ei ole ihmisen hyvä olla kun on koko ajan epävarma ja ahdistunut sekä epäluuloinen olo. tällaiselta minusta on tuntunut joka päivä siitä lähtien kun tämä tapahtui...
kaikki alkoi kun olimme eräällä mökkireissulla muutama kuukausi sitten poikaystäväni sekä yhteisten ystäviemme kanssa, eli myös eräs nainen, yhteinen ystävämme, oli mukana. poikaystäväni on ollut tämän naisen kanssa hyviä ystäviä jo useita vuosia, minä en vielä vuottakaan. alkuilta meni siinä ihan mukavasti, mutta kun päätimme alkaa pelaamaan erästä peliä missä piti suorittaa tehtäviä, niin poikaystävälleni tuli siinä sellainen tehtävä missä muistaakseni piti pussata jokaista kaveria poskelle. mutta tämä nainen vaati että "ei, ei poskelle. huulille pitää pussata". minusta se oli hieman outoa, koska ei minulle koskaan ole ollut tärkeää pussata ystäviäni huulille, ei mies-eikä naispuolisia. no muut eivät joko suostuneet tai tekivät sen hyvin vaivautuneesti, mutta tällä naisella ei ollut tehtävän suhteen mitään ongelmaa. pikemminkin tuntui oikein tykkäävän. no tämä ei ollut kovin paha, vaikka olin jo silloin hieman ymmälläni.
mutta se ei jäänyt siihen, sillä ne pahemmat tilanteet mitä muistan olivat esim. sellainen tilanne jolloin tämä kyseinen naisihminen kaulaili poikaystävääni ja jos oikein muistan niin sanoi suunnilleen näin: "kulta, mennään tuonne sängylle makoilemaan." ja suuteli poikaystävääni huulille. silloin minua oikein oksetti. mutta en oksentanut, sen sijaan menin yläkertaan ja itkin pirusti. ja toinen tilanne oli sellainen kun makasin poikaystäväni sylissä niin, että hän piti päätäni sylissään. no yhtäkkiä tämä nainen tuli meidän väliimme ja kirjaimellisesti runnoi minut alleen, ja jos oikein näin niin hän yritti ilmeisesti puraista poikaystävääni nännistä. ja vaikka se saattaa kuulostaa hölmöltä niin minusta se oli todella hämmentävää ja minusta tuntui että oikeuteni tyttöystävänä oli täysin mitätön. koko ilta meni siinä että itkin hämmennystäni ja syyllistin itseäni mustasukkaiseksi nartuksi, sillä olinhan mennyt sanomaan poikaystävälleni sekä tälle naiselle jo paljon aikaisemmin etten ole kovin mustasukkainen ihminen. ja sitten oli vielä se kun poikaystäväni meni jätkäporukalla saunomaan niin tälle naiselle tuli mieleen jokin asia poikaystävälleni ja päätti mennä sen sanomaan hänelle, kesken saunavuoron. jälkeenpäin hän selosti minulle ettei ollut katsonut poikaystävääni muualle kuin silmiin. siitä en tiedä, enkä välttämättä haluakkaan tietää. sitten on vielä joitakin satunnaisia pienempiä juttuja, joita en jaksaisi edes alkaa luettelemaan.
en tiedä mitä ajatella, mutta haluaisin ajatella että nuo tapahtumat johtuivat siitä että he ovat toisilleen hyvin tärkeitä koska ovat hyviä ystäviä keskenään, ja haluaisin myös ajatella että nuo tapahtumat johtuivat alkoholista (itse olin selvä koko ajan). ja minun sydämmeni särkyis jos heidän ystävyys kärsisi tästä minun mustasukkaisuudestani. enkä tosiaankaan halua olla kenellekkään "välienrikkoja". mutta en minä kyllä kestä tällasta jatkuvaa epäluulosuutta kun koko ajan minusta tuntuu että he tekisivät minun selän takana jotaki sellasta mikä olis minulle todella vaikea antaa anteeksi. toisaalta he ovat tunteneet toisensa niin kauan että eivätköhän he olis jo ihastuneet ja rakastuneet toisiinsa ja menneet yhteen jo aikaa sitten. tämä on mulle niin vaikeaa, että monet yöt on menneet tätä asiaa miettiessä ja murehtiessa. puhuin tästä kyllä poikaystäväni kanssa ja hän näki kuinka paha minun on olla näin. melkein jo olin jättämässä hänet mutta onneks hän laittoi vastaan. hän sanoi puhuvansa asiasta tämän naisen kanssa. ja olen kyllä huomannut että heidän välinsä ovat hieman "viilenneet". toisaalta se on helpotus mutta toisaalta huolettavaa, sillä nyt pelkään mitä he ajattelevat minusta. poikaystäväni sanoi kyllä ymmärtävänsä minua, mutta tästä naisesta en tiedä mitä hän ajattelee, mutta ainakin hän on käyttäytynyt samalla lailla minua kohtaan kuin aina ennenkin, jo ennen kuin tapasin poikaystäväni.
minusta ei ole "kilpailemaan" kenenkään naisen kanssa miehen huomiosta, ennemmin itse väistyn pois tieltä. ei se sitä tarkoita etten välittäisi, sillä minähän välitän tästä miehestä todella paljon. minua ei vain luotu "taistelemaan", sillä en halua tavallaan pitää ketään vankina, sillä sellainen elämä on -kokemuksesta tiedän- syvältä sieltä minne päivänvalo ei paista.
tuli aika pitkästi tekstiä, toivottavasti joku vastaisi.
t. lover not a fighter
kaikki alkoi kun olimme eräällä mökkireissulla muutama kuukausi sitten poikaystäväni sekä yhteisten ystäviemme kanssa, eli myös eräs nainen, yhteinen ystävämme, oli mukana. poikaystäväni on ollut tämän naisen kanssa hyviä ystäviä jo useita vuosia, minä en vielä vuottakaan. alkuilta meni siinä ihan mukavasti, mutta kun päätimme alkaa pelaamaan erästä peliä missä piti suorittaa tehtäviä, niin poikaystävälleni tuli siinä sellainen tehtävä missä muistaakseni piti pussata jokaista kaveria poskelle. mutta tämä nainen vaati että "ei, ei poskelle. huulille pitää pussata". minusta se oli hieman outoa, koska ei minulle koskaan ole ollut tärkeää pussata ystäviäni huulille, ei mies-eikä naispuolisia. no muut eivät joko suostuneet tai tekivät sen hyvin vaivautuneesti, mutta tällä naisella ei ollut tehtävän suhteen mitään ongelmaa. pikemminkin tuntui oikein tykkäävän. no tämä ei ollut kovin paha, vaikka olin jo silloin hieman ymmälläni.
mutta se ei jäänyt siihen, sillä ne pahemmat tilanteet mitä muistan olivat esim. sellainen tilanne jolloin tämä kyseinen naisihminen kaulaili poikaystävääni ja jos oikein muistan niin sanoi suunnilleen näin: "kulta, mennään tuonne sängylle makoilemaan." ja suuteli poikaystävääni huulille. silloin minua oikein oksetti. mutta en oksentanut, sen sijaan menin yläkertaan ja itkin pirusti. ja toinen tilanne oli sellainen kun makasin poikaystäväni sylissä niin, että hän piti päätäni sylissään. no yhtäkkiä tämä nainen tuli meidän väliimme ja kirjaimellisesti runnoi minut alleen, ja jos oikein näin niin hän yritti ilmeisesti puraista poikaystävääni nännistä. ja vaikka se saattaa kuulostaa hölmöltä niin minusta se oli todella hämmentävää ja minusta tuntui että oikeuteni tyttöystävänä oli täysin mitätön. koko ilta meni siinä että itkin hämmennystäni ja syyllistin itseäni mustasukkaiseksi nartuksi, sillä olinhan mennyt sanomaan poikaystävälleni sekä tälle naiselle jo paljon aikaisemmin etten ole kovin mustasukkainen ihminen. ja sitten oli vielä se kun poikaystäväni meni jätkäporukalla saunomaan niin tälle naiselle tuli mieleen jokin asia poikaystävälleni ja päätti mennä sen sanomaan hänelle, kesken saunavuoron. jälkeenpäin hän selosti minulle ettei ollut katsonut poikaystävääni muualle kuin silmiin. siitä en tiedä, enkä välttämättä haluakkaan tietää. sitten on vielä joitakin satunnaisia pienempiä juttuja, joita en jaksaisi edes alkaa luettelemaan.
en tiedä mitä ajatella, mutta haluaisin ajatella että nuo tapahtumat johtuivat siitä että he ovat toisilleen hyvin tärkeitä koska ovat hyviä ystäviä keskenään, ja haluaisin myös ajatella että nuo tapahtumat johtuivat alkoholista (itse olin selvä koko ajan). ja minun sydämmeni särkyis jos heidän ystävyys kärsisi tästä minun mustasukkaisuudestani. enkä tosiaankaan halua olla kenellekkään "välienrikkoja". mutta en minä kyllä kestä tällasta jatkuvaa epäluulosuutta kun koko ajan minusta tuntuu että he tekisivät minun selän takana jotaki sellasta mikä olis minulle todella vaikea antaa anteeksi. toisaalta he ovat tunteneet toisensa niin kauan että eivätköhän he olis jo ihastuneet ja rakastuneet toisiinsa ja menneet yhteen jo aikaa sitten. tämä on mulle niin vaikeaa, että monet yöt on menneet tätä asiaa miettiessä ja murehtiessa. puhuin tästä kyllä poikaystäväni kanssa ja hän näki kuinka paha minun on olla näin. melkein jo olin jättämässä hänet mutta onneks hän laittoi vastaan. hän sanoi puhuvansa asiasta tämän naisen kanssa. ja olen kyllä huomannut että heidän välinsä ovat hieman "viilenneet". toisaalta se on helpotus mutta toisaalta huolettavaa, sillä nyt pelkään mitä he ajattelevat minusta. poikaystäväni sanoi kyllä ymmärtävänsä minua, mutta tästä naisesta en tiedä mitä hän ajattelee, mutta ainakin hän on käyttäytynyt samalla lailla minua kohtaan kuin aina ennenkin, jo ennen kuin tapasin poikaystäväni.
minusta ei ole "kilpailemaan" kenenkään naisen kanssa miehen huomiosta, ennemmin itse väistyn pois tieltä. ei se sitä tarkoita etten välittäisi, sillä minähän välitän tästä miehestä todella paljon. minua ei vain luotu "taistelemaan", sillä en halua tavallaan pitää ketään vankina, sillä sellainen elämä on -kokemuksesta tiedän- syvältä sieltä minne päivänvalo ei paista.
tuli aika pitkästi tekstiä, toivottavasti joku vastaisi.
t. lover not a fighter
Vastaukset 6
Vanhimmat
voi ei, minä niin ymmärrän sinua.
joku rajaus pitää olla käsitteessä mustasukkaisuus, kyllä poikaystäväsi nännit kuuluvat sinulle! älä tyttö ikinä luovu itsekunnioituksesta, jos poika ei halua olla vain sinun niin anna hänen sitten mennä.
ei ole mitään VIKAA.
Vika on tuossa naisessa ja myöskin osittain poikaystävässäsi koska suvaitsee tuota käytöstä.
Toki poikaystävän on vaikea sitä estääkään mutta tuollainen on täysin epäkunnioittavaa käytöstä siltä naisen osalta sinua ja teidän suhdettanne kohtaan.
Mustasukkaisuuteesi on tässä tapauksessa selvä syy eikä se ole väärin vaan se on täysin järkevää. Eri asia jos epäilisit heidän puuhaavan jotain selkäsi takana koko ajan mutta jos vastaavaa on tapahtunut silmiesi edessä niin se on erinomaisen hyvä syy tuntea tulleensa väärin kohdelluksi.
Sinun ei ole tarkoituskaan taistella poikaystäväsi huomiosta enää toisten naisten kanssa kun olette yhdessä.
Ja lakkaa itkemästä ja tee selväksi poikaystävällesi että nainen saa jättää sekä sinut että hänet rauhaan tai suhteestanne ei tule enää mitään.
Se nainen on pelkkä horo, älä välitä siis.
Ei ole murheesi arvoinen.
Ihan ekaks että tuo poikaystäväsi naispuoleinen "kaveri" on joko kunnon vatipää ettei tajua käyttäytyvänsä törkeästi sinua kohtaan eikä kunnioita teidän parisuhdettanne tai sitten hän ei todellakaan haluaisi olla pelkkä kaveri poikaystävällesi!!
Et kertonut miten poikaystäväsi reagoi noihin pussailuihin sun muihin mutta jotenkin käsitin ettei hän niistä välittäisi, ja hyvä että on puhunut sille muijalle ja toivottavasti meni myös jakeluun sille.
Älä missään nimessä syyllistä itseäsi että jotenkin hajoitat heidän ns kaveruuttaan, olet aivan oikeassa asian suhteen ja sinulla on täysi oikeus vaatia ettei tollasia tilanteita tule enää tapahtumaan.
Poikaystäväsi on tehtävä sille muijalle selväks mikä on kaveruutta ja mikä ei kun nähtävästi itse sitä tajua!!
Toivottavasti saatte jatkaa rauhassa suhdettanne ja hyvää kesän jatkoa.
Ihan on kuule oikeutettua ja ymmärrettävää mustasukkaisuutesi tuollaisessa tilanteessa. Ihan kuka vain olisi jos puolisostaan todella välittää.
Niin kuin joku jo tuossa sanoi, -tosi törkeää käytöstä tältä naiselta, ei kunnioita sinua eikä sinun ja poikaystäväsi suhdetta ollenkaan.
Tosiaan.. miten poikaystäväsi reagoi näihin tämän naisen lähentelyihin ?
Älä alennu tuollaisen (halvan) ämmän edessä. Pidä hyvä tyttö puolesi ja itsearvostuksesi! :)
Kunhan kännissä pelleilivät.
...semmonen ajatus, että ehkäpä se nainen on mustasukkainen, kun noin yrittää kammeta väliinne. Ehkä se on vain omistushaluinen ystävästään, ehkä se elättelee romanttisia toiveita, ehkä se on kateellinen sinulle/teille onnestanne, mitä vaan. Silti tuo on minusta selkeästi sopimatonta käytöstä, en todellakaan pidä sinua mustasukkaisena narttuna. Jos jonkun käytöstä tuossa pitää analysoida, niin se on sen naisen ja poikaystäväsi. Poikaystäväsi olisi kuulunut panna stoppi tuolle käytökselle, eikä sen naisen olisi ikinä pitänyt käyttäytyä noin.
Minusta tuntuu, että hän ei ole sataprosenttisesti teidän yhteinen ystävänne.