Kaveri on alkanut seurustella ja he ovat tämän miehen kanssa olleen yhdessä nyt kolmisen kuukautta. Olen todella onnellinen kaverini puolesta, että hän löysi (ilmeisesti) hyvän miehen.
Mutta... kun seurustelu alkoi, minut unohdettiin täysin :-( asumme aika etäällä toisistamme kaverin kanssa, joten yhteydenpito tapahtuu suurimman osan vuodesta puhelimitse. Kaverilla ei ole ollut enää yhtään aikaa porista puhelimessa kanssani! Hän ei ole enää soitellut minulle, joten minä olen yrittänyt soitella hänelle, mutta hänellä ei ikinä tunnu löytyvän aikaa vaihtaa edes muutamaa sanaa, vaan kaveri sanoo jotakin tyyliin "olen juuri menossa X:n luo/olen juuri x:llä/ x on juuri tulossa luokseni/ tms.". ajattelin että tämä paras kaverini ymmärtäisi jossakin vaiheessa, ettei tällainen "ei nyt ei ole aikaa"-meininki vetele ja alkaisi taas pitää yhteyttä, mutta niin ei ole käynyt. Olen loukkaantunut tästä ja olen päättänyt olla soittelematta tälle kaverilleni - soittakoon sitten kun on aikaa. Ikävä aina kuulla ettei hänellä ole aikaa. voiko kaverisuhde päättyä tällaiseen? sitä en ikinä toivoisi tapahtuvan. minä en ikinä antaisi oman suhteeni päättävän suhdetta kavereihin.
juu tiedän, alkuhuumaa tämä on. hänellä on nyt vaan tärkeämpää tekemistä kuin pitää yhteyttä parhaaseen kaveriinsa. mutta ajatteeko joku tosiaan oikeasti, että kun alkaa seurustella, niin muuta ei sitten enää olekaan? sehän on aivan kamalaa.
Kun itse aloin seurustella (olemme edelleen yhdessä), niin pidin kyllä yhteyttä tähän kaveriini ja myös muihin kavereihin. Tilanne oli tietysti se, että elämään oli tullut tietyllä tavalla tärkeämpi ihminen, mutta en silti unohtanut kavereitani.
emme siis tämän kaverini kanssao ole riidoissa tms. ettäkö hän sellaisen vuoksi olisi pitämättä yhteyttä. kenties olen loukannut häntä jotenkin(?) en tiedä. luulen että hänen uudesta suhteestaan tämän johtuu.
Mutta... kun seurustelu alkoi, minut unohdettiin täysin :-( asumme aika etäällä toisistamme kaverin kanssa, joten yhteydenpito tapahtuu suurimman osan vuodesta puhelimitse. Kaverilla ei ole ollut enää yhtään aikaa porista puhelimessa kanssani! Hän ei ole enää soitellut minulle, joten minä olen yrittänyt soitella hänelle, mutta hänellä ei ikinä tunnu löytyvän aikaa vaihtaa edes muutamaa sanaa, vaan kaveri sanoo jotakin tyyliin "olen juuri menossa X:n luo/olen juuri x:llä/ x on juuri tulossa luokseni/ tms.". ajattelin että tämä paras kaverini ymmärtäisi jossakin vaiheessa, ettei tällainen "ei nyt ei ole aikaa"-meininki vetele ja alkaisi taas pitää yhteyttä, mutta niin ei ole käynyt. Olen loukkaantunut tästä ja olen päättänyt olla soittelematta tälle kaverilleni - soittakoon sitten kun on aikaa. Ikävä aina kuulla ettei hänellä ole aikaa. voiko kaverisuhde päättyä tällaiseen? sitä en ikinä toivoisi tapahtuvan. minä en ikinä antaisi oman suhteeni päättävän suhdetta kavereihin.
juu tiedän, alkuhuumaa tämä on. hänellä on nyt vaan tärkeämpää tekemistä kuin pitää yhteyttä parhaaseen kaveriinsa. mutta ajatteeko joku tosiaan oikeasti, että kun alkaa seurustella, niin muuta ei sitten enää olekaan? sehän on aivan kamalaa.
Kun itse aloin seurustella (olemme edelleen yhdessä), niin pidin kyllä yhteyttä tähän kaveriini ja myös muihin kavereihin. Tilanne oli tietysti se, että elämään oli tullut tietyllä tavalla tärkeämpi ihminen, mutta en silti unohtanut kavereitani.
emme siis tämän kaverini kanssao ole riidoissa tms. ettäkö hän sellaisen vuoksi olisi pitämättä yhteyttä. kenties olen loukannut häntä jotenkin(?) en tiedä. luulen että hänen uudesta suhteestaan tämän johtuu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tämän mielestäni tärkeän seikan:
eli kun kaverillani ei ole ollut aikaa yhteydenpitoon, niin olen pyytänyt häntä soittamaan takaisin tai hän on itse luvannut soitella takaisin. kuitenkaan ikinä hän ei ole soittanut.
Olen kokenut tuon hylkäämisen useamman kerran, joskus on ollut syynä mies (yleisin syy), mutta myös ulkomaille muutto, opiskelujen aloittaminen ja uudet ystävät yms. ovat olleet syinä naisystävieni yhteydenpidon vähenemiseen.
No, varsinaisia parhaita kavereita eivät siis kuitenkaan olleet, kun tuollaista tekivät.
Varsin yleistä on myös se, että nainen löytää elämänsä miehen ja unohtaa entiset ystävät. Kun ero tulee, nainen soittaa välittömästi entisille ystäville. Ei sekään kivalta tunnu, vaikka pitäisi tukea eronnut, mutta silti se loukattu olo on kuitenkin jo jäänyt.
Jotkut ihmiset ovat lisäksi sellaisia, että he lopettavat yhteydenpidon entisiin ystäviin uuden puolison toivomuksesta, sellaistakin olen kuullut.
Joskus on käynyt niin, että tyttökaverini mies on ollut huonosti koulutettu ja kärsinyt alemmuuskompleksista minun mieheeni nähden ja yhteydenpito kyseisen pariskunnan kanssa on loppunut tästä syystä.
Oletko päässyt opiskelemaan jonnekin tai onko jotain muita asioita muuttunut?
minulla ja miehelläni ja tällä parhalla kaverilla ja hänen uudellaan on aika jyrkkä koulutusero "meidän hyväksemme". tätä mahdollisuutta en ollut tullut ajatelleeksikaan. kun aloitin opinnot aikoinaan, tämä kaverini kantoi vähän huolta siitä, että pidänkö yhteyttä enää tämän alani vuoksi... ehkä tämä teema on noussut uudelleen esiin.
Tuo kaverisi käytös on inhottavaa sinua kohtaan. Vaikka se oma kulta onkin tietyllä tavalla tärkeämpi,niin ei se tarkoita sitä,että kaverit unohdetaan. Elämässä pitää olla muutakin seurustelun lisäksi,tätä mieltä ainakin itse olen.
Silloin kun itse seurustelin,niin senkin aikana pidin kavereihin yhteyttä. Jos seurustelukumppanin kanssa olin esim. viikonloppuna,niin kavereita näin puolestaan viikolla. Eihän se ole,kuin järjestely kysymys.
Luulis että kaverisi löytäisi kalenterista jonkun päivän,jolloin voisitte viettää yhteistä aikaa. Se on ikävää,jos pelkän seurustelun takia kaverisuhteenne loppuu. Siinä on kumminkin se riski,että tälle kaverillesi tulee ero poikaystävästä,jolloin ne kaverit olisi tärkeitä tukijoita. Eli jos hänelle se ero tulisi,ja hän soittaisi sinulle,niin silloin voit hyvin sanoa,että ei me olla enää kavereita,kun et seurustelun aikana pitänyt yhteyttä. Tästä kaverisi luulisi oppivan jotain.