katujyrä veti yli

luulin seurustelevani onnellisesti. suhde oli täysin alussa takana vain vähän vajaa 4 kuukautta. mies eronnut entisestään 10 kk sitten. eikä ilmeisesti sittenkään päässyt yli. puhuimme pitkästä suhteesta ja siitä mikä tärkeää parisuhteessa. puhuminen ongelmista ajoissa jne.. kaikki kaatui hänen puolelta täysi yht´äkkiä. lomamatka takana ja kaikki mennyt hyvin, ei mitään riitoja. itse aivan riekaleina, ihan kuin ei vieläkään tajuaisi mitä tässä oikein tapahtui. mikä ihmisiä oikein vaivaa? ymmärrän tietenkin jos ei vaan innosta olla jonkun kanssa mutta jotenkin olen kuvitellut, että sellaisen tajuaa jo paljon aikaisemminkin kuin 4 kk päästä. kyllähän tästä yli pääsee mutta olen kahlannut jo aika monta suhdetta läpi enkä oikein jaksa enää pelata näitä pelejä... kamalaa.
71447
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Näitä tälläisiä miehiä tuntuu Suomessa riittävän. Ensin ollaan niin rakastuneita ja sitoutuneita, sitten kuin salamaniskusta kaikki muuttuukin...

Ilmeisesti mies ei tiedä mitä haluaa tai sitten on joku uusi kiinnostavampi naikkonen jo kiikarissa. Ainakin n.40-kymppisten miesten keskuudessa tälläistä toimintaa on nähty ihan kyllästymiseen asti. Voimia sinulle:)

Äänestä
  • Joo, ihan samaa mieltä. Kelaan vuoden ajanjaksolta juttujani. Kaikki päättyvät n.1-2 kk kuluttua. Siihen asti mies on umpirakastunut. Sitten kaikki lakkaa täysin yhtäkkisesti. Itse olen ihan rikki tähän riepotteluun. Nyt on todellakin aika jättää nämä nelikymppiset miehet ihan omaan rauhaansa, koska heidän keskuudessaan tätä tehdään eniten.

    Äänestä

  • Leukofix kirjoitti:

    Joo, ihan samaa mieltä. Kelaan vuoden ajanjaksolta juttujani. Kaikki päättyvät n.1-2 kk kuluttua. Siihen asti mies on umpirakastunut. Sitten kaikki lakkaa täysin yhtäkkisesti. Itse olen ihan rikki tähän riepotteluun. Nyt on todellakin aika jättää nämä nelikymppiset miehet ihan omaan rauhaansa, koska heidän keskuudessaan tätä tehdään eniten.

    Eli 50-60v. Pelaillaan salassa ja näkyvämmin varsinkin nuorten typyköitten kanssa jotka uskovat mitä heille valehdellaan. Kaikki ei ole rakkautta ja uskollisuutta uskokaa pois.

    Äänestä

Omasta tapahtuneesta reilu kuukausi, kyllä sitä hampaitten kiristystä on riittänytkin ja lähinnä raivosta.
Jokainen suhde omanlaisensa, mutta kieltämättä oli isku vasten kasvoja, kun toinen osapuoli mielstäni osasi "keskustella".. ja alkuun niinkuin kevyenä keskusteluna ilmoitusasiana ilmoittikin minulle, että hänen ystävänsä onkin elämän suuri rakkaus ja haaveillaan tosi vakavasta sitoutumisesta loppuiäksi..
absurdein keskustelu mitä olin miesmuistiin käynyt, tilanne niin älytön, että minä neuvon mitä tehdä ja minulle todetaan, että olen hieno ihminen, että ymmärrän..
No juu ymmärsin niin hyvin, että katkaisin välit täysin tähän ihmiseen, en todellakaan jää katsomaan viereen kun vuosisadan rakkaustarina alkaa..
Parempi olla yksin, kyllä se nyt on todistettu, että tunne asiat kuuluu sarjaan erinäiset kusetukset; joko kusettaa itseään ja näkee ja lukee tilannetta väärin, eli naisena (minä) sortuu yli lukemiseen ja näkee sellaista mitä oikeasti ei ole. Johtunee usein siitä jos olet kauan ollut omillasi..
Toinen osapuoli ei ole tosissaan mukana, eli kyllä se on jätettävä takaportti itselleen, ettei mene yhtään liian syvälle. Nyt kyse EI todellakaan ole siitä, että pitäisi päästä avo/avioliitton, ihmiset vain eivät osaa olla rehellisiä näin se vaan on, eikä kyse, että pitäisi olla todellinen show, vaan nimenomaan ettei koskaan (en ole itse ollut) tule olemaan riippuvainen taloudellisesti miehestä, eikä missään aineellisessa muodossa ainoastaan omilla ehdoilla ja asiallisena ilmoituksena toiselle osapuolelle, että välillä henkistä ja fyysistä kontaktia, eikä mitään muuta.

Äänestä
  • Vaikka narsismista. Se on usein niin hienovaraista kusetusta, että terapeutitkin menee halpaan. Terapeutille he lähtevätkin vaan huijatakseen lisää tilannetta. Rakastuneena on mahdotonta huomata kun kusetus on niin ovelaa. Jutuissa siteeksi aina tottakin, mutta osa jätetään kertomatta tai muunnellaan. Samoja juttuja kerrotaan hieman eri sävelillä monille - siis naisille, mutta myös miesystäville. Kenellekkään ei puhuta 100% totta mistään. Mutta muutaman vuoden päästä kyllä tiedät mihin olet pääsi pistänyt. Siinä vaiheessa kun alkaa olla uusi henkilö jo vahvasti kuvioissa ja sinä olet "luulotautinen ja sairaalloisen mustasukkainen." Ja lisäksi seilaa kahden välillä ja valehtelee sille uudellekkin joka katsoo maailmaa sillähetkellä ruusunpunaisten lasien läpi. Ja mies on niin iiihana.
    Sama mieltä Nerimund sun kanssa.

    Äänestä

  • ihan vastaisuuden varalle kirjoitti:

    Vaikka narsismista. Se on usein niin hienovaraista kusetusta, että terapeutitkin menee halpaan. Terapeutille he lähtevätkin vaan huijatakseen lisää tilannetta. Rakastuneena on mahdotonta huomata kun kusetus on niin ovelaa. Jutuissa siteeksi aina tottakin, mutta osa jätetään kertomatta tai muunnellaan. Samoja juttuja kerrotaan hieman eri sävelillä monille - siis naisille, mutta myös miesystäville. Kenellekkään ei puhuta 100% totta mistään. Mutta muutaman vuoden päästä kyllä tiedät mihin olet pääsi pistänyt. Siinä vaiheessa kun alkaa olla uusi henkilö jo vahvasti kuvioissa ja sinä olet "luulotautinen ja sairaalloisen mustasukkainen." Ja lisäksi seilaa kahden välillä ja valehtelee sille uudellekkin joka katsoo maailmaa sillähetkellä ruusunpunaisten lasien läpi. Ja mies on niin iiihana.
    Sama mieltä Nerimund sun kanssa.

    Joo narsismi on tuttua, enkä puhu nyt tästä muoti-ilmiö leimataan narsistiksi..
    hyvät kirjat ovat aiheeseen esim. Sata tapaa tappaa sielu sekä naimisissa narsistin kanssa.

    Minulla on näitä "narsismiin" taipuvaisia ihan lähipiirissä joten ilmeisesti sekin osasyy miksi itse heräsin ns äkkiä.. oma suhteeni hävettää nyt; koko "suhde" mutta, omassa tilassa ei ollut kyse puhtaasta narsismista, vaan ihmisisestä jolla(minun mielestäni on) lähipiirissä olevista ihmisistä, niin herran päättämättömyydestä ja hän on ja oli ohjailtavissa, siitähän pohijimmiltaan on kyse.

    Minä joka en kuvia kumartele, tulen kuvioihin ja kyseenalaistan montakin asiaa, hänen lähipiirin toimia tietyissa tilanteissa, joten kyllä!

    Naiset ne maailmaa ja miehiä pyörittää - valitettavasti.

    Hah! minun tilanteeni se klassinen: pitkätukkainen blonielovenapissiliisi vihjaisi korvaan, että oletkin se the elämänimies ja valo ja muuten vaan tämä elovenapissiliisi on pyörinyt hänen elämässään melkein kaksi vuotta. Hyvä että pääsin koko tyypistä, loppuisi vain vielä viimeinenkin suuttumus, koska tälle elovenapissiliisille ja the "mieselämänivalo" tapaukselle en toivo mitään hyvää.

    Tämän tyypisille tapauksille ei yleensä ole ollut onnellista loppua - kun säätää toisen tunteilla, tuleehan se vastaan ennenmin tai myöhemmin, ihan sivusta seuranneena, mutta turha sitä jonnekin yrittää filosoida ihminen ei usko ennenkuin kokee itse.

    Äänestä

  • Nerimund kirjoitti:

    Joo narsismi on tuttua, enkä puhu nyt tästä muoti-ilmiö leimataan narsistiksi..
    hyvät kirjat ovat aiheeseen esim. Sata tapaa tappaa sielu sekä naimisissa narsistin kanssa.

    Minulla on näitä "narsismiin" taipuvaisia ihan lähipiirissä joten ilmeisesti sekin osasyy miksi itse heräsin ns äkkiä.. oma suhteeni hävettää nyt; koko "suhde" mutta, omassa tilassa ei ollut kyse puhtaasta narsismista, vaan ihmisisestä jolla(minun mielestäni on) lähipiirissä olevista ihmisistä, niin herran päättämättömyydestä ja hän on ja oli ohjailtavissa, siitähän pohijimmiltaan on kyse.

    Minä joka en kuvia kumartele, tulen kuvioihin ja kyseenalaistan montakin asiaa, hänen lähipiirin toimia tietyissa tilanteissa, joten kyllä!

    Naiset ne maailmaa ja miehiä pyörittää - valitettavasti.

    Hah! minun tilanteeni se klassinen: pitkätukkainen blonielovenapissiliisi vihjaisi korvaan, että oletkin se the elämänimies ja valo ja muuten vaan tämä elovenapissiliisi on pyörinyt hänen elämässään melkein kaksi vuotta. Hyvä että pääsin koko tyypistä, loppuisi vain vielä viimeinenkin suuttumus, koska tälle elovenapissiliisille ja the "mieselämänivalo" tapaukselle en toivo mitään hyvää.

    Tämän tyypisille tapauksille ei yleensä ole ollut onnellista loppua - kun säätää toisen tunteilla, tuleehan se vastaan ennenmin tai myöhemmin, ihan sivusta seuranneena, mutta turha sitä jonnekin yrittää filosoida ihminen ei usko ennenkuin kokee itse.

    No niin, omaa vihoittelua kestänyt ihan tarpeeksi ja onhan tämä ihan hyvä virtuaali olkapää.. :)
    Minä en halua ihmistä elämääni takaisin, joten poissa näkyvistä, poissa mielestä!

    Kyllä tässä on tullut katsottua peiliin ihan rankemman kautta ja pakko myöntää, että niinpä vain sorruin näkemään sellaisia mitä oikeasti ei ole olemassa; miehessä olevia "henkisiä" ominaisuuksia. Joo ja varmaan toinen osapuoli yritti miten pystyi...

    Olen miettinyt paljon ja todennut jännän asian, että minä vahvana persoonana ilmaisen selkeästi, mitä toivon ja haluan ja muutamat kaksilahkeis ehdokkaat tässä vuosien saatossa ovat ns. pehmeitä miehiä.

    Hyvin keskustelevaa ja luultavasti tietävät mitä oikeasti joku sanonta tai tilanne tarkoittaa, mistä puhuvat ja yhdisteenä tämän tyyppiset ovat todella taitavia puhujia ja helposti lukee yli ja saa "tarkoituksia", jota aiemmin mainitsin.

    Ilmiö mitä tämän tyyppisiin "miehiin" liittyy heidän parhaat kaverit ovat yllätys yllätys - naiset! Seuraava mies jolla ei ole kaljaa ja makkaraa syövää ja formuloita kyttävää ystävää, miehessä on vikaa! Näin on, ja sellaiset pitää kiertää kaukaa.

    Elämä jatkuu ja muuten on asiat ok, joten eikun ravistelemaan surut niskasta ja normi elämän kimppuun. Voimia muille jotka painiskelvat asioiden tiimoilta. Muistuts itselleni ja muille rakkauden ei pidä sattua eikä perustua ihan älyttömiin loukkauksiin - vihainen voi ja saa olla jos aihetta ja yleensähän sitä.. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jopikai kirjoitti:

luulin seurustelevani onnellisesti. suhde oli täysin alussa takana vain vähän vajaa 4 kuukautta. mies eronnut entisestään 10 kk sitten. eikä ilmeisesti sittenkään päässyt yli. puhuimme pitkästä suhteesta ja siitä mikä tärkeää parisuhteessa. puhuminen ongelmista ajoissa jne.. kaikki kaatui hänen puolelta täysi yht´äkkiä. lomamatka takana ja kaikki mennyt hyvin, ei mitään riitoja. itse aivan riekaleina, ihan kuin ei vieläkään tajuaisi mitä tässä oikein tapahtui. mikä ihmisiä oikein vaivaa? ymmärrän tietenkin jos ei vaan innosta olla jonkun kanssa mutta jotenkin olen kuvitellut, että sellaisen tajuaa jo paljon aikaisemminkin kuin 4 kk päästä. kyllähän tästä yli pääsee mutta olen kahlannut jo aika monta suhdetta läpi enkä oikein jaksa enää pelata näitä pelejä... kamalaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu