakastelua ja "huorat" vaan nussii...no se toiveajattelu kun kuvittelet että ex miehesi rakastaa sinua vaikka käyttääkin sinua vaan pussien tyhjennysvälineenä...parempi kai sekin kun käsi...siis koskaan, en ikinä ole kohdannut missään noin yksinkertaista ja tyhmää ihmistä
"Siis tuo sinun "voi olla..." on ihan samanlaista toiveajattelua kuin kakkonen miettii että "voi olla että..." Ja mikähän sinun naimisestasi tekee rakastelua ja "huorat" vaan nussii...no se toiveajattelu kun kuvittelet että ex miehesi rakastaa sinua vaikka käyttääkin sinua vaan pussien tyhjennysvälineenä...parempi kai sekin kun käsi...siis koskaan, en ikinä ole kohdannut missään noin yksinkertaista ja tyhmää ihmistä"
Sinua yksinkertaisempaa saa tosiaan jo hakea...ei mene suomen kielellä kirjoitettu teksti jakeluun...ei vaikka sen miten sulle muotoilis...
Ja voit toki ajatella noin jos se sulle jotain tyydytystä tuottaa :D Itse tiedän miten ne asiat todella on...
No rakasteluhan on sitä kun tehdään toiselle hyvää niin että molemmat todella rakastaa toisiaan ja molemmat siitä nauttii...kyllä sen tuntee silloin kun rakastelee...se tosin on sulle vieras asia...eli ihan ymmärrettävästi oot sekasin mikä on naimisen ja rakastelun ero...
Huoran nussiminen perustuu sirkustemppujen tekoon...siihen että tehdään mies tyytyväiseksi että se ei vaan lähde menemään...huorakin voi toki rakastaa miestä...mutta rakastelua se on vasta sitten kun molemmat rakastaa toisiaan...ja haluaa tehdä toiselle hyvää...se on harvinaista herkkua huoralle...spermakuppina olo ei ole sama asia...
Eiköhän tähänkin ole monta syytä, riippuen millaisesta persoonasta on kyse.
Suurin osa uskottomuuksista on "lipsumisia", yleensä juovuksissa ja jäävät yksittäisiksi tapahtumiksi.
Sitten kun mies ottaa sen vieraan vakikumppanin on suurin syy juuri se, että kotona ei JOKU suju - eikä se aina tarkoita seksiä. Ikävä kyllä.
Ei kaikilla ihmisillä ole välttämättä taitoja, joilla aukoa ihmissuhteen umpisolmuja. Osa lähtee hakemaan ulkopuolista apua, mutta vielä useilla on kielteinen asenne. Osa yrittää ratkaista pulmiaan puolivälitilanteella. Syynä voi olla jommankumman omat ongelmat tai sitten ne on siinä keskinäisessä kanssakäymisessä.
Usein tilanne on kehittynyt hiljalleen, vuosien myötä. Sitä on vaikea huomata itse, missä mättää. Toinen väittää että menee ihan hyvin ja toisen mielestä on paljon ongelmia. Usein tilanteeseen on johtanut ettei todella kuunnella sitä toista, itse tietää paremmin.
Moni mies elää "liian helppoa elämää", eli arjessa ei ole niitä haasteita joita hän kaipaa. Tänä päivänä harva uskaltaa ottaa tosielämässä haasteita vastaan, vaan laskee "turvallisen" elämän varaan (työpaikka, asuinpaikka, jne.).
Huvittavaa sinänsä, että vaikka sitä jännitystä on tarjolla vaikkakin keinotekoisesti, eivät kaikki sitä ymmärrä käyttää. On moottoripyöräilyä, laskuvarjohyppyä, kuumailmapalloilua, eräretkiä jne. missä voisi kokea elävänsä. Jotenkin se on niin yksinkertaisempaa (?) lähteä seikkailemaan ihmissuhde viidakkoon.
Sitten on näitä miehisyydestään epävarmoja macho tapauksia. He eivät arvosta naisia yleensäkään, naiset ovat vain heidän elämäänsä sulostuttava ja helpottava ihmislaji. Naisia on heille kahdenlaisia. Nämä pullistelijat tuntee jo puheistaan.
Vähäisin muttei huomaamattomin on seksiriippuvaiset. Mies voi addiktoitua seksiin siinä missä viinaan, liikuntaan kuin huumeisinkin. Käytös on sitten sen mukaista.
Nykyään jo muotisanana ilmennyt narsismi on oma lajinsa. Heitä ei niin paljoa ole, vaikka mielellään tämä leima liitetään vähän kaikkiin. Todellinen narsisti on aina tuhoava, ei hänen kynsistään selviä kuin harva ehjänä. Oli sitten vaimo tai rakastajatar.
Me rakastumme ja avioidumme tällaisten miesten kanssa, sillä myös heillä on hyviäkin puolia. Ne voivat painaa vaa'assa enemmän, kuin se kielteinen puoli. Kestämme niitä aikamme, odotamme muutosta, ellei sitä tule, sitten rysähtää - joko parempaan tai huonompaan suuntaan.
kaikenkattava vastaus, jonka voisin allekirjoittaa itsekin.
Väittäisin, että meillä oli seksiä enemmän kuin keskimäärin monella avioparilla parinkymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Toisaalta väittäisin, että kenenkään avioliitossa ei ole aina asiat hyvin. Mieheni ajautui varmaan pettämään osittain sattumien summana. Kotona oli pienet lapset, vaimon ura sujui paljon paremmin kuin oma. Kohdalle sattui nuoruuden rakastettu ja varmasti mieheni tunsi itsensä hänen seurassaan halutummaksi kuin minun seurassani kaikkien arkitouhujen keskellä. Aikuisille ihmisille lienee selvää, että pitkän suhteen pelisäännöt ovat hieman erilaisia kuin lyhyen.
Aika harva varmaan pettää parin ensimmäisen vuoden aikana, jolloin kaikki todellakin on hyvin. Myöhemmin joku toinen pettää ja joku toinen ei. Parisuhteessa elää kuitenkin kaksi erillistä ihmistä ja A ei pysty täysin omalla käytöksellään vaikuttamaan Bhen. Jos täydellisen avioliiton resepti olisi olemassa, sitä varmaan hyödynnettäisiin. Meidän avioliittomme ei ollut mieheni pettämisen hetkellä täydellinen, mutta varmaan monen mielestä se ei ollut kovin huonokaan, jos joku olisi sitä päässyt kotiin seuraamaan. Mieheni myös ehkä joutui omien harhojensa valtaan. Hän kuvitteli, että hän voisi säilyttää avioliittonsa ja tapailla muutaman kerran vuodessa rakastettuaan.
Minua ihmetyttää, miten lapsellisia aikuiset ihmiset voivatkaan olla. Kuinka joku neli-viisikymppinen voi väittää uudelle rakastetulle, "etten ole koskaan tuntenut itseäni näin rakastetuksi ja halutuksi". Mielestäni tuo lause kuvastaa lähinnä sanojansa lapsellisuutta. Tottakai uudessa suhteessa tuntee itsensä halutuksi. Suhteen alussa on kyse nimenomaan kahden ihmisen halusta ja himosta. Sitä tunnetta ei häiritse arki ja leipääntyminen. Kukaan ei pysty sitä tunnetta ylläpitämään montaa kymmentä vuotta. Tunne muuttuu ja tilalle tulee uusia tunteita, mutta se ei tarkoita, etteikö ensimmäisessäkin suhteessa olisi alussa ollut kyse nímenomaan samanlaisesta suhteesta.
Varoisin kaikkia vasta eroamassa olevia miehiä, jotka kuvittelevat löytäneensä elämänsä rakkauden. Todennäköisesti he tekevät samat virheet uudessa suhteessa, koska kuvittelevat jälleen kerran rakkauden kestävän ja jos se ei kestä, sitä ei ikinä ollutkaan. Eronsa läpikäynyt ihminen yleensä myöntää, että eipä tullut tehtyä itsekään ihan täydellistä työtä eikä syötä tuollaista pajunköyttä "elämänsä rakkauden löytymisestä".
oli kirjoituksesi. Huomaan, että olet kasvanut ja päässyt eteenpäin.
Sen verran kommentoin että vaikka olet oikeassa sen suhteen, ettei se uusi rakkaus välttämättä ole se "suuri" rakkaus, niin poikkeuksiakin on. Tosin en itse ole miehelleni sellainen, eikä se muuten ole hänen ex vaimonsakkaan. Mutta mies puolestaan on minulle, johtuen siitä etten ole ehkä uskaltanut rakastaa aiemmin.
Uuden ihmisen kanssa sorrutaan samoihin virheisiin, ellei niitä pyritä korjaamaan. Tulee myös ihan uusia , koska onhan kyse toisenlaisesta ihmisestä. Mies sanoo, että monesta asiasta hän on onnellisempi, mutta joitakin juttuja kaipaa. Näinhän se on että on aina luovuttava jostain saadakseen jotain - puolin ja toisin.
Se on juurikin näin.
Olet osannut jäsennellä elämäsi hienosti ja selvästi olet sinut itsesi kanssa. Kunnioitan hyvin paljon ihmistä joka pystyy kirjoittamaan ilman katkeruutta omalle kohdalle sattuneesta petturuudesta.
Yhtenä lauseena "koskaan tuntenut itseään halutummaksi..." kuulostaakin lapselliselta, mutta kun tietää mitä kaikkea se lause pitää sisällään muuttuu täysin järkeväksi ajatteluksi.
Uskon myös vahvasti siihen että monet muutkin miehet ajattelevat näin: mennään nuorena naimisiin, leikitään tavallaan kotileikkiä, perhe kasvaa, on huoli perheen elatuksesta, pitää olla hyvä isä ja hyvä aviomies, sitten jossainvaiheessa keski-ikäisenä huomaa että jokainen ympärillä oleva ihminen (yleensä perhe) pitää sinua täysin itsestäänselvyytenä, vaatii jotain ja on pakko olla niiden odotusten mukainen joita itselle on asetettu. Sitten voi käydä niinkuin miehelleni, että loikkaa siitä oravanpyörästä pois tai sitten joku hakee itselleen sen kakkosen joka on tyytyväinen vain kun saa olla sen miehen kanssa eikä vaadi yhtään mitään, mies tuntee olevansa kerrankin rakastettu vain oman itsensä vuoksi.
Tottakai pitkäikäinen suhde on erilainen kuin tuore uusi suhde, mutta siinä olet väärässä ettei pysty pitämään rakastumisen tunnetta yllä kymmeniä vuosia. Omat vanhempani ovat olleet yli 50 vuotta naimisissa ja joskus meitä "lapsia" oikein huvittaa ne heidän keskinäiset ja täysin julkiset hellyyden osoituksensa. Riidelty on mutta vielä enemmän rakastettu.
Sitä asiaahan minä peräänkin että jos se arki puuduttaa niin kovin ettei enää halua/viitsi/jaksa pitää toista hyvänä, miksi haluaa sellaisessa roikkua? Itse olen niin avoin ja spontaani ihminen että minä ainakin kärsisin kovasti tilanteesta jossa ei puhuttaisi eikä pussattaisi. Ja miksi puhutaan tällaisissa avioliitoissa rakkaudesta, kysymys lienee enemmänkin kiintymyksestä...
Rakastuminen on eri asia kuin rakastaminen. Rakastumisen tunnekin saattaa unohtua noiden kuvailemiesi asioiden takia. Omat vanhempani ovat olleet naimisissa myös viitisenkymmentä vuotta. Heillä on näin läheltä seuranneena hyvä suhde, mutta kyllä se on ihan erilainen hyvä suhde sisarenpoikani juuri alkanut teinirakkaussuhde tai parikymppisen sukulaistyttären vastanaineiden avioliitto. Vanhempieni avioliitto on kestänyt tyynet (joka sekin voi olla aika haastavaa) ja myrskyt, joihin moni avioliitto kaatuu. En osaa enkä halua arvioida vanhempieni seksielämää, mutta veikkaukseni on, että sitä on ollut joskus enemmän kuin tänään.
Jos mies muuttuu tapetiksi suhteessaan ja perheessään, hänen olisi varmaan hyvä miettiä, miksi niin on käynyt. Mikään suhde ei kaadu pelkästään toisen osapuolen virheisiin tai lasten huonoon käytökseen. Rakastumisen aikana puoliso vaikuttaa täydelliseltä, sen jälkeen suhteen eteen pitäisi tehdä töitä, ei hakea lohtua toisen sylistä eikä edes hypätä pois siitä oravanpyörästä vaan miettiä omaa osuutta tapahtuneeseen. Sinun miesystäväsi on valintansa tehnyt, toivottavasti hän antaa itselleen sen verran aikaa, että miettii myös omaa osuuttaan rakkauden katoamiseen.
Sitä kun miettii, niin huomaa kyllä itsekin ajattelevansa rakkaudesta ainakin vähän eritavoin kuin 20v sitten.
Et pysty sanomaan, onko kaikkien muiden ihmisten suhteen alussa ollut halua ja himoa. Sitten pitäisi vielä tietää mistä ne ovat johtuneet. Muistan, että itselläni oli parikymppisenä yksi halu ja himo ylitse muiden: Löytää mies, jonka kanssa voin perustaa perheen. Joka ei juo liioin, ei polta ja on muutenkin kunnollinen, ottaa minut huomioon. No, mieheni oli sellainen, silloin. En myöskään ajatellut tarkemmin mitä tarkoittaa "ottaa minut huomioon". Tunteet muuttuvat, toki. Mutta kun huomaa, että miehestä on enemmän surua kuin iloa, suhde on kuollut. Sitä mitä oli ei voi herättää henkiin - ja mikä tärkeintä: Ei enää haluakaan sellaista suhdetta. Jos näkisin mieheni nyt ensimmäistä kertaa, hän ei herättäisi minkäänlaista mielenkiintoa.
Syynä on se, etten tajunnut silloin perheenperustamisvimmassani, että mieheni pitäisi ajatella ja tuntea edes jostain asioista samoin kuin minä. Olen venynyt ja vanunut aina hänen mielihalujensa mukaan. Yrittänyt olla hampaat irvessä kiinnostunut siitä mistä hän on, vaikkei oikeasti ole kiinnostanut.
Tiedostin jokunen vuosi sitten, ettei minulla ole tulevaisuutta mieheni kanssa, koska halusin miehen, jolle myös merkitsee elämäni pari tärkeintä asiaa PALJON. Olen tuntenut itseni yksinäiseksi, koska en ole voinut jakaa mieheni kanssa sitä mitä eniten olisin halunnut.
Kun sitten eteeni tuli mies, joka oli juuri sellainen mistä olin haaveillut, niin voin todellakin sanoa, että hän on elämäni rakkaus! Miestäni en ole koskaan sillä tavoin rakastanut.
Tervepäinen, itseään ja toisia kunnioittava ihminen hoitaa kyllä suhteensa järjestyksessä, eli vanha pesä hoidetaan ensin alta pois ennenkuin uutta suhdetta aloitetaan.
Pitkässä parisuhteessa tulee monenlaista, hurmaa ja tylsyyttä, erimielisyyttä ja valtataistelua, terveyttä ja sairautta. Jos jompikumpi lähtee parantelemaan oloaan ulkopuolisella suhteella, ei vanhaa suhdetta välttämättä enää voi korjata - joskus tietysti sekin onnistuu. Hyvin eikä tyylikkäästi ei asia hoidu tällä keinoin.
Monet haksahtavat tuohon harhaan että "kukaan ei ole minua näin rakastanut enkä ketään ole koskaan näin rakastanut". Sitähän se rakastuminen on joka kerta... Rakastuminen on valtava, biologinen ja psykologinen mielenmullistus, joka kyllä menee ohi niin taivaan varmasti. Jos hyvin käy, tulee rakastamisen aika, ja se on jo ihan toinen juttu.
Olisin huolissani, jos kumppanini oltuaan pitkässä parisuhteessa väittäisi, että ei koskaan rakastanut edellistä kumppaniaan, tai että se suhde nyt yleensäkään ei ollut paljon mitään. Sellaista idioottia tai mielistelijää tai muuten heikkoa olentoa en rinnalleni tahtoisi. Olin itse naimisissa yli 20 vuotta. Eroon se päättyi, ja varsinkin juuri eron jälkeen oli vaikeaa muistella hyviä aikoja, mutta tiedän kuitenkin rakastaneeni. Nykyinen mieheni on myös ollut hyvin pitkässä avioliitossa, josta viimeiset vuodet olivat solmuisia ja kylmiä. Onneksi hänkin tietää rakastaneensa, tietää olleensa sitoutunut. - Meistä ei kumpikaan kyllä ole pettänyt entistä kumppaniaan, joten ehkä ei sitten tarvitse selitellä eikä lakaista maton alle tunteita, nykyisiä eikä entisiä.
Ja syy siihen on se, että taustalla voi olla vaikka mitä. No mitä todennäköisimmin kakkonen haetaan jonkin tarpeen tyydyttäjäksi. Se voi olla seksi, se ihastumisen ja alkuhuuman tunne, kokea itsensä ihailluksi jne. Tämä tarve on voinut syntyä siitä, että sitä ei ole kotona saatavilla sen vuoksi, että toinen osapuoli ei halua/voi niitä antaa (riitelyä, muita ongelmia, pikkulapsiaika jne jne jne) tai sitten pettäjän tarpeet ovat niin isoja, ettei niitä normaalisti voi tyydyttää; halajataan kokoajan huomiota, rakkautta, ihailua, extremetunteita, lisää ja lisää seksiä. Tai jotain mitä ei tunnista, mutta ei ole keksinyt sille parempaa keinoa kuin vieraissa käymisen eli käyttää muita ihmisiä tarpeiden tyydykseen eikä sen sijaan selvitä, että mikä päätä vaivaa.
Olen ollut kakkosena kolme kertaa (en silti mikään ikuinen kakkonen) ja kaikki tarinat ovat erilaisia. Ensimmäisellä kerralla olimme molemmat tahoillamme naimisissa, mies rakastui minuun, minä taas halusin häneltä hyvää seksiä ja ystävyyttä. Suhde kesti monta vuotta, ja lopetimme sen kaikessa ystävyydessä, ystävyys muuten jatkuu edelleenkin. Hänelle minä olin ensimmäinen ja viimeinen pettämiskerta, eikä hänellä kertomansa mukaan ollut kotona mitään ongelmia, seksikin sujui loistavasti ja he ovat vaimonsa kanssa edelleenkin onnellisesti yhdessä. En vieläkään tiedä, mihin hän minua tarvitsi ja miksi hän rakastui minuun, hän ei osannut sitä itsekään selittää.
Toinen kerta oli minun kohdallani suurta rakkautta naimisissa olevaan mieheen, hän etsi vain juttuseuraa, ja minä elämänkumppania (itse olin pari vuotta aiemmin eronnut ja vapaa). Tunteet olivat meillä molemmilla hyvin voimakkaat, mutta mies oli luvannut vaimolleen, että yrittää parhaansa korjatakseen heidän avioliittonsa. Hänelle minä en ollut ensimmäinen kerta, mutta olin ensimmäinen suhde, muut olivat olleet yhden illan "tilaisuus tekee varkaan"-juttuja. Pidämme edelleen yhteyttä ja tiedän, että heidän liittonsa tulee päättymään eroon ennemmin tai myöhemmin. Tämäkin juttu on ystävyyssuhteena kestänyt jo useamman vuoden.
Hänen jälkeensä tutustuin kolmanteen varattuun mieheen, hänen vaimollaan oli terveysongelmia, joiden takia avioliitto ns. veteli viimeisiään. Tämä mies rakastui minuun ihan täysillä ja halusi erota, mutta olin epävarma omista tunteistani ja halusin tutustua häneen paremmin. Valitettavasti hänen luonteensa ei ollutkaan sellainen, miltä hän alussa vaikutti, joten tämäkin suhde päättyi muutama kuukausi sitten. Suhteemme kesti reilut kaksi vuotta ja hänenkin kanssaan olen edelleen ystävä.
Omien kokemusteni pohjalta kukaan ei siis ensinnäkään varsinaisesti etsinyt kakkosta, eivätkä he olleet kanssani pelkän seksin takia, vaikka luonnollisesti sekin taudin kuvaan kuuluu. Tunteita oli mukana molemmin puolin, enemmän tai vähemmän, ja pääpaino jutuissa oli henkisellä puolella, mistä todistanee myös suhteiden jälkeen jatkuva ystävyys. Tuosta eka suhteesta huolimatta olen sitä mieltä, että kukaan ei lähde pettämään, ellei omassa suhteessa ole jotakin ongelmia, olkoon ne sitten seksiin tai ihan muuhun liittyviä. Tästä täytyy tietenkin ottaa pois seksiriippuvaiset, heiltä ei voi edes odottaa uskollisuutta. Kokemuksistani huolimatta uskon edelleenkin uskollisuuteen parisuhteessa ja toivon, että löydän sen oikean, joka ei petä minua enkä minä petä häntä. Ehkä lapsellista, mutta luottamus on parisuhteen tärkeimpiä kulmakiviä.
HEHEEEE kaikki miehet olivat naimisissa olevia , ei voi kuin sinua ihmetellä , ilmeisesti et muita koskaan saanut siis kunnon kiehiä , ja sinun on aivan turha kaunistella juttujasi että miehet oli sinuun rakastuneita se varmasti oli toisin päin sinä roikuit ukkomiehissä ja ilmeisesti vieläkin pyydystät ukkomiehiä kun ne on niin ihania voi voi voi sentään olipa selitystä kerrakseen huoralta ,todennäköisesti et kelpaa enään kellekkään oikeesti ,kaikki pitää sinua yleisenä naisena .
ja voin kertoa, että tuo tarina on vain pieni osa elämääni. Eikö ukkomiehet olekaan kunnon miehiä? Miksi ihmeessä niiden kanssa sitten ollaan ihan naimisissa? Se mikä kelpaa sulle, tuskin kelpaa mulle;
no joo --joku tosi valopää taas liikeellä : DD.. anna kun arvaan; olet ylipainoinen, vähän koulutettu ja miehesi juoksee vieraissa..?
"ystävät" sulla. Taidat pitää "ystävinäsi" kaikkia, jotka sanovat sinulle päivää. En tarkoita, että riidoissa pitäisi olla, mutta mielestäni väheksyt YSTÄVYYTTÄ. Oletteko mahdollisesti kavereita, joiden kanssa harrastatte esim. jotain yhteistä. Vai oletteko ns. "hyvän-päivän-tuttuja". Vai pidättekö salaa edelleen yhteyttä (pettämistä sekin). Jotenkin ihmiset käyttävät sanoja rakkaus ja ystävyys pikkuisen turhan kevyesti. Liekö se sitten sitä, ettei oikeasta rakkaudesta tai ystävyydestä ole vielä mitään kokemusta.
mikään arviostasi ei pitänyt paikaansa ,olen hoikka uskolliseti naimisissa hyvän miehen kannssa, työni puolesta joudun ihmis suhteitten kanssa tekemisiin.
Mies kehuu kaikille muille naisilleen samoin, niin minullekin... Kakkosia aika monta, mut en tied' onko heist' kukaan sit sen erityisempi. Kai heist' suurin osa luulee olevansa ainoa kakkonen