Minua on jo jonkin aikaa kummastuttanut tällainen ilmiö, kun erilaisuude halveksiminen. Oma tyylini on erittäin näyttävää, lähes kokonaan mustaa ja historiallisvaikutteista, lähinnä 1800-luvulta.
Miksi joillakin naisilla on tarve katsella minua pitkin nokkaansa ja tuhahdella oikein kuuluvasti ohimennessään? Miksi jotkut naiset käyttäytyvät syyttä vihaisesti jos ilmestyn paikalle, tätä on tavattu naismyyjissä tavallisissa kaupoissa.
Onko tässä joku syy, että minua pelätään, vai eivätkö ihmiset tiedä miten suhtautua tällaiseen ilmestykseen? Onko syynä kenties minun varjooni jäämisen pelko vai oma huono itsetunto? Kateus siitä, että joku uskaltaa olla näyttävä ja rohkeasti se mistä pitää? Valaiskaas vähän.
Miksi joillakin naisilla on tarve katsella minua pitkin nokkaansa ja tuhahdella oikein kuuluvasti ohimennessään? Miksi jotkut naiset käyttäytyvät syyttä vihaisesti jos ilmestyn paikalle, tätä on tavattu naismyyjissä tavallisissa kaupoissa.
Onko tässä joku syy, että minua pelätään, vai eivätkö ihmiset tiedä miten suhtautua tällaiseen ilmestykseen? Onko syynä kenties minun varjooni jäämisen pelko vai oma huono itsetunto? Kateus siitä, että joku uskaltaa olla näyttävä ja rohkeasti se mistä pitää? Valaiskaas vähän.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Mitä helvettiä sä välität muista?
En välitäkään ja kulkekoon ihan kuka tahansa millasissa rytkyissä tykkää, en minä mene heille sitä suoraan naaman eteen osoittamaan,että meinaan oksentaa, kuten he minulle tekevät. Olkoon mitä tahansa niin kauan kuin antavat minun olla mitä minä olen.
Jos pukeutuu näyttävästi, täytyy varautua siihen, että se herättää huomiota. Toiset tykkäävät, toiset eivät, ja useinhan erikoisuus herättää ensin pientä vastustusta - mutta tuskin monikaan tulee sanomaan, että osta farkut ja t-paita?
Kyllä aika suuri osa siitä muiden paheksunnasta on kuitenkin omien korvien välissä (kuinka suuri osa, se riippuu mm.paikkakunnan koosta). Tiedän, kun itselläni oli teininä tapana pukeutua erikoisesti. Sikäli siis nostan hattua tyylillesi! Ole iloisesti se mikä olet; kun olet varma itsestäsi, harva sitä oikeasti paheksuu :)
Etkö sinä huomannut jo peruskoulussa, että vähänkin erilainen on joidenkin mielestä synonyymi kiusaamisen arvoiselle?
Jotkut toki käsittävät jäävänsä huomaamatta läsnäollessasi, ja ehkäpä joku on kateellinenkin. On myös iso liuta niitä, joiden mielestä tyylisi on kliseemäistä teinityyliä ja myöhäsyntyistä puberteettipelleilyä ja jotka tuhahtelevat sinulle alleviivatakseen mielipidettään. Luotaantyöntävä käytös voi myös merkitä simppelisti sitä, että he haluavat työntää sinut pois luotaan, jos vaikka vahingossa leimautuisivat samaan porukkaan. Pikkukaupungeissa ja maalla olet kummajainen hyvin monen silmissä. Täällä pääkaupungissa on mustiin pukeutuvia, "erilaisia" nuoria taas niin paljon, että mustuus käy jo massamuodista; vain joku selvästi yli-ikäinen japsilolita kääntää enää päitä.
Olin 80-luvulla sitä hurjan näköistä porukkaa, joka kuljeksi pitkin Lontoota kääntämässä päitä. Outo juttu, mutta käänsin päitä yhtä lailla myöhemmin housupuvussa ja salkku kädessä. Olisiko ns. asenne näkynyt naamasta? Nyt yli nelikymppisenä yrittäjänä viis veisaan siitä, kääntyvätkö päät, mutta tuhahtelemaan ei edelleenkään tarvitse tulla.
Syyt muiden reaktioihin ovat siis niin monet, ettei niitä voi niputtaa. Kuvasi perusteella olisit tosi nätti vaikka kukkamekossa. Monen mielestä nimenomaan kukkamekossa, mutta ei sinun tarvitse siitä välittää. ;)
Sinä siis NYKYÄÄN viis veisaat siitä kääntyvätkö päät. Tuosta saa sen käsityksen, että siihen aikaan kun pukeuduit erikoisesti, päiden kääntyminen häiritsi sinua. Miksi?
Minun ymmärtääkseni, ihmiset pukeutuvat huomiotaherättävästi juuri siksi, että herättäisivät huomiota. Jos päiden kääntyminen häiritsee, silloin kaiketi pyritään sulautumaan massaan.
Ei ollut tarkoitus antaa sitä käsitystä, että päiden kääntyminen olisi yksinomaan häirinnyt tai miellyttänyt. Näitä keskustelupalstakirjoituksia ei tule oikoluetuksi niin tarkasti.
Näytimme hurjilta ensi sijassa sen takia, että olimme omasta mielestämme ihan hirmuisen tyylikkäitä. Halusimme tietysti näyttää muidenkin mielestä tyylikkäiltä tai ainakin sitten säväyttää vähäsen.
Jossain vaiheessa se tuijottelun kohteena olokin alkaa kuitenkin maistua puulta, vaikka oma tyyli miellyttäisikin ja sen haluaisi säilyttää. Sitten edessä onkin ongelma: haluaa näyttää juuri tuolta omanlaiseltaan, mutta ympäristön huomiota ei enää kaipaa ollenkaan. Minä laimensin tyyliä (pääsykokeiden alla), mutta moni muu reagoi päiden kääntymiseen nostamalla keskisormea. Hyi.
siis koska olet kaunis nainen saattaa kyse olla kateudesta, monilta itseltään puuttuu se sekä myös rohkeus olla oma itsensä.t:n.
jos seuraat "omaa muotiasi" niin seuraat.
Eihän täällä periferiassa saa pukeutua kuin miten muut ihmiset kyttäävät ja haluavat.
Onpa kyseessä mies tai nainen niin vähänkin ryhmästä poikkeavaa kytätään.
Tietyissä Keski-Euroopan kaupungeissa sinuun ei kiinnitettäisi mitään erityistä huomiota paitsi omana erikoisena itsenäsi.
Älä välitä paskaakaan. Ihmiset jotka tulevat esimerkiksi juuri ulkomailta tänne niin pistävät silmään heti kun muu porukka pukeutuu aina kuin harmaa löllyvä massa.
Ole rohkea, tule sellaisena kuin olet.
Minun kokemukseni Keski-Euroopasta on, että harvassa paikassa on nykyään yhtä vaihtelevaa pukeutumista kuin Suomessa. Päin vastoin, monissa keski-Euroopan kaupungeissa saa hakemalla hakea "erikoisen" näköisiä ihmisiä; kovin on sovinnaista etenkin teini-ikäisten suhteen (vanhemmat taitavat pitää enemmän kiinni siitä, että nuori ei "mokaa" perheen mainetta).
Jotkut selvät boheemialueet kuten amsterdam ovat sitten asia erikseen.
"joissakin". :)
Mutta kyllä suuremmat ihmismassat antavat sinulle anonymiteettiä ja täällä Suomessa helvetti vähän suuremmissakin kaupungeissa voidaan tuijottaa silmät päästä vähänkin oudompaa ihmistä, joihin en kyllä itse välttämättä lukeudu.
Ei voi muuta sanoa kuin että menkää muualle töllistelemästä.
...tämä sinun viestisi. Olethan toki kaunis, mutta et pätkääkään näytä siltä (kuvasi perusteella), että olisit epävarma itsestäsi ihmisten ilmoilla ja välittäisit muiden mielipiteistä. Joten onko tämä keino saada huomiota etenkin miehiltä täällä? Jos ei ole, niin anteeksi. Pidä pää pystyssä vain. Kyllä tänne keikennäköisiä ihmisiä tarvitaan arjen harmautta piristämään :)
Joo, tämä ap. varmasti etsii miesten huomiota täältä.
Oli liian hauskaa...
Kiitos kehuistasi. Olet täysin oikeassa siinä, etten näytä epävarmalta yksilöltä ihmisten keskuudessa. Enkä olekaan. Jos olisin, pukeutuisin kaiken aikaa täysin tavallisiin vaatteisiin ja olisin kuin kaikki muutkin peläten ihmisten mielipiteitä. Minulle muiden mielipiteet tyylistäni ovat yhdentekeviä,sillä saan olla ihan mitä vain ikinä tahdonkaan ja sen tulee muiden hyväksyä tai olla hyväksymättä, kunhan eivät toitota sitä minulle alvariinsa. Ja ne miehet. Sanotaan suoraan, että minulla on haluamani miehen kansssa jo usemman vuoden suhde ja edelleen eletään kuin vastarakastuneet. Lisäksi miesihanteeni on juurikin tällainen pitkähiuksinen, kaltaiseni raskaan musiikin elämäntapapitkätukka. Saat luulosi anteeksi. Mainitsen vielä perään, että tapani on pitää vaatteeni peittävinä ja hameet ovat poikkeuksetta pitkiä tai ainakin lähes maahan asti, paidoissa on pitkiä hihoja ja käsissä käsineet, kesälläkin.
Itsekin naisihmisenä pidän vaatteista yleensäkin :). Olen kuitenkin ihan tavis-pukeutuja. En siksi että olisin epävarma tai että nimenomaan haluaisin sulautua massaan. Se vaan on minulle se luonnollisin pukeutumistapa eikä kyllä aikaakaan olisi mihinkään erikoiseen.Tai voihan sitä pienillä asioillakin tuoda vähän vaihtelua omaan pukeutumiseen. Itselleni ei tulisi mieleen arvostella ääneen kenenkään tuntemattoman pukeutumista. Jos joku ei miellytä, niin asianhan voi pitää omana tietonaan. Kaikkiahan ei voi miellyttää, eikä ole kai tarkoituskaan. On vain hyvä jos joillakin on rohkeutta erottua joukosta kauniilla ja erilaisella pukeutumisella :) Tuota miesjuttua en voinut tietää ja sen vetäminen asiaan oli kieltämättä hiukan asiatonta...
Asut jossain käpykylässä, menikö oikein?
Minulla oli myös aika hurja tyyli nuoruudessani, joskus 80-luvulla, mutta en muista herättäneeni pahennusta.
Asun pääkaupunkiseudulla, yhdessä pienessä kaupungissa, jossa harvoin näkee jotain omaa tietään kulkevaa ihmistä, kaikki ovat luikkineet piiloihinsa. Näissähän näitä laitapuolen kulkijoitaki tuppaa olemaan aina kauppakeskuksissa ja niisen ympäristöissä roikkumassa ja jakamassa mielipiteitään vähistä aivosoluistaan, joissa viimeiset järjen rippeet koittavat juosta kunnes nekin kuolevat alkoholiin.
OMG, taas erilainen teinihevari luulee aiheuttavansa kateutta kanssaeläjissä. Ei ne sua katsele. Luulet vaan, kun peität teiniangstillasi ja uhollasi itsevarmuuttasi. Kymmenen vuoden päästä olet töissä kassalla ja katselet jotain teinihevari että vittu sitä näytin tyhmältä parikymppisenä.
Sunkaltaisia mahtuu 16 tusinaan.
Viestisi viittaa kateuteen siitä, kun joku uskaltaa erottua massasta. Itse "erotut" massasta pukeutumalla yksilöllisesti valittuun yhdistelmään muotivaatteita :)
"OMG, taas erilainen teinihevari luulee aiheuttavansa kateutta kanssaeläjissä. Ei ne sua katsele. Luulet vaan, kun peität teiniangstillasi ja uhollasi itsevarmuuttasi. Kymmenen vuoden päästä olet töissä kassalla ja katselet jotain teinihevari että vittu sitä näytin tyhmältä parikymppisenä.
Sunkaltaisia mahtuu 16 tusinaan. "
Anteeksi, ettet saanut tekstilläsi loukattua minua, vaikka se näytti olevan päällimmäinen tarkoituksesi. Mainitsemasi käsitteet teini ja hevari ovat vähän harhaankohtavia, sillä en ole enää teini enkä myöskään hevari. Viestistäsi paistaa selvästi läpi sekä yleinen tietämättömyys että median antamat ja vääristellyt stereotypiat, joihin luulet kaikkien kuuluvan, jotka mustiin pukeutuvat.
Minä ystävällisesti kerron sinulle asian oikean laidan, niin voit jatkossa vastailla asiallisemmin mikäli olet siihen kykenevä.
Aloitetaan vaikka minusta. Minä olen metallisti, ikääkin kohta 21 ja olen erilainen siksi, koska pukeudun goottityylin vaatteisiin puhtaasta rakkaudesta niitä vaatteita kohtaan. Ne ovat kauniita ja kivoja päällä ja lisäksi tunnen itseni vasta oikeasti omaksi itsekseni ne päällä.
Sitten asiaan, missä kohtaa näet uhoa ja angstia? Itsevarmuudella ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
En tiedä mitä on sitten kun olen jo ohi kolmenkympin, mutta uskoakseni näin tiukkaan painunut puhdas rakkaus ei ole enää mikään vaihe kuten monet luulevat. Muistutan vielä, että oikea goottityyli syntyy vasta vuosien mittaan ja on aikuisten juttu.
Tämä ei ole irc-galleria. EVVK mitä joku mua kymmenen vuotta nuorempi pikkulapsi pukee päällensä. Vaikee uskoo, että ketään muutakaan kiinnostaa.
Mun pukeutumisesta et tiedä etkä tule tietämään mitään. Ehkä olen elämäntapanudisti. Mitä väliä sillä taas on?
Kyllä minä tiedän mitä eroa tällä ja irc-gallerialla on. Kuten itse sanoit, ettei sinua todellakaan voisi kiinnostaa, mitä sinua nuoremmat "pikkulapset" pukevat päällesi, mitä sitten juokset täällä inttämässä vastaan ja nostamassa omaa egoasi muita haukkumalla, vaikka syytä ei moiseen ole annettu? Mikäli olet sitten kerran niin aikuinen ja tiedät paremmin, voinet varmasti sitten käyttäytyä kuin ikäisellesi AIKUISELLE kuuluu ja antaa ihmisten olla millaisia haluavat, kuten minäkin annan sinun olla.
"Mainitsemasi käsitteet teini ja hevari ovat vähän harhaankohtavia, sillä en ole enää teini enkä myöskään hevari."
20v on teini. Kävin kurkkaamassa profiilisi.
"Viestistäsi paistaa selvästi läpi sekä yleinen tietämättömyys että median antamat ja vääristellyt stereotypiat, joihin luulet kaikkien kuuluvan, jotka mustiin pukeutuvat."
No en luule että olet mikään saatananpalvoja joka syö lapsia aamupalaksi. Älä pelkää. Mutta kun tuossa "pukeudun mustaan" sloganissa ei ollut mitään erilaista eikä uutta edes silloin kun minä olin ikäisesi, niin mitenkäs siinä nyt sitten olisi? Kun menee mihin tahansa Helsingin paikalliseen niin enemmistö siellä alkaa olla näitä goottihevarirokkaripunkkareita. Joten missä se erilaisuus, missä persoonallisuus? Tampereella asuva kaveri kertoi, että siellä on kaksi goottivaatekauppaa ja useampi rokkivaatekauppa. Ja se on tuppukylä se.
"Aloitetaan vaikka minusta. Minä olen metallisti, ikääkin kohta 21 ja olen erilainen siksi, koska pukeudun goottityylin vaatteisiin puhtaasta rakkaudesta niitä vaatteita kohtaan. Ne ovat kauniita ja kivoja päällä ja lisäksi tunnen itseni vasta oikeasti omaksi itsekseni ne päällä."
Mullapa onkin Iron Maidenin koko tuotanto ja pukeudun verkkareihin aidosta rakkaudesta äärimmäistä mukavuudenhalua kohtaan. Olenpa erilainen!
"Sitten asiaan, missä kohtaa näet uhoa ja angstia? Itsevarmuudella ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä."
Olet 20v ja luulet olevasi erilainen. Kasvat tuosta 10v ja tajuat olevasi samaa saatanan paskaa kun kaikki muutkin. Joo, olin joskus teini. Olin niin saatanan uniikki, älykäs, lahjakas ja erilainen. Jos joku kattoi pitkään kaupassa, se johtui siitä että olin niin erilainen ja tyylikäs. Olin ihan kaikessa oikeassa, mun musamaku oli parasta mahdollista ja nyyh, kun Tim Burtonin leffat olivat ihania. Se meni ohi. Tajusin, että samaa paskaa se kaikki on.
"En tiedä mitä on sitten kun olen jo ohi kolmenkympin, mutta uskoakseni näin tiukkaan painunut puhdas rakkaus ei ole enää mikään vaihe kuten monet luulevat."
Kultaisella 90-luvulla ystäväni olivat vannoutuneita kasvissyöjiä hautaan asti koska uskoivat vahvasti eläinten oikeuksiin. Arvaa kuinka moni on enää viherpipertäjä?
"Muistutan vielä, että oikea goottityyli syntyy vasta vuosien mittaan ja on aikuisten juttu."
Niin, oikea goottityyli. Oikea goottityyli. Ei mikään 20v prinsessapelleily.
Jos ei haluu?
"Kuten itse sanoit, ettei sinua todellakaan voisi kiinnostaa, mitä sinua nuoremmat "pikkulapset" pukevat päällesi, mitä sitten juokset täällä inttämässä vastaan ja nostamassa omaa egoasi muita haukkumalla, vaikka syytä ei moiseen ole annettu?"
Onpas annettu. Luin avauksen. Olin eri mieltä siitä. Tulin ilmoittamaan sen tähän ketjuun. Ei tää ole mikään Neuvostoliitto. Täällä on sananvapaus. Käytän sitä. Enimmäkseen väärin, mutta käytän kuitenkin.
"Mikäli olet sitten kerran niin aikuinen ja tiedät paremmin, voinet varmasti sitten käyttäytyä kuin ikäisellesi AIKUISELLE kuuluu ja antaa ihmisten olla millaisia haluavat, kuten minäkin annan sinun olla."
Tiedän niin hyvin, että pukeutuminen ei tee persoonaa ja jos joku mummo Stockalla mulkoilee perääsi niin se johtuu siitä että sen mielestä kukaan alle seitkytvuotias ei saisi käydä Stockalla, ei sun kuteista.
"Kun menee mihin tahansa Helsingin paikalliseen niin enemmistö siellä alkaa olla näitä goottihevarirokkaripunkkareita. Joten missä se erilaisuus, missä persoonallisuus? Tampereella asuva kaveri kertoi, että siellä on kaksi goottivaatekauppaa ja useampi rokkivaatekauppa."
Koska teinit ovat huomanneet tavan, joka on tullut ties kuinka monetta kertaa muotina tänne Suomeen ja he ovat juuri niitä, jotka hakevat sillä sitä huomiota ja haluavat erottua, olla kovaa ja leikkiä aikuista. Minä en kuulu heihin enää, kiitosta vain.
"Olet 20v ja luulet olevasi erilainen. Kasvat tuosta 10v ja tajuat olevasi samaa saatanan paskaa kun kaikki muutkin. Joo, olin joskus teini. Olin niin saatanan uniikki, älykäs, lahjakas ja erilainen. Jos joku kattoi pitkään kaupassa, se johtui siitä että olin niin erilainen ja tyylikäs. Olin ihan kaikessa oikeassa, mun musamaku oli parasta mahdollista ja nyyh, kun Tim Burtonin leffat olivat ihania. Se meni ohi. Tajusin, että samaa paskaa se kaikki on. "
Minä tiedän olevani täysin tavallinen ihminen siinä missä kaikki muutkin, mutta en liiku siinä valtavassa muoti- ja massaliikkeessä kuin kaikken suurin osa muita ihmisiä. Arvomaailmani on vähän toista luokkaa kuin yleensä tämän ajan ihmisillä ja myös vähän erilaiset näkemykset kuin muilla, josta tuleekin näennäisen herkästi riitaa.
"Kultaisella 90-luvulla ystäväni olivat vannoutuneita kasvissyöjiä hautaan asti koska uskoivat vahvasti eläinten oikeuksiin. Arvaa kuinka moni on enää viherpipertäjä?"
No onhan noita ja nimenomainen ja typerä eläinAKTIVISMi on nousussa, koska nähdään, ettei järkiperäisellä ja hitaammalla asioista puhumisella ja tiedottamisella ole niin vahvoja vaikutuksia. Aktivismilla saadaa huomiota, joskin vain kielteistä ja huonoa ja kas, tästä tulee jälleen närää kaikkia eläimistä välittäviä kohtaan. Olen itse sekasyöjä ja eläimet ovat valtava osa sydäntäni, ovat olleet ihan jo ennen ala-aste ikää.
"Niin, oikea goottityyli. Oikea goottityyli. Ei mikään 20v prinsessapelleily."
Missä vaiheessa on kyseessä ollut jonkinlainen prinsessan leikkiminen? Ja nimenomaan nyt se oikea goottityyli, ei se valtanuorison ylistämä sekasikiökaaos, tai se emo-kulttuuri, johon tämä usein sekoitetaan. Goottityylejä on monenlaista, joten ei voida puhua vain yhdestä ainoasta ja oikeasta suunnasta tai tavasta.
Käviks sulle noin?
"Sunkaltaisia mahtuu 16 tusinaan."
Pata kattilaa soimaan.
"Koska teinit ovat huomanneet tavan, joka on tullut ties kuinka monetta kertaa muotina tänne Suomeen ja he ovat juuri niitä, jotka hakevat sillä sitä huomiota ja haluavat erottua, olla kovaa ja leikkiä aikuista. Minä en kuulu heihin enää, kiitosta vain."
Eivät pelkästään teinit. Tiedän liudan aikuisia, jotka istuvat litkimässä joka ilta kaljaa paikallisessa "goottivaatteet" päällä. Ja ovat olevinaan niin "erilaisia".
"Minä tiedän olevani täysin tavallinen ihminen siinä missä kaikki muutkin, mutta en liiku siinä valtavassa muoti- ja massaliikkeessä kuin kaikken suurin osa muita ihmisiä."
Missä muoti- ja massaliikkeessä? Mä uskallan väittää, että Suomessa varmaan puolia aikuisista ei voisi kiinnostaa vähempää mitä ylleen kiskovat. Se näkyy katukuvassa kehäkolmosen ulkopuolella. Miinus muut isommat asutuskeskukset. Tai no, elämysmatka Itäkeskukseen antaa kyllä vihjettä siitä millaisia juntteja myös Helsingissä asuu. Ei muuten tarvii mennä edes Itikseen, mikä tahansa marketti riittää.
"Arvomaailmani on vähän toista luokkaa kuin yleensä tämän ajan ihmisillä ja myös vähän erilaiset näkemykset kuin muilla, josta tuleekin näennäisen herkästi riitaa."
Ja näiden takia sua katsotaan pitkin nokkaa? Ei ne ajatukset näy päälle päin.
Vinkkinä vaan sanon, että ei se mitä sanoo vaan miten sanoo. Mä tiedän hyvin, että mun virtuaalipersoona saa ihmiset paskomaan kiukusta housuunsa. Ei siksi, että virtuaalipersoonani ei sanoisi välillä asiaa vaan siksi, miten virtuaalipersoonani sanoo sen.
"No onhan noita ja nimenomainen ja typerä eläinAKTIVISMi on nousussa, koska nähdään, ettei järkiperäisellä ja hitaammalla asioista puhumisella ja tiedottamisella ole niin vahvoja vaikutuksia. Aktivismilla saadaa huomiota, joskin vain kielteistä ja huonoa ja kas, tästä tulee jälleen närää kaikkia eläimistä välittäviä kohtaan. Olen itse sekasyöjä ja eläimet ovat valtava osa sydäntäni, ovat olleet ihan jo ennen ala-aste ikää."
No oli noita kettutyttöjä jo kultaisella 90-luvullakin. Oikeestaan päin vastoin, nykyajan nuoret välittävät todella lähinnä omasta perseestä. 90-luvulla sentään kettutytöt oikeasti ajoivat asiaansa ja välittivät eläimistä.
"Missä vaiheessa on kyseessä ollut jonkinlainen prinsessan leikkiminen? Ja nimenomaan nyt se oikea goottityyli, ei se valtanuorison ylistämä sekasikiökaaos, tai se emo-kulttuuri, johon tämä usein sekoitetaan. Goottityylejä on monenlaista, joten ei voida puhua vain yhdestä ainoasta ja oikeasta suunnasta tai tavasta."
Kyseessä on "oikea" goottityyli jos pukeudut niin vielä 35 vuotiaana ja laitat oikeasti rahaa elämäntapaasi ja pukeutumiseesi.
Sinun ikäisesi vielä etsivät itseään, usko vanhaa ämmää. Se on ihan normaalia. Siksi teitä ei kukaan paheksukaan tosissaan tai jos paheksuu niin sitten on ihan vitun tyhmä tapaus.
Tää erilaisuus on aika vaikee juttu. Koska lopulta nykyaikana kaikki tahtoo olla erilaisia ja lopulta tiedä häntä onko erilaisuus juuri sitä massaa.
Ja tosiaan 20 vuotias on vielä nuori. Ja koska tuo goottijuttu on todella yleinen (kuten aika moni pukeutumistyyli, jolla pyritään viestimään erilaisuutta, on nuorison suosima), niin antaa tosiaan teinin kuvan.
Kait nämä on niitä ennakkoluuloja, että tälläisiä käsityksiä varmaan helposti tulee tai sitten siitä, että eletään vielä sitä nuoruusaikaa. Tiedä häntä suhtautuuko jotkut kassat tuon vuoksi sitten karsastaen.
Surullista mutta pakkaa varmaan olemaan niin, että jos et kulje kyltti kädessä, johon kirjoittanut että pukeudut näin koska rakastat goottivaatteita, niin kukaan ei sitä voi tietää. Ja moni varmaan mieltää ton angstisuuteen jne.
Kehottaisin sua nyt vaan olemaan vaivaamatta päätään sillä mitä muut aattelee susta. Sillä samalla hetkellä, kun olet astunut ovesta ulos, niin hekin ovat lakanneet ajattelemasta sua. Älä säkään päätäs vaivaa tollasesta vaan ole vaan. Omalla käytökselläänhän niitä ennakkoluuloja voi vaikka vähän koittaa musertaa, kun toisella on käytössä toisesta muutakin kuin vaatteet ja fyysiset eleet.
Kommenttisi ovat pitkälti asiaa KylmäNainen, mutta valitettavasti ikä-kysymykseen en voi yhtyä. Se, että tuntee olevansa harmaata massaa vanhempana ei johdu siitä, että erilaisuus olisi hävinnyt, vaan siitä, että kilpailu kovenee kun piirit kasvavat. Niin valitettavaa kuin se onkin, näkyy tekstistäsi läpi katkeruus, koska et ollutkaan niin erikoinen kuin halusit olla. Älä yleistä, etteikö sellaisia ihmisiä olisi, tai etteikö ketjun aloittanut tyttönen voisi sellaiseksi päätyä.
Minäkin muistan ne kuuden ällän ylioppilastytöt, jotka saavuttivat elämänsä kliimaksin kakskymppisinä. Jostain syystä ne eivät päässeet opiskelemaan sinne minne halusivat. Eivätkä niin ikään töihin sinne minne halusivat. Nyt kolmikymppisinä ne ovat alkoholisoitumiseen taipuvaisia, katkeria perheenäitiä, joiden unelmat täydellisestä elämästä ovat kadonneet kauneuden myötä.
On valitettavaa, jos sinulle on käynyt niin. Älä kuitenkaan yleistä, että se olisi kaikkien kohtalo.
"Muistutan vielä, että oikea goottityyli syntyy vasta vuosien mittaan ja on aikuisten juttu."
Joo-o, tyyli ehkä, mutta musiikki onkin tärkeämpää. Olen nähnyt sitäpaitsi monia ns. alaikäisiä true-gootteja, jotka pesevät vanhemmat toverinsa mennentullen, niin tyylitajunsa, omistautuneisuutensa ja musiikkimakunsa (goottirock, darkwave, deathrock.. ei metalli!) perusteella. Plus tietenkin taiteenlajit, jos niistä on kiinnostunut.
Ehkä se 20-v voi olla joku maaginen raja, kun vasta on 'uskottava', mutta minusta ei. Samalla tavalla aikuinenkin voi olla hapuileva tyylissään..
Eikö olekin mielenkiintoinen ilmiö tämä "erilaisuuden halveksiminen". Ja koko tämä keskusteluketju!
Ihmettelet (vähän provokatiivisesti, mutta haluan uskoa että pohjalla on nuoren ihmisen vilpitöntäkin ihmettelyä) miksi joillakuilla on tarve osoittaa halveksuntansa sinua kohtaan.
Lähes samaan hengenvetoon, ja monissa seuraavissa viesteissäsi tuot esiin oman halveksuntasi muita ihmisiä kohtaan ("tavismassa", "tekisi mieli oksentaa").
Veikkaan, että jotkut meistä eivät aikuisenakaan kestä olemuksesi ilmentämää toisten halveksuntaa ilman että se näkyy naamasta (siis sen toisen naamasta).
Kun kasvat, ja opit näkemään, ettei sellaista asiaa kuin "tavismassa" oikeastaan olekaan, asiat sosiaalisissa suhteissa ehkä helpottuvat, tai ainakin muuttuvat toisenlaisiksi. Meistä jokainen on ihan ainutlaatuinen yksilö, joka ansaitsee olemassaolonsa vuoksi arvostuksen ja kunnioituksen ja ihailunkin - oli sitten goottityttö, ylipainoinen keski-ikäinen perheenäiti tai syrjäytynyt elämäntapajuoppo. Heikoimmat meistä aina pelkäävät toisiaan, ovat vihamielisiä ja puolustuskannalla. Mitä enemmän jaksat välittää muista, suvaita jokaista, sitä mukavampaa kohtelua saat itsekin.
Minä olin parikymmentä vuotta sitten nuori, tietoinen joka hetki omasta ulkonäöstäni, arvomaailmastani ja toisten suhtautumisesta siihen. Etsin identiteettiäni ja kapinoinkin - ja huomaamatta sitä itse tulin suhtautuneeksi lajitovereiheni tuohon tapaan kuin sinäkin, melko tuomitsevasti ja haastavasti (ehkä en ihan noin jyrkästi, koska olin jo nopeasti ujuttautunut työelämään ja mielenmaailmani alkoi 21-vuotiaana jo täyttyä vähän muidenkin ihmisten ongelmista kuin omistani). Pikkuhiljaa onneksi, kun egon sisäiset arvolataukset vahvistuvat, ihmiseen toivon mukaan kasvaa vahvuutta, joka auttaa suvaitsemaan monenlaista ilman että monenlainen horjuttaa omaa käsitystä itsen arvosta.
Opettele rakastamaan enemmän, niin sinusta ei tule niitä joilla on tarve osoittaa avoimesti halveksuntansa tai tuntea voimakasta vihamielisyyttä minkä tahansa erilaisuuden kohdatessaan. Kasva isommaksi henkisesti, että voit ymmärtää ja sallia niitä jotka eivät juuri sillä hetkellä ole vahvoja.
Mun mielestä liian monesta ns. erikoisesti pukeutujasta paisaa läpi sellainen ylimielisyys kanssaihmisiä kohtaan, joka saa mussa aikaiseksi negatiivisia ajatuksia heitä kohtaan. Näiden erikoisten mielestä ilmeisesti jokainen, jolla ei ole aikaa eikä mielenkiintoa haalia mitä ihmeellisimpiä kuteita jostain kirppiksiltä ja vinteiltä on halveksittava laumasielu, jolla ei ole mitään pään sisäistä elämää. Hitto en jaksa noin ahdasmielisiä ihmisiä.
tykkään itsekkin ns.erilaisista vaatteista ,sen tarkemmin tyyliini menemättä.Olen sen tyylisistä vaatteista aina tykännyt,eikä tarkoitus ole herättää huomiota vaan pukeutua niin että itse tykkään.En arvioi ihmisiä vaatteiden perusteella,joten en tykkää että minua arvioidaan niin.vaatteistani kommentteja heittäviä ihmisiä en pidä kovin fiksuina,muita en ketään pelkästään pukeutumisen peruseellä halveksi niinkuin viestissäsi oletit.Sie vaan teet ite niin...
..taas näitä! x) Näistä aloituksista tulee fiilis että kirjoittaja hakee tukea käsitykselleen omasta viehätysvoimastaan.
Olet tosi nätti ja ihan varmasti joku on sinulle kateellinen ulkonäöstäsi. Olet valinnut pukeutua eri tavalla kuin suurin osa ihmisistä - ja ihan varmasti tiedät myös että poikkeavuus herättää reaktioita. Sitähän sinä osaltaan haet poikkeavalla pukeutumisellasi. Haluat korostaa että olet erilainen kuin muut?
Eivät ihan kaikki miehetkään kuvailemastasi tyylistä pidä; jotkut tykkäävät sporttisesta lookista, jotkut jakkupukutyylikkyydestä ja jotkut herkästä naisellisuudesta. Paitsi naiset, myös jotkut dissaavat tyyliäsi. Ihan taatusti moni myös mies ja nainen siitä myös pitää.
Myyjät ehkä pitävät sinua ulkonäkösi takia epäilyttävänä, ts. potentiaalisena myymälävarkaana, ja siksi suhtautuvat sinuun nuivasti?
Tuijottamista ja supinaa jatkuu niin kauan kuin kun pidät korean tyylisi. Jos haluat suupinasta eroon, sinun täytyy arkistaa tyyliäsi ja käyttää 1800-lukua vain mausteena muussa pukeutumisessasi. En tiedä oletko töissä, mutta jos päädyt esimerkiksi liike-elämään, sinun on pakko antaa jonkin verran periksi ja siirtyä konservatiivisempaan suuntaan.
Ei omaa tyyliä tarvitse silti kokonaan haudata.. Eikä sen "tyylin" tarvitse aina olla edes näkyvää. Itselläni on joitakin sata vuotta vanhoja asusteita, nättejä kuin mitkä, mutta ne ei "huuda" olevansa 1800-1900 -lukujen vaihteesta. Vastaantulijat eivät niitä välttämättä edes huomaa, mutta itse tiedän niiden tarinan ja se riittää.
Olen samaa mieltä. Itse pukeudun usein sanomalehteen tai paalinaruun ja ihmettelen muiden ihmisten käytöstä minua kohtaan. Tavikset eivät ilmeisesti ymmärrä. Haluan tällä korostaa persoonaani, mutta samaan aikaan haluan, että kukaan ei noteeraisi persoonani korostusta. Joskus kovalla tuulella lehti saattaa lentää kokonaan pois, mutta osaltaan sekin kuvastaa arvomaailmaani ja käsitystäni ykseydestä. Paalinaru pysyy paremmin paikoillaan.
Käyttäisit sanomalehteä/paalinnaurua vain asusteena,niin säilytät oman persoonallisen tyylisi,mutta et herätä kessään mitään negatiivisia tunteita.Muut vaatteet voikin ja kannattaa hommata h&m:stä,vaikka ne eivät ole kovin kestäviä vaatteita,mutta ainakaan et herätä inhoreaktioita jos katsot mitä ihmiset eniten ostavat etkä vahingossa osta jotain erikoista,esim. violettia paitaa silloin kun vihreä on muodissa.
Se että pukeutuu niinkuin itsestä näyttää hyvältä ei kannata,koska muut ihmiset häiriintyvät.Kaikkia ei voi miellyttää,mutta kannattaa ainakin yrittää niin ei tule leimatuksi omituiseksi tai ylimieliseksi mummon vaatteita käyttäväksi ahdasmieliseksi anarkistiksi.
joskus pidin ma-1 takkia, farkkuja ja dr martens´seja . aina kuuli jokaisen mielipiteen vaatteista, käpykylistähän se voi johtua, asuin siihen aikaan joensuussa.