taas mää täällä..kun jännittää juu ja ei jännitä,heh..ja se että mikä lopputulos))
ja kun tuo kipu kynnys ei ole kovin korkea,että saas nähdä.mutta mitä sitä valittaa,itse oon halunnut tähän lähteä)))
hemmo???
ja kun tuo kipu kynnys ei ole kovin korkea,että saas nähdä.mutta mitä sitä valittaa,itse oon halunnut tähän lähteä)))
hemmo???
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ui jui ja hui :) Millos sulla se nyt on? Alkaa olla jo tosi lähellä! Jänskättää sun puolesta! Mutta miten ihanaa, että sitten se on sulla ohi. Mun pitää vielä kaksi kuukautta kärvistellä ja odotella..Olen oikeasti kade sulle, et se kohta sulla ohi.
Kyllä mua kans se kipu pelottaa (vielä kun se implantti tulee lihaksen alle), mutta kyllä siitäki selviää (pakkohan se on :)). Ja se koko on toinen asia mikä mietityttää..mullakin kun on se anatominen ff290cc niin tuleeko sillä oikeasti kokoa tarpeeksi lisää?! En tiedä, tosi kurjaa jos harmittaa et jää liian pieneksi kun nyt oikeasti on vaan tyhjiksi imetetyt pussit..toiveissa kun olisi kuitenkin sellainen iso b tai pieni c..mitä kokoa sä toivot?
Voi vitsit, sit kyllä käy kertomassa miten meni ja miten kamalan kipeä olet..uits! Toivotaan, että et kovin kipeä olisi. Itse olen ajatellut et olen varmaan tosi kipee ekan viikon ni sitten oiskin positiivinen kokemus kun ei oiskaan niin kipee..Ei tuo munkaan kipukynnys niin kovin korkea ole.No niinkuin sanoit, itsehän tähän on lähdetty vapaaehtoisesti :)
Mä tänään jo kattelin alemyynneistä kivoja bikineitä, jospa sitten ensi kesänä voisi laittaa yllensä jo sellaiset :) Eli kyllä se on se lopputulos mikä pakottaa menemään sinne leikkaukseen. Mä varausmaksun jo maksoin, niin enään "ei voi" perua :D
TSEMPPIÄ! JA VOIMA HALEJA!!!
mukava kun olit siellä taustalla..no hei 11.7 lähden aamusta,palaan sitten lauantaina kotiin,tietty aika kipeenä..tai sitten en.
heh,muistan kun itse jännitin yhden ihmisen puolesta,ja nyt olen itse tässä jamassa)))
aika kuluu nopeesti,usko pois!
ajatuksena olisi että joku c kuppi ainakin olisi se mitä haen..niin kauan on kärsitty pieni rintaisuudesta!ai sää ja hypistelet noita bikineitä..sama vika ja jo ostin yhdet,hakuammunta kokoa mutta niin piristävä ja mukava heräte ostos))
kiitos voima ruttauksesta,lupaan tosiaan kirjotella heti kun pystyn.aurinkoa päiviisi ja positiivisia ajatuksia)))
muba: onko sulla minkä ikäisiä lapset? mä jo sitäkin miettiny et mitä niille kertoa..mulla on 9v tyttö, 7v poika ja pienin on 1.5v tyttö eli mitä sanoa vanhemmille lapsille?! Ne kun kuitenkin huomaa eron ja en todella tahtoisi heitä opettaa kauneusleikkauksiin. Itselleni tämä asia on tullut ajankohtaiseksi vasta nyt kun lapset on tehty ja imetetty ja toden totta kun on tissit kadonnut ja jäljelle jääneet vain kammottavat nahkapussit..eli mun pointti on se että tahdon jotain menetettyä takaisin..
Tästä "projektistani" en ole kertonut kovinkaan monelle ja lapseni tuntien jos heille totuden kerron niin se totuus kyllä sitten leviää eli mietinnässä on nyt mitä ja miten heille sanoa..
Hui jui, sulla taas yksi päivä vähemän. Mitenkähän saat nukuttua tuon to-pe yön?! Mä varmaan valvon koko yön sillon ennen leikkausta, olen niin toivottoman kova jännittämään..hitsit kun mullakin olisi se jo noin lähellä!! Mieti sulla viikon päästä jo reippaasti voiton puolella, olet reissun tehny ja toivottavasti pahimmat kivutkin jo takana!!
Miten pitkään muuten pitää olla syömättä/juomatta ennen leikkausta? Mä saan ohjeet vasta sitten pari vkoa ennen operaatiotani..
vanhin poika on 13v,seuraava poika 11v,seuraava poika 10v ja sitten meidän piltti 3vee..))kaksi pojista tietää,pitävät omana tietonaan.
ja yksi ystävä tietää,eli kolme on tietoisia oma mies tietenkin.mietin vaan että mitähän oma äiti sitten joskus sanoo,kun tapaamme..noh,eipä kai nyt vihamieheksi rupea ja toisaalta luulen että ymmärtää!no sitähän mä funtsin että miten nukun todella ton vika yön,kait vääntäen kääntäen..tai leffaa katsoen,saapas nähdä.
mulle sanottiin että aamu syömättä,vettä saa juoda.mistäpäin hemmo kirjoittelet?pääkaupunkiseutu?
Mä keskustelin ensimmäisenä äitini kanssa tästä projektistani :) En olisi kyllä ikinä uskonut hänen ymmärtävän, mutta kuinka kävikään!! Äitipä onkin ollut mun kantava voima oman miehen ohella tässä asiassa (lieneekö vaikuttaa asiaan se että hän on niitä harvoja jotka on tissini nähnyt)!!! Oli heti sitä mieltä, että jos meinaan sen tehdä ni nyt tekemään eikä enään 60v mummona :) Olen nyt siis reilut 30v..
Mutta esim. omissa hyvissä ystävissänikin tiedän sellaisia jotka ei tosiaan ymmärtäisi eli vain yksi ystäväni tästä tietää..en jaksa kuunnella saarnaa miten hullua leikkauttaa itsensä kun on terve yms. Minähän se näistä nahkapusseistani kärsin ja niitä inhoan! Aivan tämä on ollut oma päätökseni alusta loppuun :) Vaikea varmasti on sellaisen ihmisen ymmärtääkin kuka ei asiasta kärsi, itselleni vaan tuo rintojen menetys on kerta kaikkiaan ottanut koville. Esim raskausarvet mahassa ei haittaa ollenkaan niin paljon kuin se, että rinnat hävisi kuin pieru saharaan..
Mä tiedän etenkin tuon esikoiseni, että hän kyllä varmana asiasta kavereille kertoilee eli mitä ihmettä selitän kun on tissit kasvanu ja äiti kipee..äiti on vähän treenannut ylävartalon lihaksia ;) no saunaanhan ei voi heti mennä eli ehtii eka itte tottua tisseihin ennenkuin lapset niitä nakuina näkee..mutta se ongelma mitä heille sanon on edelleen edessä..
mä kirjoittelen Keski-Suomesta eli siksi menen Jyväskylään leikkaukseen kun eka pitäs matkata Hesaan ja sit vielä Tallinnaan, niin köyhdyn nyt kerralla sitten kunnolla ;)
On se varmaan sulla huisi fiilis kun heräät nukutuksesta ja on kroppa muuttunu :) Yleensähän kun leikataan niin ei se näy päällepäin kuin arpena, mutta nyt ilmestyykin tissit :D Eli on varmaan aika jännä tunne..
Onko sulla pitkästi lomaa tms.? Mulla on la leikkaus ja seuraava viikko on palkatonta vapaata et sitten pitäs sen jälkeen olla kykenevä töihin..uits!
juuri niin,arvaa kun tsekkaan heti että onko hinkit vai ei..heh))ja toivotaan ettei pahemmin ällöö oloa sitten heräämössä,hiukan taipumus pahaan oloon,kokemusta pari leikkausta.mutta eipä se kestä kuin hetken,aina ohi menee.
no lomalla olen reilu kolme viikkoa,palkallista sellaista,niinku kesäloma sitten menee toipuessa..mutta onneksi jo kuljetin muksut joka helvetin paikassa,että saan olla vaan.isäntä sitten hoitaa))hei olen kanssa 30 päälle..taidetaan olla samaa ikäluokkaa..
saat oikein hyvällä omalla tunnolla vaan maata ja pistät isännän hoitamaan sut, lapset ja kodin :D
mulla tosiaan vaan se vko joten mielenkiinnolla odotan miten kipeä sie olet..uits. vaikka kipuhan on yksilöllistä. mä jo mietin et en ees muista tuleeko mulla implantti lihaksen alle kokonaan vaiko se kärki vain sinne alle...houh..
nyt päätin et otan sairaalaan yhteyttä, et varaavat sinne myös sen 315cc implantin..koko rahan edestä pitää nyt isontaa kun ei tähän joka vuosi ole varaa ;)
sulla pari yötä enään vanhojen tissien kanssa, toivottavasti uusista ny sit tulee sen kokoset ja näköset kuin tahdot!!! mua jänskättää sun puolesta jo ihan kunnolla..hui jui ja uits...
Tsemppiä muba ja hemmo! mulla on nyt viikko kulunut leikkauksesta ja olen ollut ihan ihmeissäni.
290cc anatominen ilmestyi rintakehääni ja nyt kun turvotus laskee, olen enemmän kuin tyytyväinen etten reagoinut teoilla leikkausta edeltävään kokopaniikkiin, jonka muuten osittain laukaisi kirjoitukset, joita täältä luin. Suurin osa osoittautui kyllä yleiseksi leikkauksen ja nukutuksen peloksi.
Leikkaus aamuna olin muuten täysin viilipytty vaikka itkinkin edellisenä iltana. Ihmiset Mehiläisessä oli aivan ihania ja perhe oli kokomatkan tukena. Anestesia lääkäri oli hurjan mukava ja rauhoitteli että nykyisin käytettävistä nukutuslääkkeistä harva saa enää huonon olon. Tässä leikkaustyypissä kun käytetään sitä ainetta, joka nukuttaa vain niinkauan kuin ainetta on elimistössä. Leikkauspöydälle kapuaminen ja valmistelut ennen nukutusta näyttivät pelottavilta, mutta kun neljä ihmistä pyöri ympärillä, omaksi osaksi jäi lähinnä tarkkailu. Sekuntti ennen kuin nukahtaa tulee varsin villi olo.
Itse en voinut huonosti missään vaiheessa. Ensimmäiset ajatukset heräämössä olivat: mulla on jano - saisinko vettä, tahdon tupakalle ja peiton alle kurkistuksen jälkeen "OHO, WAU" ja juurikin tässä järjestyksessä :D
Tuossa kokoasiassa kannattaa luottaa leikkaavaan lääkäriin (mulla oli Stephan Dietz, joka on muuten velho tässä hommassa). Mä olen 170 pitkä, painan n65 ja rinnan ympärys pelkällä kehikolla (kun mulla ei ollut oikeastaan edes AA-kuppia vaan pelkkiä kylkiluita ja rintalihasta) 80cm. Mulle laitettiin toi ff290cc ja lopputulos on luonnollisen kaunis (mun tissit on samaa paria persuksen kanssa :D)
Vielä kerran tsemppiä molemmille!!! Leikkaus menee hyvin ja kohta tekin hymyilette kuin idiootit. Ja ottakaa toipumis ja jälkihoito-ohjeet kirjaimellisesti, niin sijoitus pysyy hyvänä ja teidän itsenne on mukavampi olla!!!!
Iso hali molemmille!!!!!
kiitos asiallisesta vastauksesta! oli mukava lukea tarinasi. laitettiinko sulle se implantti osittain lihaksen alle? olitko miten kipeä leikkauksen jälkeen? mulla vain vko lomaa ja sit pitäs töihin kyetä..onneksi ei mikään fyysisesti raskas ole työni..
jos en ihan väärin muista mulla laitetaan sen implantin kärki lihaksen alle..osittain se ainakin sinne alle laitetaan jos ei jopa kokonaan..
Laitettiin lihaksen alle yläreunasta ja päälle alareunasta. Minulle selitettiin että näin rinnasta tulee luonnollisempi.
Rintalastan kohdalla oleva kipu on ollut kovinta, muttei mitään mistä ei olisi selvinnyt Burana 600:lla ja Panadolilla (muuta en saanut). Olin varautunut makaamaan kaksi viikkoa tuskissani, mutta yllätyksekseni liikuin jo leikkauspäivänä. Olin toki anestesia huuruissa ja minua huimasi ihan hirveästi. Suurin kipu tuntui rintalastan kohdalla.
2kg mehupönikkä oli painavinta, mitä uskalsin nostaa pariin viikkoon. Kuitenkin viikossa olo parani, käsien liikeradat palautuivat lähes ennalleen ja kipulääkkeistä pääsi eroon.
Viikko leikkauksesta ja töihin on aika nopeasti, mutta täysin mahdollista. Itselläni oli onneksi pitkä loma (aloitin lomani leikkauksella), joten en joutunut itseäni repimään mitenkään pahasti. Ota varovasti ainakin se ensimmäinen viikko ja vältä nostelua (ihan samat ohjeet kuin muutenkin toipumiseen) ihan vain siksi ettei tule takapakkia.
Mua alkoi jo jännittämään sun puolesta! Viimeinen viikko on henkisesti raskasta kun pelottaa ja kyseenalaistaa omaa päätöstään. Kaikki menee hyvin ja sitten sinäkin pääset hymyilemään kuin idiootti!!!! :D
..minkä kuppikoon saat tuolla ff290cc implantilla? mulla kans kun lähtö tilanne on aivan surkea eli tyhjät a kupit niin toiveissa olisi kuitenkin saada c kuppi (mielummin pieni c kuin iso) eli arvon nyt 315cc ja ton 290cc välillä..Kun ei tosiaan ole kiva jos tulee liian isot..kun muuten on kuitenkin aika hoikka.
joo tämä odottaminen on pahinta..odottavan aika kun on pitkä. juu viikko vain on lomaa, tarvittaessa saan kyllä soittamalla saikkua töistä muutaman päivän sitten siihen päälle mutta kun pitäs sit valehdella olevansa sairas niin en kyllä tosiaan tahtois sitä tehdä. joskin jos on niin kipeä et ei autoa voi ajaa niin sitten en kyllä töihin kykene kun muuten en sinne pääse..toivotaan et en ois niin kipiä..
mulla onkin hankalaa tuo nostelu homma kun pienin lapsi on 1.5v niin sitä pitää aika paljon vielä nostella..no mies nostelee ja tarvittaessa isommat lapset auttaa äitiä pienimmän hoidossa :)
Olisinpa valinnut toisen nimimerkin :D
Lääkärin mukaan mulle tuli 290cc:llä reilu B tai pieni C. 80B rintsikoita kokeilin ja aika täyteen tuli:D Jos sulla on kapeampi rintakehä kuin mulla, kuppikoko mennee sinne sen suuremman kirjaimen puolelle.
Voisin näin 1,5 viikkoa leikkauksesta varmastikin ajaa autoa (olisin voinut jo pari päivää kivut huomioiden = en ole ollut erityisen kipeä enää), mutta otan varman päälle kun kerran voin niin tehdä. Paria kiloa enempää en uskalla nostaa ja senkin vähän mitä nostan, nostan hitaasti ja harkiten, jotta voin pudottaa tavaran, jos rinnassa muljahtaa tai tuntuu kipua. 1,5 vuotiaan nostelu on varmasti riskaabelia puuhaa ensimmäisen kuukauden ajan eli kunnes implantit ovat kiinnittyneet.
Paraneminen on tosi yksilöllistä samoin kuin kivun tuntemukset. Jos mitenkään ehdit, nosta kuntoasi nyt ennen leikkausta. Olen ollut iloinen siitä että minä ja ennenkaikkea jalat olivat hyvässä kunnossa ennen leikkausta. Käsien varaan kun en uskalla painoani vielä laskea.
Jännittää miten muballa on leikkaus mennyt. Toivottavasti tulee pian kertomaan itsestään.
Mukavaa viikonloppua!!!
kokoinen rintakehä kun sulla, n 77cm (liiveissä on 75A (joka kyllä jää vajaaksi), joissakin menee 70A mut 80A on iso)eli ehkäpä pääsisin tuolla ff290cc siihen b/c kuppiin. Mulla oli imetysaikana b kuppi, mutta se taisi olla aikas pieni b eli sitä kun mietin niin vähän isomman tahtoisin. Joskin kyllä luotan lääkärin arvioon sitten viime kädessä..mut leikkaa Asko Salmi Jyväskylässä ja siis n 1,5kk mun vielä ootettava kun ei vaan töistä pysty irtautumaan aikaisemmin :(
Joo mä olen lenkkeilly ny ahkeraan jotta sitten ei ois kunto ihan nollilla leikkauksen aikaan. Mä olen aika haavakammoinen ja kipu herkkä joten mielenkiinnolla odotan miten leikkauksen jälkeen tokenen..Mies on kyllä luvannut haavat rasvata ja hoitaa kun tietää et mua oksettaa kaikki leikkaushaavat :/ Eli minäkin olen tosiaan paras leikkaukseen menijä :) On tässä jo mielessä pyöriny et jos peruis, mut maksoin varasumaksunkin jo ihan sillä että en enään vaan peru..Niin hullua kuin onkin lähteä itseään leikkelemään "ilman syytä" niin kyllä uskon sen olenvan sen arvoista! Sen verran kova pala on kun tissit imetysten jälkeen kadonnu kokonaan, että tahdon jotain menetettyä takasin!
Onko sulla muuten lapsia? Juu nyt se on muballa ohi ja tänään kotiutuu. Toivottavasti on kaik menny hyvin ja muba on nyt tyytyväinen rintavarustukseensa :D Pysytään kuulolla, jospa tulisi kertomaan miten meni :D
Juu siis mun rintsikat ovat olleet 80A ja julmetun topattuja. Käy ihmeessä sovittamassa noita erikokoisia implantteja (ota toppaamattomat rintsikat mukaan ja hyvä istuva ja venyvä paita). Pähkää ihan rauhassa ja luota itseesi. Ota isommat, jos sille tuntuu. Mullehan tosiaan ehdotettiin niitä 270cc, mutta otin sitten tuon 290cc:n, jossa profiili on korkeampi. Mun implantit on Allerganin (se toinen tavanomainen on Mentor).
Mulla ei ole lapsia vaikka ikää on kertynyt yli 30. Mulla siis ei ollut yhtään mitään tuossa etumuksessa ennen leikkausta. Sulla kun on ollut rinnat jo aikaisemmin, voit aika huoletta harkita sitä isompaakin kokoa. Mulla on riittävästi identiteettikriisiä näiden nykyisten kanssa. Peilikuva näyttää oudolta (joskin kierolla tavalla erinomaiselta) ilman paitaa :D Toinen huvittava piirre on että läimin itseäni tisseille (vahingossa) kun olen niin tottunut siihen tyhjään tilaan tuossa edessä.
Tuo leikkaukseen menon kyseenalaistaminen on hyvä merkki. Voit hyvällä omalla tunnolla sanoa pohtineesi asiaa ja tuo valmistaa sinua tulevaan. Itse olin aivan onneni kukkuloilla ensimmäisen konsultaatiokäynnin jälkeen. Sitten iski koko paniikki ja välillä asia unohtui. Mulla oli kaksi kuukautta väliä siitä kun kävin vastaanotolla ensimmäisen kerran siihen kun menin varsinaiseen leikkaukseen. Aika meni aivan kiduttavan hitaasti ja viikkoa ennen aloin hyppiä pitkin seiniä. Se kammotus iskee ihan varmasti varsinkin, jos sua ei ole nukutettu aikaisemmin. Mua ei oltu ja pelkäsin kuollakseni. Mulla oli onneksi perheen tuki ja ystävär, joka oli leikkauttanut itsensä samalla kirurgilla vuotta aikaisemmin. Sain paljon kokemukseen pohjautuvaa tietoa ja runsaasti sparrausta. Se auttoi noissa paniikeissa.
Mä muuten pidin itseäni ihan kahjona ennen leikkausta. Pähkäsin että hulluko olen kun menen vapaaehtoisesti puukotettavaksi ja tärvään noin jumalattoman summan rahaa johonkin tisseihin. Vielä leikkauksen jälkeenkin turvotuksen ollessa pahimmillaan mietin että olinko mä nyt ihan järjissäni kun tähän lähdin. Ja vitsikkäintä tässä on se, että noiden pohdintojen aikana olin ikionnellinen ajatuksesta päästä rintsikka ostoksille (mikä on ollut ihan silkkaa piinaa tähän saakka) ja siitä että voin jatkossa käyttää sellaisia paitoja, joihin mulla ei tähän asti ole ollut mitään mahdollisuutta.
Kokelin siskon 80B rintsikoita tuossa yhtenä aamuna (mulla kun ei oikeasti ole kunnon rintsikoita) ja meinasin pyörtyä onnesta :D Sitten vetelin päälleni kaikki "tässä paidassa ei juurikaan ole kangasta" -tyyppiset topit päälleni ja hymyilin taas kuin idiootti. Nyt odotan kuin kuuta nousevaa että pääsen eroon näistä tukiliiveistä ja tästä kuristuspannasta. Ja sit lähtee kiertoon kaikki baby doll -paidat vaikka olis pakkasta :D ...no ainakin melkein ;)
Mä muuten tilasin itselleni Evelacen kautta ZBra -merkkiset edestä kiinnitettävät 80B urheiluliivit ja nämä on olleet loistavan kokoiset mulle. Mulle muuten 75A olis aivan liian pieni. Mulla kun tätä kehikkoa on oikeasti 81cm. Mä en ole löytänyt vielä mittanauhaa, joten en tiedä paljonko mun rinnan ympärys on nyt :D Odotan jännittyneenä :D
Nyt mua jännittää jo sunkin puolesta. Koita kestää tuo odottelu. 1,5 kuukautta menee aika äkkiä. Älä suotta pelkää etukäteen liikaa mitään. Kaikki menee kumminkin hyvin ja lopputulos on miellyttävä (joskin tuon tulet vielä monesti kyseenalaistamaan, mutta se kuuluu asiaan) :D
Joo mä jo päätin, et tahon ne isommat implantit mutta sitten tulikin selanen olo et ei hitto tuleekin pian liian suuret. Konsultaatiossa sovitin jotain isompiakin, mut en muista kokoa enään ja jotenkin heti päätin et nämä (siis ne ff290cc). Siellä kokeilin liiveihin eri kokoja ja sit kun päätin et tämä niin Asko myönteli. Eli tuolla ff290cc tulisi varmaan ainakin luonnollisen näköiset. Jos saisin tuolla ff290cc:llä sen reilun b:n pienen c:n niin olisin kyllä ihan tyytyväinen.
Jotenkin mietin sitäkin, et kaikkien ei tarvitse huomata muutosta vaikka itsellenihän ne otan ja itse ne tahdon..mutta en tosiaan tahdo että kaikki ulkopuolisetkin eron huomaa (tällä hetkellä on tosi topatut liivit).
Ja sitten kaiken lisäksi mulla on niskat nyt jo usein jumissa ja pää kipeä joten en voi kantaa kauhean suurta rintavarustusta senkään takia, että nämä ongelmat ei pahasti pahene..
Mulla tosiaan oli rinnat (ei mitkään isot vaan pieni b), mutta kolmen lapsen imetyksen myötä ne on kadonnut kuin pieru saharaan ja jäljellä vain tyhjät nahkapussit mitkä roikkuu rutussa ja on siis aivan kammot!!! Mutta jos jotain hyvää niin ei ainakaan pitäisi ihon venymisen sattua kun on valmiiksi tuota nahkaa tuossa roikkumassa :D
Mulla on kans perheen tuki ja pari hyvää ystävää tietää, mutta en tunne ketään joka olisi käynyt itseään "korjaamassa" eli ei ole ketään keltä voisi kysellä lähipiiristä. Loistavaa siis on tämä palsta ja asialliset vastaukset eli kiitos vielä kerran sinullekin niistä :)
Arvaa vaan kävinkö ostamassa alesta jo bikinit ensi kesäksi..olipa aika kivaa!! Ja juu on kuin omia ajatuksiaa lukis, just tuo et miettii olevansa hullu mutta sitten kuitenkin kun ajatteleekin et pääsee ostamaan liivejä (eikä kaikki ole isoja) ja paitoja niin et kaik ei roiku päällä ni oi ja voi..oispa se leikkaus jo :)
Mä mietin kans et vois tilata vaik jo etukäteen urheiluliivit, mutta mistä hitosta sitä sen koon tietää..Jos otan ton ff290cc ni lieneekö se sitten olisi 75b ja niittenhän ois hyvä olla käsittääkseni napakat.
Saitko millaiset jälkihoito ohjeet? Pitääkö sun hieroa rintoja? Kun jotkut saa hieronta ohjeet, mut mulle sanotiin jo konsultaatiossa et ei niitä tarvi hieroa kunhan ei heti mene ratsastamaan tai nostele kovin painavia. Tarkemmat ohjeet tulee sit laskun yhteydessä..
Moikka!
Mä googlasin zbra merkin ja päädyin soveliaalle sivustolle. Jätin sinne yhteydenotto pyynnön ja mulle soitti jälleenmyyjä. Ei meinannut ensin tajuta miksi en osaa sanoa kokoa kuppien osalta :D Väänsin rautalankaa ja ymmärsi yskän ja oli erittäin asiallinen ja mukava. Nuo valahtaa sitten verkostomyynnin puolelle. Mä yritin löytää suositeltuja edestä suljettavia tri-action liivejä, mutta kun edes Stockalla ei niitä ollut, luovutin ja siirryin plan B:hen.
Epäilytti kovasti että riittääkö 80B, mutta nyt voin sanoa kun pahin turvotus on laskenut jo aikaa sitten että hyvä on koko. Kannattaa pyytää kokeiltavaksi myös rinnakkaiskokoja. Mä en uskalla lähteä arvailemaan minkäkokoiset sulle tulee. Neuvoisin lähinnä luottamaan itseesi kun kroppasi kumminkin parhaiten tunnet. Varaudu vielä siihen viikkoa paria ennen leikkausta iskevään paniikkiin. Mulla se ilmeni kokopaniikkina, mutta osoittautui yleiseksi leikkauspeloksi.
Olen muuten vieläkin ihan pyörällä päästäni näistä palluroista, mutta kun olen näyttänyt "ennen" ja "jälkeen" kuvia muutamalle luotetulle henkilölle, ovat sanoneet että luonnolliselle näyttää. Itse en osaa tuohon mitään kommentoida kun luonnostaan mulla ei ollut muutakuin nännit ja läjä kylkiluita :D Huumori on muuten kukkinut urakalla tämän operaation jälkeen! Että on rinnat iloinen asia!!! Nytkin rätkätän itsekseni pelkälle ajatukselle kaikille niille vitseille, joita on tullut lauottua tässä nyt pari viikkoa.
Eilen uskalsin kävellä jo melkein normaalia tahtiani (useammat hölkkäävät hitaammin). Tukipantaa (sellainen leveä napakka resori-kuminauha) aion käyttää vielä ainakin nukkuessa ja sitten kun alan liikuttaa käsiäni enemmän. Selkä mulla on juminut kun en uskalla kamalasti yläkroppaa venytellä. Mä saatan olla vähän ylivarovainenkin, mutta ehkä se on parempi näin.
Mä olen muuten ihmetellyt miten erilaiset jälkihoito-ohjeet mä olen saanut täällä mainittuihin verrattuna. Mä siis sain sen tukipannan ja ohjeen pitää sitä yötä päivää (paitsi suihkussa) tukiliivien lisäksi kaksi viikkoa (eli tänään on ensimmäinen päivä ilman). Tukiliivejä pitää pitää yötäpäivää kuukausi ensimmäisen kirjallisen ohjeen mukaan ja kaksi kuukautta sairaalasta lähtiessäni saamien ohjeiden mukaan. Toisaalta, en kyllä uskaltaisi olla ilmankaan että kyllä nämä tietyn turvallisuuden tunteen tuovat. Hirvittää jo tuon kuristuspannan pois ottaminen :)
Haavateipit (micropore) mulle laitettiin jo leikkauksessa ja käskettiin olla koskematta niihin tikkien poistoon saakka (1vko). Tikkien poiston jälkeen laitettiin suoraan uudet ja ne sai vaihtaa tänään. Tästä eteenpäin tuo teippi pitää vaihtaa 5 - 10pv:n välein ja jos haava punottaa, rasvata niitä Bepanthenillä ja tätä tehdään kunnes arvet ovat muuttuneet valkoisiksi. Pomppivaa liikuntaa pitää välttää 2-3 kuukautta ja tää eka kuukausi pitää ottaa iisisti. Kahteen viikkoon en saanut myöskään nostaa verenpainetta eli mua ei saanut hermostuttaakaan :D ja toi oli aivan fantastinen ohje eteenkin ensimmäiselle viikolle :D Teki hyvää olla sellaisessa zen -olotilassa kun yleensä pöhellän tuhatta ja sataa. Tuli aivan loistava pakkorauhoittuminen :D
Rintojen hieronnasta mulle ei annettu ohjetta eikä asiaa mainita missään saamissani ohjeissa. Onneksi voin soittaa sairaanhoitajalle koska tahansa, jos tulee epäilyksiä tai komplikaatioita. Ainoa ikävä asia tällä hetkellä on tuo nännien kipuilu, jota jatkuu sitten pitempään (kertoi leikkauksessa käynyt ystävättäreni). Kipu on vastaava kuin hormonien (kuukautiskierto) aiheuttama pakotus. Tämä vaan on jatkuvaa toistaiseksi. Sitten sisäpuolella olevat tikit kiristelee välillä ja tänään on poltellut (vissiin nuo tikit) molempia tissejä oikein urakalla.
Selvisin toissa päivänä ensimmäisestä ostosreissusta. Hieman arka olen menemään sovituskoppiin, mutta kolusin kyllä kaikki rintaliiviosastot, jotka suinkin vain sattuivat eteen. Niitä en vielä sovittanut, mutta olen päättänyt mennä ammattilaisten palveltavaksi kun ensimmäiset kunnon liivit on aika ostaa. Ostin muuten sellaisen syvään uurretun mekon maanantaina :D Kuolasin sitä jo ennen leikkausta ja ajattelin että vihdoinkin _minä_ voin pitää tuollaista :D Bikinit mulla on jo vanhastaan ja odotan innolla että pääsen niitä testailemaan!!!!
Aurinkoista päivää!!!!
Voi hitsin pimpula ku en jaksais odottaa sitä operaatiotani!! Mä olen ale myynneissä kuolannu kans kaiken maailman paidat ja mekot, mutta ei tällä yläkropalla sellaisia kanneta..ja sit ei pian mahdu leikkauksen jälkeen päälle ;)
Nyt on super hyper topattuja liivejä jotta ei kukaan sitten töissä ihmettele loman jälkeen muutosta :) Vaikka toisaalta, mitäpä sen on väliä mitä muut ajattelee omahan on asiani!
Se kyllä vähän hirvittää, että mulla vain viikko lomaa leikkauksen jälkeen mutta enempää ei mitenkään ole mahdollista syksyksi järjestää joten pakko se vaan on sit pärjätä töissä. Onneksi ei ole mitään fyysistä työtä mitä teen :)
Mä olen varmaan aivan super arka tissieni kanssa alkun, hyvä jos uskallan suihkussa käydä ilman liivejä saatika sitten niitä hieroa tms. Mulle kyllä lääkäri sanoi et ei tartte hieroa. Juu ja sitten nuo kummalliset kivut (kuten nännien kipuilu), olen varmaan aivan paniikissa jokaisesta vihlaisusta että onko normaalia..että sikäli varmaan on ressaavaa mulla se toipuminen kun itseni tiedän et olen niin onnettoman arka tollaisissa jutuissa.
Juu ja sitä koko asiaa en ole ny miettiny, jotenkin jos pitäs sen implantin mikä jo valittu ja sillä sipuli. No on mulla onneksi aikaa sitä vielä miettiä..aika matelee..odotan niin sitä syksyä..
Oli taas kiva lukea kuulumisiasi, rustaile taas jossain vaiheessa miten paraneminen edistyy. Hieno homma, että ei mitää pahoja kipuja ole ollut ja muutenkin hyvin menny.
Mukavaa loppuviikkoa!!!
Muballe ONNEA MATKAAN!!!Tule sitten kertomaan miten meni, hengessä mukana ollaan!!!! Voimia, ja tsemiä!!!!
no niin,tässä sitä ollaan,loistavassa kunnossa!
ei ole tarvinnut yhtään kipulääkettä vielä kotona ja suihku onnistui omin avuin))tukiliivit hiukan kiristää tuolta alapuolelta..ne tikithän ne hiukan on arat!
eli operaatio alkoi pe klo 14.15 ja heräämössä katsoin kelloa 14.55.eli eipä siinä nukutuksessa kauaa oltu.heräsin ilman mitään pahoinvointeja,ei ollut muuta kuin jano ja heikko olo,mutta meni pikkuhiljaa ohi.
sain sitten korkea profiiliset 365cc,se oli sopiva,ettei tule liian palloa,ja täytyy sanoa että hyvältä näyttää!rinnat lämpöiset,mustelmia ja tunnottomat sieltä täältä.
mutta hienosti meni,ja vaikka pelkäsin,niin aivan turhaa))
henk.kunta oli mukavia,ei paljon puhuttu mutta ystävällisiä kyllä.(englantia puhuttiin)
näin,ei muuta nyt..käyn nyt pesulla,palataan ja hemmolle mahtava MOI!
upeaa, ja mahtavaa! Nyt se sulla ohi ja vielä noin hyvässä kunnossa olet :) Eli paremmi ei oisi voinu mennä! Kyl mä jännitinkin sun puolesta ihanaa et se nyt ohi. Toivottavasti paraneminen nyt etenee hyvin ja turvotus laskee pian et pääset ihailemaan lopputulosta :) Mitenkähän pian turvotus laskee? Pari vkoa? Saitko millaiset jälkihoito ohjeet?
sillee viikko,kaksi niin turvotus ohi ja noi mustelmat jo kellastuneita..toki niitä on paljon,mutta nyt jo paranemassa.
jälkihoitona on haavan puhtaana pito,eli suihkuttelua,ilmakylpyjä mahd.paljon,ja noita steriili taitoksia pidettävä nyt vielä tikkien sulamiseen asti.eli ei tarvi poistattaa tikkejä,sulavat itsekseen.kamalaa kun aivastaa niin tuntuu pientä kiristelyä,hassun tuntuista mutta ei satu mihinkään!
ja jopa viime yönä nukuin hetken kyljellään,tuntu ihanalle kun selkä kipee jo makaamisesta.ja tukiliivit on sillee neljä vkoa ainakin käytössä.että päivä kerrallaan,kun näin menee niin hieno homma))
tosi hyvä homma et sulla tuo paraneminen noin hyvällä mallilla eikä tosiaa pahoja tuskia :)
Laitettiinko se sulla lihaksen päälle niinku suunnitelma oli? Mulla tulee ainakin se kärki lihaksen alle (en kuollaksenikaan muista tuleeko se kokonaan alle..),mutta siis joka tapauksessa lihasta leikataan mikä varmaan tietää kyllä kipuja jälkeenpäin..
Ostitko etukät
tuo edellinen viesti kesken..
eli ostitko tukiliivit etukäteen? Käsittääkseni sairaalasta saa yhdet, mutta pitänee ostaa itse toiset jotta ei tarvi koko ajan olla samat päällä. Hankala miettiä vaan sitä kokoa näin etukäteen. Kerro sit miten monta kuppikokoa varustus koheni tuolla implantilla! Mä taidan pyytää jonkun 315cc sinne toiseksi vaihtoehdoksi.
Olen niin luiseva ja omaa rintakudosta ei juuri mitään joten en voi kovin isoja mitenkään laitattaa..mutta niin paljon ku mahollista niin tuonne vaan :)
Millanen oli fiilis heti kun heräsit? Tarkistitko onko hinkit paikallaan :D Joko olet tottunut peilikuvaan?
juu,yhdet c kuppikoon tukiliivit ostin ajoissa,otin sairaalaan mukaan..yllätys oli se että oli liian pienet,hankas ja tuli verenpurkautumat.eli paineli kauppaan ja ostin kahdet sport liivit,ihanan pehmeät ja pitää poven paikoillaan.(kahdet ostin,saa vaihtaa)ja ehdottomasti sairaalaan mukaan,ei sieltä saa,jollei nyt ole sata varma että saa samaan hintaan!riippuu klinikoista.
no tällä haavaa olen d kuppinen,saa nähdä onko se lopullista,mutta kivan terhakat ja tuntuu että en olisi ikinä imettänyt,heh))
peilikuvaan olen jo tottunut,ihailen,ja syytäkin))
Heip kaikille!
Olen menossa viikon kuluttua operaatioon, ja olin ajatellut mentorin pyöreitä 200cc tai anatomisia 225cc..tavoitteena siis AA:sta päästä ihan täyteläiseen B:hen!:) Kysymyksenä olisikin siis, että onko nuo arvioimani silokonikoot aivan liian pienet päästäkseni täyteläiseen b:hen? Ainakin tämän palstan keskusteluiden mukaan siltä näyttäisi..
Olen kuitenkin suht hoikka ja pieni rinnanympärykseltäni muutenkin, paidat yleensä koko 32...eli, onko hullua/liian erottuvaa jos laitatuttaisinkin vaikkapa 255cc koon?
KIIITOS vastauksista ja kokemusten jaoista jo etukäteen!!!
Muballe vielä kysymys voinnista? Oletko tyytyväinen edelleen?:)
onnea operaatioon,ja kyllä ainakin tuolla 225cc saat sen täyteläisen been,ja jos hoikka olet niin varmasti ihan ok koko.(ei ole hullua)
ja kiitos kysymystä,voin edelleen hyvin,ilman särkylääkkeitä olen pärjännyt ja haavat näyttää siisteiltä.ei kipu kohtia,ei vihlomisia.
se että tunnoton on paikka paikoin,mutta se palautuu aikanaan))
ja kosken rintoja aivan normaalisti,omiltahan ne tuntuu..aivan kuin kuuluukin.terveisiä mökiltä))
Tuleeko sulla implantti lihaksen alle vai päälle? Päällä ne aina vähän isomman oloiset kuin jos se tulee alle.
Mua kans vaivaa tuo implantin koko (mulla leikkaus syksyllä), mutta olen tullut siihen tulokseen että kannattaa oikeasti uskoa lääkäriä jotta tulee hyvä lopputulos. Eli hän kyllä osaa katsoa hyvän koon jotta saa kauniin lopputuloksen.
Hui jänskättää sun puolesta jo! Tule sitten kertomaan miten meni ja minkä kokoiset tissit sait :) Minne menet leikkaukseen? Mä olen menossa Jyväskylään.
Hienoa että paraneminen sujunu noin loistavasti :) Joko turvotus kokonaan pois? Saitko minkä kuppi koon?
Nautihan nyt lomastasi täysin rinnoin :D Mä edelleen vaan odotan ja odotan..blah..
kirurgit ovat pätevää porukkaa ja todella osaavat katsoa mittasuhteisiin sopivat implantit.
Ihan viime aikoina tarkentunutta tietoa itsestäni :) Eli olen 173cm pitkä ja painan 65kg eli olen aika hoikkaa sorttia. Rinnanympärys on aina ollut 81cm eli olen lopulta aika iso kehikoltani. Rintoja mulla ei ollut ollenkaan ennen leikkausta eli rintojen päältä mitattuna ympärys oli 83cm. Implantiksi valittiin ff290cc anatominen (yläreunasta lihaksen alla) ja tuolla uusi rinnanpäältä otettu mitta nousi 95cm:ään:D Rintsikoissa heittämällä päälle menevä on nykyään 80B (75cm ympäryksellä tuo kuppikoko on jo C).
Tsemppiä kovasti leikkaukseen! Hyvin se menee!!!!
Hemmolle myös tsemppiä jännityksen kestämiseen ja Muba, mukava kuulla että olet toipunut oikein hyvin! Mulla tätä kiristelyä ja pistelyä jatkuu edelleen vaan toisaalta tuo nahkakin joutuu venymää aika tavalla tuon implantin ympärillä :)
Aurinkoista keskiviikkoa kaikille!!!
Hei Muba, Hemmo, Ansu ja kaikki muutkin kiinnostuneet!:)
Ja kiitos Muba ensin Sulle vastauksestasi ja tsempistä! Heti kärkeen myös kysymys sinulle vielä, eli kuinka nopeasti rintasi alkoivat pehmetä leikkauksen jälkeen, ja tuliko turvotusta muualle elimistöön tai vaihteleeko sen määrä?
Ansulle ja Hemmolle, kun menette leikkaukseen, on toki hyvä luottaa kirurgin sanaan ainakin siinä, että hän osaa sanoa millä kupilla VARMASTI saatte haluamanne lopputuloksen KOON. (Ettei jää liian pieneksi), mutta älkää myöskään ahnehtiko aluksi.:) Se luonnollisuuskin on tärkeää, ainakin itselleni..
Itselläni on tehty leikkaus nyt 12 päivää sitten Tallinnassa. Kirurgin katsottua lähtökohtaa, hän suositteli alkuperäisestä pyöreästä 225cc-koosta hieman isompaa, eli 250cc-kokoa, koska kerroin toivovani lopputulokseksi B-kuppia. Kerroin myös luonnollisuuden ja liikunnan helppouden olevan toiveita lopputulokselle, sillä harrastan paljon erilaisia liikuntalajeja ja olen rasvaprosentiltani aika pieni.
Olin yllättynyt että hän ehdotti ISOMPAA,mutta päätin luottaa hänen näkemykseensä.
Tällä hetkellä lopputulos on KAUNIS, mutta tosiaan ISO!:) Muoto noudattelee alkuperäistä rintojen muotoani upeasti...mutta, johtuneeko vielä turvotuksesta, täytyy minun rehellisesti sanoa että koen rinnat todella isoiksi ja vielä ne ovat myös hieman jäykät...ehkäpä myös tottumiskysymys.
Turvotuksen vuoksi en voi sanoa mikä lopullinen kuppikoko tulee olemaan (vaihtelee 70-75 B-C riippuen onko urheiluliivi vai kaarituellinen...joita ei todellakaan tässä vaiheessa tarvitse käyttää!;))ja toivonkin että turvotuksen myötä ne vielä laskisivat, pienenisivät ja pehmenisivät hiukan. Itselläni turvotusta tuli leikkauksen jälkeen rintojen lisäksi myös keskivartaloon (kaksi päivää tuntui kun vatsassani olisi hölskynyt 10 litraa ylimääräistä nestettä.) Kipuja ei oikeastaan ole ollut lainkaan, ja turvotus onkin kehon suojautumiskeino myös kipua vastaan.
Arvista toinen on parantunut itselläni todella upeasti. Toinen rintani avattiin leikkauspäivän iltana uudelleen, sillä siihen kertyi hematoomaa..tämä leikkausarpi tulee luonnollisesti toipumisessa hiukan perässä, mutta sekin näyttää hyvin siistiltä.
Mutta, vaatteet päällähän muutosta ei minunkaan kohdallani sinänsä huomaa, sillä tähän mennessä olen käyttänyt valtavasti toppauksia liiveissä. Se onkin aivan uskomattoman ihanaa, että urheilupaitoihin, bikineihin tai alusvaatteisiin ei todellakaan tarvitse enää koskaan änkeä minkäänlaisia lisämausteita!
Hih, mutta jos haluatte jotain kysyä, niin kysykää ihmeessä!
Itse lähden nyt polkemaan kuntopyörää!;)