Itävaltaan tulossa ennenaikaiset vaalit
Julkaistu: 12:15 HS 7.7.2008
stt–dpa–reuters
Wien. Itävallan konservatiiveista ja sosiaalidemokraateista koostuva hallitus on tiensä päässä. Kansanpuolue vaatii ennenaikaisia vaaleja, ja parlamentti voisi jo tällä viikolla päättää hajottamisestaan.
Varakansleri Wilhelm Molterer sanoo, etteivät sosiaalidemokraatit enää noudata hallitusohjelmaa.
Liittokansleri Alfred Gusenbauerin johtama hallitus aloitti viime vuoden alussa.
--
Hallitus yhdeksän kuukauden jälkeen
Julkaistu: 25.3.2008 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
helsingin sanomat
Belgia on äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka vaikeata hallituksen muodostaminen vaalien jälkeenkin voi olla jopa keskellä EU-Eurooppaa. Viimeksi Itävallassa ja Tšekissä neuvottelut venyivät kuukaudesta toiseen ennen kuin hallitus syntyi. Belgiassa siihen meni tällä kertaa peräti yhdeksän kuukautta.
Belgian hallitsemisen ongelmat liittyvät maan historialliseen kahtiajakoon: sen 10 miljoonasta asukkaasta noin 60 prosenttia on hollantia puhuvia flaameja ja runsaat 30 prosenttia ranskaa puhuvia valloneja. Kielialueiden laaja itsehallinto ei ole tasoittanut vastakohtaisuuksia eikä helpottanut rinnakkaiseloa. Keskinäiset riidanaiheet näyttävät vain kärjistyneen.
Viime kesäkuussa pidettyjen vaalien jälkeen uuden hallituksen muodostaminen osoittautui ennätysmäisen vaikeaksi. Loppujen lopuksi se näyttää nyt onnistuneen vaalivoittajan, pohjoisen Flanderin kristillisdemokraatteja edustavan Yves Letermen johdolla. Vaikka Letermen hallitus on viiden puolueen enemmistöhallitus, sen toimintakykyisyydestä ei vallitse suuria luuloja.
Päällisin puolin vaalivoittaja Letermella pitäisi olla hyvät edellytykset tehtäväänsä. Hän puhuu täydellisesti maan molempia kieliä; hänen äitinsä on hollanninkielisestä Flanderista ja isänsä ranskankielisestä Valloniasta. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan 90 prosenttia valloneista ja yli puolet flaameista suhtautuu kuitenkin epäilevästi häneen.
Vaalitaistelun yhteydessä uusi pääministeri lupasi toteuttaa perustuslain uudistuksen, joka antaisi alueille entistä enemmän valtaa, mutta vähentäisi samalla niille annettavia valtionosuuksia eli tulonsiirtoja. Se taas ei ole maan köyhimmillä alueilla asuvien vallonien mieleen.
Hallituksen ohjelmasta tällaiset vaikeat kysymykset olikin pakko jättää pois. Helpompi oli sopia vaikkapa liikennekuolemien puolittamisesta
--
Julkaistu: 12:15 HS 7.7.2008
stt–dpa–reuters
Wien. Itävallan konservatiiveista ja sosiaalidemokraateista koostuva hallitus on tiensä päässä. Kansanpuolue vaatii ennenaikaisia vaaleja, ja parlamentti voisi jo tällä viikolla päättää hajottamisestaan.
Varakansleri Wilhelm Molterer sanoo, etteivät sosiaalidemokraatit enää noudata hallitusohjelmaa.
Liittokansleri Alfred Gusenbauerin johtama hallitus aloitti viime vuoden alussa.
--
Hallitus yhdeksän kuukauden jälkeen
Julkaistu: 25.3.2008 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
helsingin sanomat
Belgia on äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka vaikeata hallituksen muodostaminen vaalien jälkeenkin voi olla jopa keskellä EU-Eurooppaa. Viimeksi Itävallassa ja Tšekissä neuvottelut venyivät kuukaudesta toiseen ennen kuin hallitus syntyi. Belgiassa siihen meni tällä kertaa peräti yhdeksän kuukautta.
Belgian hallitsemisen ongelmat liittyvät maan historialliseen kahtiajakoon: sen 10 miljoonasta asukkaasta noin 60 prosenttia on hollantia puhuvia flaameja ja runsaat 30 prosenttia ranskaa puhuvia valloneja. Kielialueiden laaja itsehallinto ei ole tasoittanut vastakohtaisuuksia eikä helpottanut rinnakkaiseloa. Keskinäiset riidanaiheet näyttävät vain kärjistyneen.
Viime kesäkuussa pidettyjen vaalien jälkeen uuden hallituksen muodostaminen osoittautui ennätysmäisen vaikeaksi. Loppujen lopuksi se näyttää nyt onnistuneen vaalivoittajan, pohjoisen Flanderin kristillisdemokraatteja edustavan Yves Letermen johdolla. Vaikka Letermen hallitus on viiden puolueen enemmistöhallitus, sen toimintakykyisyydestä ei vallitse suuria luuloja.
Päällisin puolin vaalivoittaja Letermella pitäisi olla hyvät edellytykset tehtäväänsä. Hän puhuu täydellisesti maan molempia kieliä; hänen äitinsä on hollanninkielisestä Flanderista ja isänsä ranskankielisestä Valloniasta. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan 90 prosenttia valloneista ja yli puolet flaameista suhtautuu kuitenkin epäilevästi häneen.
Vaalitaistelun yhteydessä uusi pääministeri lupasi toteuttaa perustuslain uudistuksen, joka antaisi alueille entistä enemmän valtaa, mutta vähentäisi samalla niille annettavia valtionosuuksia eli tulonsiirtoja. Se taas ei ole maan köyhimmillä alueilla asuvien vallonien mieleen.
Hallituksen ohjelmasta tällaiset vaikeat kysymykset olikin pakko jättää pois. Helpompi oli sopia vaikkapa liikennekuolemien puolittamisesta
--
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.