Mitäs minä tekisin ongelmalleni joka on se että "vääränlaiset" miehet kiinnostuvat minusta? En haluaisi tyyliäni/identiteettiäni muuttaa sen takia että "oikeanlaiset" miehet katsoisivat minua.
Miksi miehet eivät tunnu tajuavan että ulkonäkö usein pettää? Että ihmisen sisin harvoin on sellainen kuin ulkonäöstä ja pukeutumisesta voi päätellä? Miehille tuntuu usein riittävän kun naisella on hyvät tissit. Tai sitten hieman "kehittyneemmän" miehen mielestä/silmin katsottuna naisen tulee näyttää naapurintytöltä..
Minusta kiinnostuvat vain prätkällä ajavat rentut, äidin nyhveröt ja tupakoivat/kaljaa kittaavat/liikuntaa harrastamattomat hevarit. Itse en polta, ja juon vain harvoin. Baareissa en viihdy. Olen aina katsellut tavallisia naapurinpoikia ja harmaita insinöörinplanttuja mutta he eivät ole minusta kiinnostuneita. He kun katselevat naapurintyttöjen näköisiä tyttöjä. Olen rempseä, eloisa ja pukeudun Hanna Pakarisen tyyliin. Vaatekaappini sisältö on lähinnä goottityylisiä vaatteita, hameita, rimpsutoppeja, koruja. Ja toinen ääripää on sitten verkkarit ja tuulipuku. En taida edes omistaa muita housuja kuin verkkareita. Minusta on sanottu että "olen hyvä jätkä" vaikka olenkin sekä ulkonäöltä että käytöstavoiltani naisellinen. Tyylini vetoaa kuitenkin vain urbaaneihin prätkäjätkiin, hevareihin ja pelimiehiin, joita en sitten saa kanssani Nuuksioon vaeltamaan, museoihin tai taidenäyttelyyn.
Täytyykö minun pukeutua tanttavaatteisiin ja mennä lavatansseihin että saan tavallisen, kunnollisen miehen, vaikka minua ei lainkaan kiinnosta humpat ja ahdistun tätivaatteissa?
Miksi miehet eivät tunnu tajuavan että ulkonäkö usein pettää? Että ihmisen sisin harvoin on sellainen kuin ulkonäöstä ja pukeutumisesta voi päätellä? Miehille tuntuu usein riittävän kun naisella on hyvät tissit. Tai sitten hieman "kehittyneemmän" miehen mielestä/silmin katsottuna naisen tulee näyttää naapurintytöltä..
Minusta kiinnostuvat vain prätkällä ajavat rentut, äidin nyhveröt ja tupakoivat/kaljaa kittaavat/liikuntaa harrastamattomat hevarit. Itse en polta, ja juon vain harvoin. Baareissa en viihdy. Olen aina katsellut tavallisia naapurinpoikia ja harmaita insinöörinplanttuja mutta he eivät ole minusta kiinnostuneita. He kun katselevat naapurintyttöjen näköisiä tyttöjä. Olen rempseä, eloisa ja pukeudun Hanna Pakarisen tyyliin. Vaatekaappini sisältö on lähinnä goottityylisiä vaatteita, hameita, rimpsutoppeja, koruja. Ja toinen ääripää on sitten verkkarit ja tuulipuku. En taida edes omistaa muita housuja kuin verkkareita. Minusta on sanottu että "olen hyvä jätkä" vaikka olenkin sekä ulkonäöltä että käytöstavoiltani naisellinen. Tyylini vetoaa kuitenkin vain urbaaneihin prätkäjätkiin, hevareihin ja pelimiehiin, joita en sitten saa kanssani Nuuksioon vaeltamaan, museoihin tai taidenäyttelyyn.
Täytyykö minun pukeutua tanttavaatteisiin ja mennä lavatansseihin että saan tavallisen, kunnollisen miehen, vaikka minua ei lainkaan kiinnosta humpat ja ahdistun tätivaatteissa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
sellanen profiili jolla on samat harrastukset ja aatteet kun sulla ja pistä viesti!
Juuri sieltähän olen etsinytkin. Turhaan jo monta vuotta. Lopetin kylläkin jo aikoja sitten etsinnät tuloksettomana. Siellä oli aivan sama tilanne kuin livessäkin. S24:ssä ei voi pitkän päälle etsiä seuraa ellei ole kuvaa profiilissa ja sain vastauksia vain prätkärentuilta ym. Itse laitoin kuvattomille tavismiehille viestejä ja vastaus oli lähes aina hiljaisuus. Tiedä sitten miksi?
laittanu mulle,varmasti olisin vastannut!
No tässä olisi sulle yksi harmaa insinöörinplanttu, joten yritän vastata.
Totta! En välttämättää lähestyisi goottipukuista naista. Koska ymmärrän niin, että pukeutumisella juuri viestitään sitä, että kuulutaan tiettyyn ihmisryhmään (gootteihin ym.) En tajua ollenkaan, miksi pukeutua gootiksi, jos ei halua kuitenkaan identifioutua näihin. Sanot, ettet haluaisi tyyliä ja identiteettiä muuttaa? Mutta pukeutuminen ja identiteetti on kaksi aivan eri asiaa. Se, että pukeudut eri tavalla ei pitäisi sinun identiteettäsi muuttaa. Näin minä ymmärrän.
Kuvitteles mielessäsi tätä. Sinä kävelemässä tummine ja raskaine hameinesi, toppeinesi ja koruinesi ja vierelläsi insinöörinplanttu shortsien ja sandaalien (sukkien kanssa tietty) kanssa kännykkäkotelo vyöllä. Näyttäishän se oudolta. Mitä jos miehen työkaverit kävelisi vastaan?
Ps. Sitä on vaatteita goottihameiden ja tätivaatteiden välilläkin.
En pukeudu täysin kuin gootit, vaan osin goottityyliin. Kuten Hanna P. Hänhän pukeutuu paljon mustaan jne. Minua ei haittaa vaikka mies kulkisi vierelläni sandaaleissa(sukkien kera) ja shortseissa vaikka kaikki tuttavani ja työkaverit näkisivät. Miksi sinua hävettäisi naisesi pukeutuminen jos hän on siisti?
Kyllä ihminen voi pitää tietynlaisista vaatteista vaikka ei halua identifioitua tiettyyn ryhmään kuuluvaksi! Sehän tässä mättääkin kun Suomessa luokitellaan ihmiset vaatetuksen perusteella! Kyllä niitä on sellaisiakin INSINÖÖREJÄ jotka pukeutuvat kuin merirosvot ; D
saan auttaa.Vaikuttaa niin kuin juttu ois väsätty
iltapäivän ratoksi.Hauska dilemma näin lukijan
kannalta.Jos ajattelen naapurinpoikaa tähän tilan-
teeseen,tuskin hän haluaa sydänkoht... muorille.
Sun näkemys tähän subje..,olet varmaan ihan ok.
Et kertonut ikääsi,jos 50nen inssi vie 15v "hannah"
Äitienpäivälounaalle,on perintö taattu.
Näin äkkiseltään on vaikeaa heittää mitään viisasten-kiveä,joko sä asut liian etelässä ja sun
miehet pohjosessa,tai toisinpäin.Miehenä ja entisenä pelimiehenä voin kertoa sinulle,sisään
päin kasvaneita tissejä ei ole olemassa.
Tingi omasta ehdottomuudestasi vähän ja katso onko
siitä apua,ei sitä kenenkään tarvitse tietää.
En itse pukeudu goottimaisesti, mutta jotenkin ymmärrän sinua. Sama ongelma tuppaa olemaan itselläni. En myöskään halua pukeutua säkkiin, sillä minusta on kiva pukeutua nätisti (ei liian seksikkäästi).
Minulla ongelma on lähinnä puheliaisuus ja kai liika sosiaalisuus. Juttelen mielelläni ihmisten kanssa ilman mitään taka-ajatuksia. Ongelma on ne miehet, jotka heti kuvittelevat minun haluavan jotain enemmän. Välillä nämä heput eivät usko järkipuhetta ja heistä tulee ongelma. Onpa kerran tilanne mennyt tosi ilkeäksikin, kun viestittely alkoi olla jo pelottavaa.
Ihan mielelläni myös olisin tavallisen, fiksun miehen kanssa. Heitä vaan on harvassa.
"Ihan mielelläni myös olisin tavallisen, fiksun miehen kanssa. Heitä vaan on harvassa."
Heitä on paljon enemmän kuin naiset yleensä väittävät. Jo sana "tavallinen" osoittaa, että heitä ei voi olla kovin vähän. Monet aivan tavalliset miehet käyttävät täällä itsestään lyhennettä ATM, koska eivät millään onnistu löytämään naista. Kuulun tuohon ryhmään, vaikka en kyseistä lyhennettä käytäkään.
Yleensä ongelmana on naisen passiivisuus, ei aktiivisuus. Monet miehet arvostavat naisen sosiaalisuutta. Jotta en puhuisi liikaa muiden puolesta, sanon, että ainakin minä arvostan, mutta uskon, että hyvin monet miehet allekirjoittavat väitteen omalla kohdallaan.
En tiedä, miksi et ole vielä tavannut mieleistäsi tavallista, fiksua miestä ja en ala arvailemaan syitä, koska se ei tekisi oikeutta kenellekään. Minun käsitykseni mukaan moni mies olisi mielellään sellaisen naisen kanssa, jollainen kuvaat olevasi, mutta en tietenkään yritä kieltää enkä vähätellä kokemustasi löytämisen vaikeudesta.
Mielestäni sinun kannattaa jatkossakin olla aktiivinen, sillä toisin kuin monet passiiviset naiset (pikkuprinsessat) väittävät, monetkaan miehet eivät halua olla saalistajia, vaan ovat hyvin tyytyväisiä, jos nainen tulee juttelemaan heille. Totta kai mies voi ajatella, että nainen on kiinnostunut "taka-ajatusten" kera, mutta tietysti jokaisen pitäisi uskoa kerralla, kun sanot, että niin ei ole. On valitettavaa, että jotkut käyvät hankaliksi, tosi ikävää.
Onnea sinulle tavallisen, fiksun miehen etsinnässä. Toivottavasti hänkin tietää, mistä etsiä sinua.
Sunnuntaihuomenta
Kiitos asiallisista sanoista. Suomi olisi varmaan pullollaan sopivia pareja, kunhan he vain löytäisivät toisensa. Ehkä minun pitäisi todella miettiä, mistä sitä oikeaa etsisin.
Olen työssäni koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa ja nyt kun kesäloma viikko sitten vihdoin alkoi, ajattelin nyt ensin rauhoittua kunnolla ja tonkia kukkapenkkini kuntoon. Asun maalla eikä täältä tule kukaan hakemaan. Aktiivisuutta siis tarvittaisiin. Kyllä minä pian kyllästyn pelkästään omissa nurkissa pyörimiseen ja lähden ystävien kanssa ihmisten ilmoille.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat vain herättäneet uudenlaisia ajatuksia. Työssäni olen myös oma itseni, eli höpöttelen ihmisten kanssa. Ilmeisesti annoin vääränlaista viestiä, sillä jouduin tahtomattani "ihastuksen" kohteeksi. Siitä tulikin melkoinen painajainen. Se siitä, mutta pistihän se miettimään.
En ole palstaa seuraillut viime aikoina ja lyhenne ATM oli minulle ennestään tuntematon. No nyt paljastin todellakiin maalaisuuteni :)
Mikä mättää, ettei sitä oikeaa löydy? Olin saman miehen kanssa melkein 20 vuotta ja kun se päättyi avioeroon muutamia vuosia sitten, olin aivan uudessa ja oudossa tilanteessa. Turvauduinpa jopa S24:n apuun. Tuloksena suhde nettiriippuvaisen miehen kanssa, jolla oli haku päällä koko ajan. Toinen tapaus taas oli niin mustasukkainen, että suuttui, jos erehdyin puhumaankin jonkun miehen kanssa.
Siinäpä on syitä tämän hetkiseen tilanteeseeni, mutta kyllä täältä vielä noustaan. Ehkä minäkin vielä löydän tai minut löydetään. Nyt keli näyttää sen verran hyvältä, että lähden pihalle kuuntelemaan linnunlaulua.
Hyvää kesän jatkoa Sinullekin.
Minulla on sama ongelma, paitsi minuun kiinnostuu kunnolliset miehet ja itse haluan enemmän rennon tyypin ei kuitenkaan retkua. Sama toistuu suhteesta toiseen. Mies on joko poikamies ja lapseton tai juuri eronnut. Kumpikaan ei halua vakavaa suhdetta yh-äidin kanssa.
Jos tyylisi on tunnistettavan goottimainen, ei liene ihme että ihmiset yhdistävät sinut goottimentaliteettiin ihan yhtä lailla kun he yhdistäisivät sinut punkkarimentaliteettiin jos pukeutuisit kuin punkkari. Tämän luulisi olevan itsestään selvää.
Juuri itsekin sanoit, että et ole kiinnostunut hevareista vaikka voisit niidenkin joukosta löytää taidenäyttelykaverinkin. Et vain usko siitä porukasta sellaista löytäväsi, joten ohitat koko porukan ihan samalla perusteella kun et haluaisi itseäsi ohitettavan.
Vaikka goottityyli on naisellinen ja tyylikäs, se on myös silmiinpistävän Erilainen, ja siihen liittyy yleensä vahva aatteellinen lataus jos ei sinulla, niin sitten niillä muilla gootineitosilla. Se yleensä pelottaa hiirenharmaata persoonaa. Ne tavalliset naapurinpojat ja harmaat insinörtinplantut tuskin uskovat, että goottinainen olisi kiinnostunut heistä, tai että heillä olisi mitään mistä goottinainen olisi kiinnostunut.
Ikävä että näet gootti-imagosta luopumisen automaattisena siirtymisenä tanttavaatteisiin. Siihen väliin mahtuu kuitenkin aika monta tyyliä. Jos haluat oikeasti tehdä asian eteen jotain etkä vain marista, suosittelen muuttamaan tyyliä astetta pehmeämpään: säilyttää jotain, mistä pidät, mutta luopua jostain sellaisesta joka menee "vähän liian pitkälle".
hameisiin ja housupukuihin, niin aina seuraan on tunkemassa niitä humalaisia renttuja, harvoin mitään tyylikkäämpää kakslahkeista.
"Miksi miehet eivät tunnu tajuavan että ulkonäkö usein pettää? "
Miehet katsovat ulkonäköä. Jos tyyli ja ulkonäkö ei miellytä, ei edes lähdetä yrittämään.
Itse en pidä yhtään hevari/goottityylistä ja siksipä jätän tämän tyylisuunnan edustajat rauhaan. Sitäpaitsi keskimääräinen gootti ei varmaan edes pitäisi minun "olen selvästi menossa Sedun baariin"-tyylistäni. Nykyinen tyttöystäväkin on sedulasta löytynyt bilehile. Sopii minulle :)
Kysyntä ja tarjonta ei vain aina kohtaa. Tässä muuten olisi yksi insinöörinplanttu, joka on hieman mieltynyt goottityylisiin naisiin...;) Saa olla pyöreäkin, referenssinä idolsista tuttu Johanna Hämäläinen
tuollasen naisen kun sais itselleni joka viihtyy vaan verkkareissa, se olisi unelmieni nainen...