"Pakko laihduttaa tai mies lähtee? "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000009&posting=22000000036280097
----
Ketju oli täynnä joten aloitin uuden=)
Vertauksen vuoksi olen 169 cm pitkä ja painan 66-67 kg. Vaatekokoni on 40/42 (jossain malleissa jopa 44) tai L (jossain malleissa M tai XL). Peppu on toki isohko (omaan leveät lanteet), mutta kiinteä. Samoin rinnat on keskivertoa isommat (D-kuppi). Liikun/treenaan kohtalaisesti (useamman kerran viikossa), syön terveellisesti ja lihaskuntoni on hyvä.
Mietin vain, että miten sinä mahdut kokoon 40, kun minullakin se tekee tiukkaa ja usein tuo koko ei edes mahdu päälle. Tietty mahtuuhan ne joustavat vaatteet, mutta en todellakaan halua "nakinkuorissa" kulkea=)
Onko sinulla jokin aineenvaihdunnan sairaus vai miten ihmeessä olet lihonut noin paljon, jos olet hyväkuntoinen ja kiinteä? Itse ainakin joudun tekemään kovasti työtä sen eteen, että kroppa pysyy suht kiinteänä ja kunto hyvänä. Ei tässä normaalisyönnillä liho eikä vaikka söisi vähän enempikin, pelkästään jo lihakset kuluttaa energiaa läskejä huomattavasti enemmän.
Mitä ylipäätään tarkoitat sillä, että sinulla on hyvä kunto? Onnistuuko vaikka 10-15 km lenkki tuosta noin vain vai tarkoitatko että, et puuskuta kun nouset portaita viidenteen kerrokseen vai mikä on "mittarisi"? Vai oletko käynyt kuntotestissä ja saanut sieltä tuon määritelmän? Entä ne isot lihakset, käytkö salilla vai miten niitä treenaat?
Ehkä sinun kannattaisi käydä kunto/terveystarkastuksessa ja saisit tietää todellisen kuntosi ja yksilölliset piirteet huomioon otettuna sen, onko sinulla liikaa painoa. Lisäksi kolestroli, verenpaine, verensokeriarvo, ym. olisi hyvä joskus tarkistuttaa (jos et ole jo tarkistuttanut). Kannattaisi myös mitata vyötärönympäryskin (naisilla sydänliiton suositus on alle 80 cm).
Mitä mieheesi tulee, niin hänen käytös on kyllä ala-arvoista, joten älä ainakaan hänen takia laihduta, vaan tee se oman itsesi. Mielestäni on naurettavaa laihduttaa vain ja ainoastaan miellyttääkseen toista, mutta kyllä omasta terveydestä kannattaa pitää huolta. Itsekään en mieheni takia pidä itseäni hyvässä kunnossa vaan oman itseni.
Mutta ennenkaikkea suosittelen sinulle kuntotestiä ja/tai lääkärillä käyntiä. Jos terveytesi on hyvä ja lääkäri ei näe mitään syytä painonpudotukselle ja itse olet sinut itsesi kanssa, niin sitten jatka entiseen malliin:)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000009&posting=22000000036280097
----
Ketju oli täynnä joten aloitin uuden=)
Vertauksen vuoksi olen 169 cm pitkä ja painan 66-67 kg. Vaatekokoni on 40/42 (jossain malleissa jopa 44) tai L (jossain malleissa M tai XL). Peppu on toki isohko (omaan leveät lanteet), mutta kiinteä. Samoin rinnat on keskivertoa isommat (D-kuppi). Liikun/treenaan kohtalaisesti (useamman kerran viikossa), syön terveellisesti ja lihaskuntoni on hyvä.
Mietin vain, että miten sinä mahdut kokoon 40, kun minullakin se tekee tiukkaa ja usein tuo koko ei edes mahdu päälle. Tietty mahtuuhan ne joustavat vaatteet, mutta en todellakaan halua "nakinkuorissa" kulkea=)
Onko sinulla jokin aineenvaihdunnan sairaus vai miten ihmeessä olet lihonut noin paljon, jos olet hyväkuntoinen ja kiinteä? Itse ainakin joudun tekemään kovasti työtä sen eteen, että kroppa pysyy suht kiinteänä ja kunto hyvänä. Ei tässä normaalisyönnillä liho eikä vaikka söisi vähän enempikin, pelkästään jo lihakset kuluttaa energiaa läskejä huomattavasti enemmän.
Mitä ylipäätään tarkoitat sillä, että sinulla on hyvä kunto? Onnistuuko vaikka 10-15 km lenkki tuosta noin vain vai tarkoitatko että, et puuskuta kun nouset portaita viidenteen kerrokseen vai mikä on "mittarisi"? Vai oletko käynyt kuntotestissä ja saanut sieltä tuon määritelmän? Entä ne isot lihakset, käytkö salilla vai miten niitä treenaat?
Ehkä sinun kannattaisi käydä kunto/terveystarkastuksessa ja saisit tietää todellisen kuntosi ja yksilölliset piirteet huomioon otettuna sen, onko sinulla liikaa painoa. Lisäksi kolestroli, verenpaine, verensokeriarvo, ym. olisi hyvä joskus tarkistuttaa (jos et ole jo tarkistuttanut). Kannattaisi myös mitata vyötärönympäryskin (naisilla sydänliiton suositus on alle 80 cm).
Mitä mieheesi tulee, niin hänen käytös on kyllä ala-arvoista, joten älä ainakaan hänen takia laihduta, vaan tee se oman itsesi. Mielestäni on naurettavaa laihduttaa vain ja ainoastaan miellyttääkseen toista, mutta kyllä omasta terveydestä kannattaa pitää huolta. Itsekään en mieheni takia pidä itseäni hyvässä kunnossa vaan oman itseni.
Mutta ennenkaikkea suosittelen sinulle kuntotestiä ja/tai lääkärillä käyntiä. Jos terveytesi on hyvä ja lääkäri ei näe mitään syytä painonpudotukselle ja itse olet sinut itsesi kanssa, niin sitten jatka entiseen malliin:)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ketjuun vastanneilta olisin halunnut vielä kysyä:
OLISITKO SANONUT SAMAT SANAT ESIM. YLIPAINOISELLE TYTTÄRELLESI?
Sen verran järkyttävää tekstiä tuli nimenomaan miespuolisilta kommentaattoreilta. Arvelen vastaajien keski-iän olleen 17-20 välillä.
muustakin kuin kauniista ilmasta tyttäreni kanssa puhua, jos hän tulisi 80:ä kiloisena koon 40 vaatteissa aloituksen kaltaista tarinaa tosissaan höpisemään.
Totuus voi satuttaa, mutta se on pieni hinta siitä jos ongelma saadaan kuntoon. Lihava saattaa olla omalle tilalleen sokea ja niinkuin tuossa alemmassa viestissä mainittiin, laihdutus saattaa alkaa tästä.
Aika heppoisilla perusteilla ' 31kg':n miestä oltiin leimaamassa ääliöksi ja lemppaamassa pihalle. Koko draama lähti riidasta, joka alkoi kun mies huomautti makeansyömisestä. Riidan aikana oletettavasti kumpikin laukoo pikaistuksissaan asioita vähän turhankin suoraan. Mies kuitenkin oletettavasti tietää ap:n syömiset ja ilmeiseti myös lihomisen syyn.
29 kg 6 vuodessa on liikaa, ja jos meno jatkuu on seurauksena sairaalloinen lihavuus kaikkine haittavaikutuksineen.
Olen itse ex-läski, lihoin naimisiinmenon jälkeen lähes 20 kg. Mieheni huomautti asiasta, ja aluksi tietty loukkaannuin mutta mietittyäni asiaa totesin että hän oli oikeassa. Laitoin syömiseni uuteen uskoon ja aloitin lenkkeilyharrastuksen, pääsin kiloistani pysyvästi eroon ja kestävyysjuoksu on nykyään rakkain harrastukseni (takana mm 4 tunnin maraton). Ikävä kyllä mieheni on nykyään meistä se lihava osapuoli, ja hän tiedostaa ongelman mutta itsekuria ei tahdo löytyä riittävästi (syynä haluttomuus riittävän tehokkaaseen liikuntaan sekä makeanhimo ja napostelu, ei kalja/alko). Kaveri lähestyy viittäkymppiä ja terveyshaitat ja -riskit alkavat olla todellisuutta, joten kannustan ja autan parhaani mukaan (kokkaan kaiken kotona itse jne, mutta en voi vahtia miestä 24/7).
En muuten ymmärrä mistä on peräisin käsitys että naiset muka lihovat miehiä helpommin. Ymmärtääkseni aikuisväestöstä miehet ovat naisia useammin ylipainoisia/lihavia, joskin koko popula läskistyy hälyyttävään tahtiin. Kyllä parisuhteessa täytyy voida keskustella myös toisen painosta. Kysymys on ennen kaikkea elämäntavoista ja terveydestä eikä ainoastaan pinnallisista ulkonäkökysymyksistä.
niin mikä siinä voi olla että toisen painosta ei voi keskutella HÄH..Voihan toisen päihde ongelmasta tai tupakoinnistakin puhua ja vääntää.
Kyllä se mies rupes seurustelee sen hoikan 49kg mimmin kans eikä 80kg naisen kans. Sama jos naisel oiskin nyt alkoholiongelma ja vetäs vaik röökiä ja toinen ei. Silloin jos olisi ovea näyttämässä niin kaikki vaan kannustaisi.
Ylipaino on ongelma siinä missä alkoholi ja tupakkakin ja monet muutkin aineet/tavat.
Miehillä on keskimäärin korkeampi BMI kuin naisilla, mutta miehillä on myös luonnostaan enemmän lihasta kuin naisilla ja myös miehen sisäelimet (aivoja myöten) painavat enemmän kuin naisilla.
BMI:tä ei siis voi suoraan verrata sukupuolten välillä.
Sen sijaan jos mittarina käytetään vyötärönympärystä, on naiset tässä maassa selvästi lihavampia kuin miehet.
asiasta voi huomauttaa hienovaraisesti ja keskustella asiallisesti.
Ihan samalla lailla kuin naiset aina valittavat kaljaa joka ilta kittaavasta miehestä, niin tässä kyse voi olla siitä, että mies ei kestä katsoa sitä, että kun toinen "syö itsensä hengiltä". Sitä tuntee itsensä niin avuttomaksi, kun ei voi tehdä asialle mitään ja sitten se yks kaks purkautuu kiukkuna eräänä kauniina päivänä. Löytääkö miehesi joka ilta roskiksesta tyhjäksi syömäsi 1-2 litran jäätelöperhepaketin? En yhtään ihmettele, jos sivusta katsojakin alkaa tuollaisessa menossa voimaan pahoin :(
ja painan 20 kiloa vähemmän (kuin 80), kokoni on 40, ihmettelen miten voi mahtua?
Kovasti jaksetaan aina mittoja luetella, mutta se tärkein eli vyötärönympärys puuttuu...
Vyötärönympärys on paras mittari sen suhteen, missä päin kroppaa ne kilot oikeasti sijaitsee, ja millaiset on terveysriskit.
Suomalaisnaisista jopa 50% on nykyään keskivartalolihavia.
Jaa, minulla on kapeampi vyötärö kuin sisarellani joka on minua 4cm pitempi ja 20 kg kevyempi. Painoindeksini on 33-34. Hän on normaalipainoinen, BMI 24-25. Mitäs siihen sanot? Nämä ovat kuule aivan ufojuttuja nämä painoasiat, ja mitään yleispätevää ohjetta ei voi antaa. Minulla ei ole kohonnutta verenpainetta tai verensokeria. Aikoinaan hoikkana tyttönä vyötäroni oli lähes samoissa mitoissa kuin nyt. Nippa nappa saan sen vaadittavaan alle 80 cm, jos BMI on 20-22. Ihmisillä todellakin voi olla niin erilainen ruumiinrak3enne ja rasvankerääntymistaipumus, että kaikenlainen paino, pituus, BMI ja vyötärönympärysvertailu joutaisi jo romukoppaan. Kuin myös vaatekokovertailut. Itse käytän kokoja 44-52, riippuen kaupasta mistä vaatteet ostan. Vain silloin nuorena kun BMI oli 18, mahduin kokoon 38. Nykyisin miehet tuntuvat vaativan naiselta kokoa 36-38. Hohhoijaa.
Ap(siis se -31kg) voi ihan hyvin mahtua kokoon 40, mikäli vaatteet on ostettu marketeista. H&M, Seppälä, ym trendivaateketjut mitoittavat vaatteet eri tavalla. Siinä missä aikaisemmin painaessani yli 100 kg käytin jotain Lindexin kokoa 50, niin nyt 10 kiloa kevyempänä Lindexin koko 50/52 onkin jo pinkeä. HÖH? Puntari ei kyllä valehtele, ja lihakset ovat ennemminkin kutistuneet kuin kasvaneet viime vuosina..
keskivartalolihavuus on pahin --> siinä läskiä alkaa kertymään sisäelimien ympärille kaikista nopeiten. Siksi siis vyötärönympärys on tärkeä mitta (terveydellisistä syistä nimenomaan).
Ja kyllä Suomen kokoluokituksessa koko 40 edustaa tiettyä kokoa. Ja sille löytyy vastine ulkomaisista vaatteista=)
Mutta 161 senttinen ja 80 kiloinen tuskin mahtuu siihen marketin 40 kokoon. Itse olen 15 kiloa kevyempi ja kylläpä se usein koko 42 on se, joka mukaan lähtee...
Sydänliiton nettisivujen mukaan yli 88 sentin vyötärönympärys aiheuttaa naisille "huomattavan terveyshaitan".
80-87 sentin mitat aiheuttaa lievän terveyshaitan.
Ihmiset ovat toki yksilöitä ja geenit vaikuttaa hieman siihen, kuinka paino kehossa jakautuu.
Mutta toi vyötärönympärys on silti erittäin hyvä lihavuuden ja terveyshaittojen mittari, siitä tunnutaan olevan asiantuntijapiireissä melko yhtä mieltä.
Jos rasva kertyy herkästi nimenomaan vatsan seudulle, niin silloin on oltava entistä tarkempi elintapojensa suhteen. Ei se ole mikään tekosyy keskivartalolihavuudelle, että geenit on huonot. Pitää vaan elää niiden huonojen geenien ehdoilla. Eli syödä mahdollisimman terveellisesti ja jättää kalorit minimiin.
Voin lisäksi omalta kohdaltani sanoa, että mun geenit ovat melko tyypilliset suomalaismiehen geenit, ja rasva kyllä haluaisi iän myötä kertyä kovastikin tuonne vatsan seudulle.
Mutta olen oppinut tulemaan vähällä ravinnolla toimeen, ja toistaiseksi vyötärönympärys on pysynyt tavoitelukemissa, vaikken edes liiku kovinkaan paljon.
Nykymaailmassa on niin paljon ruokaa ja herkkuja tarjolla, että vaatii luonteelta paljon, että ymmärtää olla syömättä enempää kuin keho tarvitsee.
Pieni lapsi tarvitsee pari-kolme kunnon ateriaa päivässä, mutta monet aikuiset ei tunnu tajuavan, että he eivät enää ole pikkulapsia.. Mitä enemmän ikää tulee, niin sitä vähemmän kroppa tarvitsee ravintoa.
Mulla saattaa joskus olla päiviä, etten syö juuri mitään muuta kuin hieman leipää, jugurttia ja vitamiineja. Kroppa ei yksinkertaisesti kuluta enempää.
Ei muuten ole kaupoissa vaatteiden kokoluokitukset yhteneväisiä. Minulla on isosta marketista ostettuja vaatteita joiden koko on 44, postimyyntifirman vaatteet kokoa 46-48 ja parin tunnetun trendivaateketjun vaatteet kokoa 50-52. Mites sen selität sitten? Kymmenen vuotta sitten kun osti vaatteen niin silloin oli lähes sama mistä sen osti niin koko oli joka kaupassa sama. Nyt ei voi ostaa mitään, edes t-paitaa sovittamatta.
Siis juu ei ole yhteneväistä kaavaa... Jo pelkästään saman kaupan sisällä eri merkkien koot vaihtelevat erittäin paljon esimerkiksi rintäliiveissä ja farkuissa saati sitten paidoissa. Meneppä joskus ihan kunnon rintaliivi kauppaan niin myyjä kysyy kyllä koon mutta soveltaa sitä sen mukaan mihin suuntaan merkit tekevät. Jos tarkoitat vastineita eri maittain niin ne on ketju kohtaisia.
Itse olin pari vuotta sitten viisi kiloa kevyempi, mutta koska kävin salilla säännöllisesti ja kävelin joka paikkaan. Oli lihasta paljon joka painaa. NYt viisi kiloa painavampana olen noin kaksi kokoa suurempi sillä sali on jäänyt ja auto astunut mukaan kuvioihin. Mahaa on tullut paljon lisää mutta kiloja ei ja se johtuu salikortin puuttumisesta. Kilot on mielestäni siksi kamalan huono mittapuu. USkotaan siihen vyötärön ympärykseen ja ettei vanhat vaatteet enää. sovi. Itse lihoin ainakin sen takia parisuhteessa kun miehen kaltainen ruoka eli pikaruoka ja ylipäänsä liha ja päivittäinen lämmin ateria astui kuvioihin ja raha ongelmat uudessa kaupungissa. Ei siis salilla juuri kläydä. Koko ikänsä harrastanu jotain lihaksia vahvistavaa lajia joten eiköhän ne kilot karise taas kun ottaa sitä aikaa itselleen. Älkää siis tehkö naiset samaa virhettä kun minä. Keskittykää naiset itseenne ja omaan hyviinvointiinne enemmän parisuhteessa älkääkä miehen passaamiseen. Siitä ne ongelmat alkaa. Se on aikuinen mies eikä teidän sille tarvi kokata ja siivota. Käyttäkää se aika liikumiseen ja itsenne kunnossa pitoon niin mies tajuaa arvostaa teidän panostanne enemmän.
Ostamasi vaatteet kokohaarukalla 44-52 lienee eri valmistajien. Eri valmistajilla ja erityisesti ulkoimaisilla valmistajilla koko 40 voi olla tyystin jotain muuta kun kotimaisilla...
Itselle ainakin tulee koosta 40 mieleen tietynkokoinen nainen. Kyllä minulla valta-osa vaatteista on koko 40 (ja useimmat kotimaisia vaatteita). Joku yksittäinen saattaa olla kokoa 38 tai 42, mutta yli 90 % vaatteistani on kokoa 40. Ja vaatteita minulla kyllä riittää joka lähtöön=)
Postimyyntifirmoilla yleensä onkin katalogeissaan liittenä kokotaulukko (kullekkin koolle määritellyt mitat) nimenomaan sen takia, että heidän kokoluokitus ei mene minkään "standardin" mukaan.
ja kuten sinunkin viestistä käy ilmi, ulkomaisten valmistajien kokoluokitus perustuu isompiin lukuihin (44 vastine voi olla 52) eli ihmettelen, miten ap. mahtuu kokoon 40 ---> kyseessä on tuskin mikään postimyyntikoko, koska tuon vastine kotimaisilla valmistajilla olisi sitten 34-36:D
Kun ainakaan mä en osta juuri markettivaatteita. Seppälästä joskus, mutta muuten en. Ja kokohaitari on sen mukainen.
Ysikytluvun loppupuolella ostin kokoa 34. Nykyään vaihtelee koosta S kokoon L ja koosta 32 kokoon 42. Jenkkien kokoluokituksessa taidan olla kokoa 2. En voi mennä nykyään vaatekauppaan ja ostaa kokoa 34 sovittamatta. :D Kymmenen vuotta sitten pystyin.
Ysärijysärivuosien jälkeen olen lihonut noin kilon. Mahdun edelleen samoihin kuteisiin kun silloin.
Oli aika lapsellisesti sanottu, että painoindeksit ovat vähäjärkisiä varten. Kannattaa mittauttaa molemmat arvot ja seurata niitä. koska laihemmannäköinenkin saattaa omata korkeat rasvaprosentit, ja se on ns. sanottua sisäisitä rasvaa ja vaarallisempaa kuin näkyvä. On ehkä tyhmempää uskoa ja luottaa siihen näppituntumaan kuin hiehan laskeskella niitä arvoja, jos vaan ne laskelmat eivät tuota suoranaisia vaikeuksia. Silloin voidaan jopa puhua vajaaaäyisyydestä, vai mitä? Kannattaa mennä vaan omalle lekurille ottamaan lisää tietoa ja taitoa terveydestä ja lihavuudesta kuin aukoa päätänsä turhaan täällä tietämättä yhtään mittää. Suosittelen lämpimästi:-)
Tosiaan laihduttaa ei kannata miehen takia vaan ihan itsensä takia.
Itse olen ollut koko ikäni ylipainoinen ja voin sanoa, että se into laihdutukseen täytyy lähteä itsestä! Vaikka kuinka näkee peilistä, että on läski niin helppoa ei ole aloittaa laihdutusta. Ja varsinkin toisten sanat tuntuvat pahalta...ne herättelevät ja harmittavat, mutta eivät silti välttämättä pistä hommaa liikkeelle...
Eräänä hetkenä minä vain päätin, että nyt sitten täytyy yrittää laihduttaa ja olen 20 kg onnistunut pois saamaan 1,5 vuoden aikana. Jatkan vieläkin sillä painoa on edelleen reilusti, mutta tyytyväinen olen silti itseeni tähän mennessä onnistumisesta.
Sanat tuntuivat pahalta, mutta jos tosiaan tuntee itse olevasi hyvä juuri tuollaisena ja sen kokoisena niin sen voi miehelle sanoa.