Onko teillä kokemuksia, että arki lähtisi sujumaan harkinta-ajan jälkeen? Molemminpuolinen kunnioitus suhteessa palaa ja riidat loppuvat ero-uhan edessä ja ihmiset muuttuvat? Itse uskon tähän vaikka nimikkeenä avioero tuntuu kauhistuttavalta ja pelottavalta. Arkeen täytyy vain tulla muutosta.
Harkinta-ajasta alkoi ensin puhua puoliso ja ensishokin jälkeen tajusin että tämähän olisi molemmille tsemppauksen paikka-eroahan ei käytännössä tule jos ei toista vaihetta kumpikaan hae.
Kokemuksia ja mielipiteitä, ja asiallisia kiitos.
Harkinta-ajasta alkoi ensin puhua puoliso ja ensishokin jälkeen tajusin että tämähän olisi molemmille tsemppauksen paikka-eroahan ei käytännössä tule jos ei toista vaihetta kumpikaan hae.
Kokemuksia ja mielipiteitä, ja asiallisia kiitos.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten tuonkin nyt ottaa. Itse olen harkinnut eroa muutaman vuoden ja loppusuora on käsillä. Sitä ennen odotin mieheltäni muutosta ja tsemppiä 16 vuotta. Joten eiköhän tuo harkinta nyt riitä.
jossain muuallakin jos ootit 16v tekemättä asian eteen mitää sen aikana?
kuustoista. Ettäkö ihan oikeasti luulit etten YRITTÄNYT parantaa asioita puhumalla, kertomalla tunteistani, yrittimällä houkutella keskustelemaan - hyvällä ja pahalla, yrittämällä sopia asioita ja tehdä kompromisseja: Ei auttanut. Eikä parisuhde toimi, jos vain toinen yrittää kaikkensa. Ja ainakin minä olin niin idioottimainen kuvitellessani, että JUURI MINUSTA riippuu aivan kaikki suhteessamme. No - kai se niin olikin, koska nytkin ero riippuu myös vain minusta.
jos noin kauan yritit niin tosiaan jossain oli vikaa!!enne n ois pitäny herätä!!
takerrutaan jonkun muun asioihin ja se itse asia jää selvittämättä ,se mitä alkuperäinen kysyi.Ja aina pitää tuoda se oma mielipide ainoana oikeena.
ois pitäny. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
Meillä mies myös alkoi puhumaan harkinta-ajasta, joka tuli minulle shokkina. Minun mielestäni kaikki oli sujunut hyvin, arki ja seksielämäkin toimi mainiosti. Jotakin ilmeisesti mieheni mielestä vialla oli. Otin harkinta-ajan aivan kuten sinäkin, mahdollisuutena muuttaa suhdetta ja selvittää ongelmakohtia. MUTTA miespä olikin jo uuden katsonut ennen harkita-ajan alkua ja tämä harkinta-aika oli vain lempeämpi keino jättää minut, oli kuvitellut, että sen kuluessa sopeudun paremmin ajatukseen erosta ja hänen uudesta kumppanistaan.
Olisin arvostanut häntä paljon enemmän mikäli hän olisi jo harkinta-ajasta puhuessaan kertonut olevansa yhdessä jo toisen naisen kanssa. Koin, että hukkaan meni sekin harkitseminen.
Aikaa meni pari vuotta toipumiseen ja nyt voin todella hyvin! Kyllä se elämä vain kuljettaa.
Voimia sinullekin, teille tämä harkinta-aika voi tuoda paremman lopputuloksen kuin meille, tämän ei ollut tarkoitus olla latistava kannanotto. :)
epätodennäköistä. Jos harkinta-aika on vedetty käyntiin, niin silloinhan toinen osapuoli on jo oikeastaan luopunut liitosta. Eihän kukaan hae eroa vain huvikseen. Harkinta-aika on todellakin viimeinen mahdollisuus pelastaa liitto ja muuttaa suhde parempaan. Usein vain on täällä saanut lukea siitä kuinka eroa hakeva on jo löytänyt seuraavan puolisoehdokkaan.
Jos eroon ei liity ketään kolmatta osapuolta, niin teoriassa kaikki on mahdollista.
Jos liiton ongelmia ei ennen ole saatu ratkaistua, niin epäilen ettei siinä enää harkinta auta. Pelkkä hetkellinen tsemppaus ei riitä vaan pitäisi pystyä tekemään pysyviä muutoksia.
Aluksi kaikki näytti hyvältä, mutta sitten mies kaikessa hiljaisuudessa oli muodostanut salasuhteen työkaverinsa kanssa, jonka luokse muutti.
Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut päätyä eroon heti ensimmäisen vaiheen jälkeen.
Mielestäni avioerolaki on viisaasti laadittu harkinta-aikoineen. Pikaistuksissa ja suurin tuntein tehtyihin päätöksiin saa aikaa myös viimeiseksi järjen äänelle. Meillä se ei toiminut samoin kuin ap.llä mutta kuitenkin koin että harkinta-aika oli tärkeä ajanjakso lopullisen päätöksen varmistumiselle. Minun puolisoni käytti harkinta-aikansa salamarakkautensa kanssa vehtaamiseen. Puhuin hänelle harkinta-aikana kaksi kertaa että miettisi mikä hänelle elämässä on tärkeätä. Valitettavasti hän sitten ehdotteli kotiinpaluuta kun asiat olivat jo paketissa. Sehän ei sitten enään putkiaivoista mene läpi.
Tämän vuoksi kehoitankin eroavia välttämään laastarisuhteita, jotta käyttäisivät harkinta-ajan siihen mihin se on tarkoitettu eli harkintaan.. Tulipa pitkä..
minunkin mieheni halusi yhtäkkiä eron 16 v jälkeen.harkinta-aika piti asua saman katon alla mutta toisin kävi kun tuli kiire saada uusi siään.on se kumma kun ei tosiaan mies voi olla ilman edes näin vakavan paikan alla,laastarisuhteet tosiaan tuskin toimii...
...Hätäilin itse papereiden viemistä, oli tosiaan ajatuksena että tämä se on se viimeinen mahdollisuus. Arjessa ollut huutamista,uhkailua ja solvaamista, ja keskusteluista ei ollut apua. Minäkään en ole ollut parhaimmillani, masennus ja stressi painanut ennen lääkityksen saamista pahasti.
Näin parin viikon jälkeen sanoisin että kyllä toimii-ei riitoja, tavallista kinaa tietysti, mutta eropaperiasia puhuttiin keskenämme senverran selväksi ettei minulle ainakaan jäänyt kaihertamaan "pelkoa persuksiin" asiasta. Kumpikaan ei varsinaista eroa halua vaan juuri sitä tsemppiä-sekä itsemme että aika pienten lasten takia.
Rakkautta toivottavasti riittää mieheltäkin tähän mun ratkaisuvaihtoehtoon...
Tuli vähän sekavasti mutta kai tajuttavasti...