Oon nainen ja olen useasti ajatellut että jos olisin mies niin saisin rutkasti naisia kun nääs tietäisin tarkalleen miten käyttäytyä; kuuntelisin ensinnäkin naista tosi tarkkaan kun hän puhuu ja olisin kiinnostunut. Sitten tietysti osaisin sanoa kaikkia oikeita asioita. Ja sopivasti antaa hänelle varmuutta kaikissa niissä asioissa josta kaikki naiset ovat hieman epävarmoja. Sekä tietysti tanssittaisin naisia. Kertoisin mm et tykkään siivoamisesta ja ruuanlaitosta, ja myös esimerkiksi metsästämisestä ja punttisalista. Ja kun /jos edettäisiin antaisin suuseksiä ja kertoisin söpön vilpittömästi miten KAUNIS naisen pillu on ja miten hyvältä se maistuu.
Mutt entä vastaavasti miehet? Näähän on ihan hirvittäviä kliseitä nää mun kirjoittamat, mut oon varma et ne toimis aika monen suomalaisen naisen kohdalla. Täytyyhän miehilläkin olla vastaavat "unelmat" ihannenaisesta? Onko se sitten formulaa rakastava typy, vai jotain ehkä hieman helpommin aikaan saaatavissa olevaa ominaisuutta?
Kertokaa miehet!!!
Mutt entä vastaavasti miehet? Näähän on ihan hirvittäviä kliseitä nää mun kirjoittamat, mut oon varma et ne toimis aika monen suomalaisen naisen kohdalla. Täytyyhän miehilläkin olla vastaavat "unelmat" ihannenaisesta? Onko se sitten formulaa rakastava typy, vai jotain ehkä hieman helpommin aikaan saaatavissa olevaa ominaisuutta?
Kertokaa miehet!!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
No ei kai se mikään salaisuus ole että tuo toimii. Multa tulee aika luonnostaa tollasta jutta, paitsi etten käy punttiksella enkä metsästä, koska olen tuollainen ja olen oikeasti kiinnostunut ihmisten ja siis myös naisten ;) ajatuksista ja pidän keskusteluista. Baarireissailu ei vaan oikein enää nappaa, ja viimeksi kun olin pari kuukautta sitten baarissa, eräs mukava "tyttömäinen" nainen sanoi pilkun aikaan, että jos olisi kymmenen vuotta nuorempi, hän läksisi varmasti mukaani sinä iltana. Ikävä kyllä 24-28 vuotiaat naiset jostain syystä ei tunnu olevan saatavilla edes keskusteluun. On hyvin harvinaista löytää "munikäinen" ystävätär, kun järjestään kaikki ovat poissaolevan, varautuneen ja epäsosiaalisen näköistää porukkaa. Jos tätä menoa jatkuu ja vielä olen järjissäni, niin nelikymppisenä mulla on varmaan puolet Suomen vapaista naisista ympärilläni... Ei sinänsä hullumpi ajatus, mutta kun en ole oikein kiinnostunut sairastumaan jakomielitauitiin.. ;)
No joo, mitäs muuta kun porskuttamaan vaan, sinkkuna on paska olla, ...siis tarkoitan että on kovasti mukavaa kun on "omaa aikaa"... ;)
Olen luullut että se on toisinpäin että naisia ei oikein taho saada "Iskettyä" nykypäivänä. Johtuu kait sitten siitä että naiset on pihtaillu niin kauan että kääntyy toisinpäin nää kuviot. Ite en vonkaa mutta en sitten myös saa jos seksistä puhutaan.
Sellanen avoimuus aktiivisuus iloisuus, ja sit hämmästyttävä tietomäärä asiosita joista itse tykkään. On se vaan kumma kun miehiä vaaditaan sivistämään itseään siksi että voivat keskustella naisten kanssa. Eikö sama päde toisinkin päin.
Itse taidan olla joku perus juntti kun tykkään autoista ja kamppailulajeista ja näistä pystyn puhumaan tuntikaupalla (tylsää eikö olekin) mut jos haluu vakuuttaa mut ei saa mennä sormi suuhun kun tuskailen siitä että lamda-anturi ei lähetä infoa boxille. Vaan ymmärtää jotain mistä puhutaan. Ihan yhtälailla kun minä pysyn perässä kun puhutaan vaikkapa hevosista tai ruoanlaitosta niin on kiva et toinen tulee perässä samalla lailla kun puhutaan autoista tai urheilusta.
Kyllä noi jutut toimii vastaavasti toisinki päin. Naisilta miehille. Yleensä miehet tykkäävät puhua pinnallisista asisoita kuten harrastukset eikä mennä sisälle tunnemaailmaan ja ihmissuhteisiin. Itse en ainakaan pohdi niitä juttuja usein vaan luotan pers tuntumaan ja siksi puhe onki tyyliin Se vaan nyt on niin en tiedä miks ja en osa perustella sitä mut niin se vaan. Miehet pärjäävät keskustelussa rationaalisilla alueilla.
Itsetykkään kyllä hakea tyttöja tanssiin mut sadoista ja tuhansista rukkasista tympääntyneenä ja arkiituneena jätän sen homman paremmille paskan puhujille. Enkä varmasti kieltäydy tanssikutsusta jos joku sellaisen mulle esittää. Hakekaa tytötki poikia ettei ujojen komistusten tartte jäädä seinälle. Sieltä saataa löytyä todellisia helmiäkin.
Voi tietysti olla kivaa, jos on yhteiset kiinnostuksen kohteet. Mutta silloin pitää oikeasti tietää asiasta jotain! Olen ollut useammankin sellaisen miehen kanssa treffeillä, että kun on tullut puhe harrastuksistani, he ovat väkisin yrittäneet keskustella niistä asiantuntevasti, vaikka huomaa, etteivät tiedä kuin hajanaisia juttuja. Alkaa nolottaa toisen puolesta, ja muutenkin epäilyttää, kun toinen ei ilmiselvästi voi myöntää, ettei tiedä kaikkea kaikesta. Sinänsä minua ei pätkääkään häiritse, jos mies ei erota Shirazia Semillonista, pidän ihan mielelläni osan harrastuksista ihan omana juttunani.
Olen naisista pitävä nainen ja enin osa ehdottamistasi asioista toimii. Metsästystä en kerro harrastavani. :-)
Lesbona on siis helpohkoa vaistota toisen naisen tunnelmat ja reagoida niihin, mutta käänteispuolena tuleekin sitten konfliktitilanteet, joissa kahden naisen riitelytyylit törmäävät toisiinsa. Usko tai älä, mutta miehen kanssa on helpompi riidellä. :-)
Vaikutit tietävän paljon asioita. Näitähän täällä yrittää sukupuolet kysellä toisistaan jatkuvasti, mutta koskaan toiset ei tajua, kuinka yksinkertasia kysytään ja vastauksetkin jää saamatta.
Mutta nyt kun sanot, mitä on ne oikeat asiat, joita osaisit naiselle sanoa. Ja missä asioissa nainen on epävarma, joihin pyrkisit tuomaan hänessä varmuutta. Niistä kun valotat meitä miehiä, niin ehkä meistä tulee parempia ihmisiä.
No niin, oikeassa olet!
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
koska elämme keskellä kuvatulvaa jossa näemme koko ajan mielettömän kauniita, treenattuja ja laihoja naisimalleja kaikki naiset (98% luulisin)ajattelevat ulkonäköään koko ajan, myös me fiksut intellektuelliboheemit. Olemme siis constantly epävarmoja siitä että olemmeko riiittävän kauniita. Tää olis hyvä juttu "antaa ymmärtää". Vihjailu toimii parhaiten. Haluan kuulla että olen kaunis ja mielenkiintoinen.
Sitten tämmönen nyrkkisääntö, pojat korvat auki: mitä nuorempi ja kauniimpi nainen, sitä enemmän hän haluaa kuulla olevansa ÄLYKÄS, ja mitä kokeneempi, akateemisempi jne haluaa nimenomaan kuulla olevansa KAUNIS. Tiedän koska olen käynyt molemmissa kategorioissa. 19vnä ja ehkä vielä 28 v:nä kyllästyin kuullessani miten kaunis olin, sitä hoettiin ihan liikaa, kun taas en olisi ikinä tarpeeks voinu kuulla olevani älykäs, fiksu, intellektuelli tai viisas (olin kai epävarma juuri noissa asioissa.) Nyt on verbaliikka kehittynyt sen verran että huomaan kyllä itsekin että osaan ilmaista itseäni. Mutta vilkuilen peilistä onko tullut harmaita hiuksia, ja tsekkaan että ei kai vaan ole ryppyjä. Ei ole, mutta kuulen kyllä tosi mielelläni olevani NUORI hehkeä kaunis nainen - koska sisimmässäni tiedän että en ehkä ole sitä enää.
Eli jokainen nainen on tietty epävarma vähän eri asioista, mutta tyo nyt on suuntaa antava kuitenkin.
Niin, ja sitten se pimpsa, vagina. Kulttuurissamme on niin paljon naisvihaa, ajattele nyt vaikka sitä ikuista vittu-hokemaa. Se rumin sana ikäänkuin. Meidät on tuhansilla sanattomilla viesteillä pikkutytöistä asti opetettu uskomaan että elimemme haisee pahalle, maistuu pahalle, on RUMA ja paha asia. Suurin rakkaudenosoitus on pimpsan ihailu ja jumaloiminen. Silloin nainen kokeee olevansa totaalisen rakastettu.
Vielä tosta ulkonäköepävarmuudesta, nainen ehkä haluaa kuulla että hänen tyyppinen naistyyppi on mielestäsi kaunis, ja että arvostat hänen persoonaansa.
Ja se aito kiinnostus hänen kertomiaan asioita kohtaan.
Toivottavasti viisastuit. Nyt haluan vastaavia vinkkejä sinulta.
Epäilen suuresti, että saan naisen isketyksi sanomalla hänelle "Sulla on varmasti kaunis pillu. Voisinksmää nuolla sitä? Se maistuu varmaan tosi hyvältä. Voin mä laittaa sitten jotain safkaakin ja tiskata!"
Touché! Ja nyt mä nauran koska viestisi oli kiva ja hassu!Toisaaalta, noi on kyllä juuri ne asiat jotka pitäis viestittää naiselle, joskus voi sanoa noin suoraan, joskus ja luultavasti useimmin aika lailla kiemurrellen.Mut siis jos sä ajattelet noin päässäs niin sanot luultavasti aika oikeita asioita, tilanteen mukaan. Anteeksi, korjaan: jos sä tunnet noin sydämessäs. Koska eihän sitä nyt feikkaamalla kovin pitkälle päästä. Eli nää ei oo sinänsä vinkkejä vaan avaimia joita voi ottaa vastaan syvällisesti.
Hih hei
rakastakaamme toisiamme ja olkaamme kaikki kavereita!
idea onkin siinä, että sitä ei sanota ihan ekaks!!! tumpelo!
Unelmat ihannenaisesta taitaa olla sellasia,että niitä on kaikilla...ja siis vielä niin että kaikilla on omansa.
Mun ihanteeni olis sellanen, jossa on sopiva yhdistelmä urheilullisuutta, viattomuutta, naisellisuutta ja sellaista ei-turhamaisuutta ;) -Varsinaisesti mua itteenikään ei kiinnosta formulat, joten eipä formuloita rakastava typy kovin lämmitä...mutta jotenki musta sellanen tietty atleettisuus ja ehkä jopa poikamaisuus menee sen naisellisuuden edelle. Turhamaisuutta en voi sietää, vaikka tietysti meikki ja vaateostokset naiselle kuuluvatkin ;) -Pidän myös tosi paljon sellaisista tytöistä, joista näkee vaikka pe- tai la-iltana baarissa, että ei ole jaksanut panostaa vaikka hiuksiin niin hirveesti...en oikein osaa selittää, siis tarkotan että on mukava nähdä jos joku uskaltaa olla oma itsensä...ja näyttää että "Ei kiinnostanut tänään meikata/käydä kampaajalla, so what?"
Itsenäisyys, omatoimisuu, rohkeus ja reippaus on kaikki sellaisia juttuja jotka on kiva toisessa nähdä.
Minä olen itse urheilullinen, kunnianhimoinen, korkeasti koulutettu/kouluttautuva, ok-näköinen, komeaksi sanottu purjehtimista, laskettelua urheilua harrastava mies/poika hyvistä lähtökohdista kaikin puolin...aina olen saanut seuraa kun sitä olen tarvinnut, mutta rima on korkealla..tavallaan ehkä sanattomasti vaadin naiselta samat kiinnostuksen kohteet ja ominaisuudet ja ehkä jopa taustankin kuin mitä itsellänikin on...mutta ulkonäön suhteen olen vamis tinkimään aika paljon ;) -ja koska vaatimuksia on noin paljon, niin taitaa siitä tinkiminen olla pikku pakkokin ;)
Joku toinen voisi olla näistä asioista eri mieltä...en käsitä ihmisiä jotka esim deitti-ilmotuksissaan netissä edes viitsivät mainita sen, että hakemavat tietyn näköistä/komeaa/kaunista seuraa...voiko siinä siinä tapauksessa mitenkään olla kyse muusta kuni siitä, että haetaan tyttö- tai poikaystävää vain siksi että saa seurustella ja näytellä saalistaan kavereille? -Ja kuka meistä sitten haluaa olla se, joka on valittu vain (tai pääasiassa) ulkonäön perusteella?
Minusta tuntuu että toinen osa puoli tykkäisi siitä, kun huomaa että hänestä tykätään. Minulle ainakin se aiheuttaa euforisen vaikutuksen, kun huomaan että toinen on onnellinen. Ehkä sellainen kyseleminen että mistä tykkää ja tarkkailu miten reagoi aiheuttaa jonkinlaista epävarmuutta, epävarmuutta voi olla väärä sana.