Konkreettiset esimerkit kuitenkin osoittavat, että Neuvostoliitto oli päävoimana fasismin murskaamisessa. Ja fasismista saavutetun voiton avaimet olivat ennen kaikkea NKP:n johtavassa roolissa, neuvostokansan ideologispoliittisessa yhtenäisyydessä, sosialistisen järjestelmän taloudellissosiaalisessa tehokkuudessa, joka näkyi mm. Neuvostoliiton kansantalouden saattamisessa sotataloudeksi, joka ei olisi ollut mahdollista ilman koko maan käsittäväksi levinnyttä sosialistista kilpailua sekä kansan uhrautuvaisuutta. .
Ja tässä niitä konkreettisia esimerkkejä:
Vuoden 1941 kesäkuusta vuoden 1944 puoliväliin saakka kaikista natsiblokin divisioonista taisteli itärintamalla 62-78 prosenttia. Saksan fasistinen sotakonekin vyöryi aamunkoitteessa 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon 3,5 miljoonan sotilaan, yli 3600 panssarivaunun ja 2500 lentokoneen ja 600 000 motorisoidun ajoneuvon voimin. Valtaosa natsiarmeijan toisessa maailmansodassa olleista sotilaista ja asemateriaalista tuhottiin myös puna-armeijan toimesta. Laskin puna-armeijan tuhonneen kuusinkertaisen määrän natsien sotavehkeitä ja äijiä verrattuna amerikkalaisten ja brittiläisten osuuteen.
Neuvostoliiton merkityksen natsien lyömisessä osoittaa myös seuraavat rintamatiedot: neuvostoliittolais-saksalaisen rintaman leveys vaihteli 3000-6200 kilometriin pohjoisesta etelään ja 2000-3000 kilometriin idästä länteen. Kun taas amerikkalaisbrittiläis-saksalaisten rintamien, kuten Pohjois-Afrikan ja Italian rintamamien leveys oli vain 300-500 km ja Länsi-Euroopan leveimmillään 800 km. Neuvostoliittolais-saksalainen rintama oli olemassa 1418 vuorokautta, josta ajasta aktiivisten taistelutoimien osuus oli 1320 vuorokautta eli 93 prosenttia. Vastaavat kaksi jälkimmäistä lukua olivat amerikkalaisbrittiläis-saksalaisella rintamaosuuksilla seuraavat: Pohjois-Afrikan rintamalla 309 vuorokautta ja 29 prosenttia, Italian rintamalla 492 vuorokautta ja 74 prosenttia ja Länsi-Euroopan rintamalla 293 vuorokautta ja 87 prosenttia.
Oleellinen merkitys fasismin lyömisessä oli neuvostokansan yhtenäisyydellä. Se poikkesi kokonaan kapitalististen maiden tilanteesta: quislingejä eikä Rytin ja Mannerheimin tapaisia maansa myyneitä natsien persekärpäsiä Neuvostoliitosta ei löytynyt. Kaikki natsien yritykset sopeuttaa NL:n valloitettujen alueiden talous sotilaallisiin tarkoituksiin olivat tuloksettomia. Partisaaniliikekin alkoi kehittyä jo sodan toisena viikkona. Myöskään Neuvostoliiton eri kansallisuuksien välisiä erimielisyyksiä natsit eivät kyenneet lietsomaan. Esimerkiksi Kaukaasian puolustukseen osallistui 12 eri kansallisuuksista koottuja sotatoimiyhtymiä ja suuri määrä eri kansallisuuksien muodostamia sotaosastoja.
Neuvostoliiton kansantalouden saattamisessa sotataloudeksi kertoo osuvasti Heikki Männikkö Kansan Äänessä julkaistussa Neuvostoliiton merkitystä käsittelevässä artikkelisarjassaan:
http://www.euvkr.com/Neuvostoliitto.html
”Neuvostoliiton viholliset olivat sodan syttyessä vahvempia. Mutta Neuvostoliitolla oli sosialistinen talousjärjestelmä ja se teki mahdolliseksi mobilisoida maan taloudelliset resurssit vastaamaan sota- ajan vaatimuksia.
Viikon kuluttua sodan alkamisesta hyväksyttiin sota-ajan taloussuunnitelma vuoden 1942 loppuun saakka ja tuotantovoimien perusta siirrettiin itään. Metallurgiaa sekä muuta raaka-ainetuotantoa oli jo sijoitettu maan itäosiin. Luotiin hyvin järjestetty suunnitelmallinen sotatalous.
Neuvostoliiton itäisistä alueista tuli puolustuksen tukialueita, jotka toimittivat rintamalle aseita, ampuma- ja elintarvikkeita. Maan itäosiin evakuoitiin rautateitse rintaman läheisyydestä 1960 suurta tehdasta sekä rakennettiin 3500 puolustuksen kannalta merkittävää tuotantolaitosta. Puolueen keskuskomitea ja valtion puolustuskomitea huolehtivat paikallisten puolue-, neuvosto-, ammattiliitto- ja nuorisojärjestöjen avulla kansantalouden organisoimisesta sota- ajan vaatimuksia vastaaviksi. Monet tuotantolaitokset evakuoitiin ja asennettiin paikoilleen jopa 1-2 kuukaudessa ja niiden teollisuustuotanto saavutti sodan alkamista edeltävän tason 3-4 kuukaudessa. Kun parhaassa työiässä olevat miehet ja naiset lähtivät rintamalle, palasivat tehtaisiinsa eläkkeellä olevat veteraanityöläiset.
Heidän johdollaan omaksuivat työläisen ammatin naiset ja nuoret, jotka eivät olleet rintamalla. Kansantalouden siirtäminen sodan oloihin suoritettiin vuoden 1942 puoliväliin mennessä. Vihollisen miehittämällä alueella sijaitsi ennen sotaa 50 % maataloudesta sekä 33 % teollisuudesta. Kolhoosilaiset raivasivat Siperiaan 11 miljoonaa hehtaaria uutta viljelysmaata, jolla korvattiin miehitettyjä viljelysmaita.”
Kanattaa tuo Männikön juttusarja lukea kokonaan jo yleissivistyksen takia. Ja suunnitelmallisesti ja nopeasti Uralille, Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Volgalle suoritettujen teollisuuslaitosten siirto on verrattavissa kokonaisen teollisuusvaltion siirtämiseen. Neuvostoliiton kansantalous siirrettiin sotataloudeksi myös samaan tahtiin, vuoden 1942 kevääseen mennessä. Sotakalustoa Neuvostoliitto tuotti sodan aikana vuodessa keskimäärin enemmän kuin Saksa ja Englanti. NL ohitti myös USA:n kranaatinheitinten tuotannossa eikä jäänyt jälkeen panssarivaunujen tuotannossa. Ainoastaan tykkien ja lentokoneiden tuotannossa NL ei yltänyt USA:n tasolle. Länsiliittoutuneiden sotamateriaaliapu ei siis ollut ratkaiseva. Laskin sen häthätää muodostaneen keskimäärin kuusi prosenttia Neuvostoliiton käyttämästä sotamateriaalista.
Ja tässä niitä konkreettisia esimerkkejä:
Vuoden 1941 kesäkuusta vuoden 1944 puoliväliin saakka kaikista natsiblokin divisioonista taisteli itärintamalla 62-78 prosenttia. Saksan fasistinen sotakonekin vyöryi aamunkoitteessa 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon 3,5 miljoonan sotilaan, yli 3600 panssarivaunun ja 2500 lentokoneen ja 600 000 motorisoidun ajoneuvon voimin. Valtaosa natsiarmeijan toisessa maailmansodassa olleista sotilaista ja asemateriaalista tuhottiin myös puna-armeijan toimesta. Laskin puna-armeijan tuhonneen kuusinkertaisen määrän natsien sotavehkeitä ja äijiä verrattuna amerikkalaisten ja brittiläisten osuuteen.
Neuvostoliiton merkityksen natsien lyömisessä osoittaa myös seuraavat rintamatiedot: neuvostoliittolais-saksalaisen rintaman leveys vaihteli 3000-6200 kilometriin pohjoisesta etelään ja 2000-3000 kilometriin idästä länteen. Kun taas amerikkalaisbrittiläis-saksalaisten rintamien, kuten Pohjois-Afrikan ja Italian rintamamien leveys oli vain 300-500 km ja Länsi-Euroopan leveimmillään 800 km. Neuvostoliittolais-saksalainen rintama oli olemassa 1418 vuorokautta, josta ajasta aktiivisten taistelutoimien osuus oli 1320 vuorokautta eli 93 prosenttia. Vastaavat kaksi jälkimmäistä lukua olivat amerikkalaisbrittiläis-saksalaisella rintamaosuuksilla seuraavat: Pohjois-Afrikan rintamalla 309 vuorokautta ja 29 prosenttia, Italian rintamalla 492 vuorokautta ja 74 prosenttia ja Länsi-Euroopan rintamalla 293 vuorokautta ja 87 prosenttia.
Oleellinen merkitys fasismin lyömisessä oli neuvostokansan yhtenäisyydellä. Se poikkesi kokonaan kapitalististen maiden tilanteesta: quislingejä eikä Rytin ja Mannerheimin tapaisia maansa myyneitä natsien persekärpäsiä Neuvostoliitosta ei löytynyt. Kaikki natsien yritykset sopeuttaa NL:n valloitettujen alueiden talous sotilaallisiin tarkoituksiin olivat tuloksettomia. Partisaaniliikekin alkoi kehittyä jo sodan toisena viikkona. Myöskään Neuvostoliiton eri kansallisuuksien välisiä erimielisyyksiä natsit eivät kyenneet lietsomaan. Esimerkiksi Kaukaasian puolustukseen osallistui 12 eri kansallisuuksista koottuja sotatoimiyhtymiä ja suuri määrä eri kansallisuuksien muodostamia sotaosastoja.
Neuvostoliiton kansantalouden saattamisessa sotataloudeksi kertoo osuvasti Heikki Männikkö Kansan Äänessä julkaistussa Neuvostoliiton merkitystä käsittelevässä artikkelisarjassaan:
http://www.euvkr.com/Neuvostoliitto.html
”Neuvostoliiton viholliset olivat sodan syttyessä vahvempia. Mutta Neuvostoliitolla oli sosialistinen talousjärjestelmä ja se teki mahdolliseksi mobilisoida maan taloudelliset resurssit vastaamaan sota- ajan vaatimuksia.
Viikon kuluttua sodan alkamisesta hyväksyttiin sota-ajan taloussuunnitelma vuoden 1942 loppuun saakka ja tuotantovoimien perusta siirrettiin itään. Metallurgiaa sekä muuta raaka-ainetuotantoa oli jo sijoitettu maan itäosiin. Luotiin hyvin järjestetty suunnitelmallinen sotatalous.
Neuvostoliiton itäisistä alueista tuli puolustuksen tukialueita, jotka toimittivat rintamalle aseita, ampuma- ja elintarvikkeita. Maan itäosiin evakuoitiin rautateitse rintaman läheisyydestä 1960 suurta tehdasta sekä rakennettiin 3500 puolustuksen kannalta merkittävää tuotantolaitosta. Puolueen keskuskomitea ja valtion puolustuskomitea huolehtivat paikallisten puolue-, neuvosto-, ammattiliitto- ja nuorisojärjestöjen avulla kansantalouden organisoimisesta sota- ajan vaatimuksia vastaaviksi. Monet tuotantolaitokset evakuoitiin ja asennettiin paikoilleen jopa 1-2 kuukaudessa ja niiden teollisuustuotanto saavutti sodan alkamista edeltävän tason 3-4 kuukaudessa. Kun parhaassa työiässä olevat miehet ja naiset lähtivät rintamalle, palasivat tehtaisiinsa eläkkeellä olevat veteraanityöläiset.
Heidän johdollaan omaksuivat työläisen ammatin naiset ja nuoret, jotka eivät olleet rintamalla. Kansantalouden siirtäminen sodan oloihin suoritettiin vuoden 1942 puoliväliin mennessä. Vihollisen miehittämällä alueella sijaitsi ennen sotaa 50 % maataloudesta sekä 33 % teollisuudesta. Kolhoosilaiset raivasivat Siperiaan 11 miljoonaa hehtaaria uutta viljelysmaata, jolla korvattiin miehitettyjä viljelysmaita.”
Kanattaa tuo Männikön juttusarja lukea kokonaan jo yleissivistyksen takia. Ja suunnitelmallisesti ja nopeasti Uralille, Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Volgalle suoritettujen teollisuuslaitosten siirto on verrattavissa kokonaisen teollisuusvaltion siirtämiseen. Neuvostoliiton kansantalous siirrettiin sotataloudeksi myös samaan tahtiin, vuoden 1942 kevääseen mennessä. Sotakalustoa Neuvostoliitto tuotti sodan aikana vuodessa keskimäärin enemmän kuin Saksa ja Englanti. NL ohitti myös USA:n kranaatinheitinten tuotannossa eikä jäänyt jälkeen panssarivaunujen tuotannossa. Ainoastaan tykkien ja lentokoneiden tuotannossa NL ei yltänyt USA:n tasolle. Länsiliittoutuneiden sotamateriaaliapu ei siis ollut ratkaiseva. Laskin sen häthätää muodostaneen keskimäärin kuusi prosenttia Neuvostoliiton käyttämästä sotamateriaalista.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tämä "vapauttaja" ei muistanut itse poistua "vapauttamistaan" maista, vaan asettui isännäksi vieraaseen taloon ja tuhosi itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden.
Tuhosi ja alisti näitä maita kommunistisella diktatuurilla, mikä oli täysin verrattavissa natsisimiin.
Poistuihan NL rajojensa ulkopuoliselta turvavyöhykkeeltään 90-luvulla. Natsit eivät koskaan poistuneet mistään muuten kuin tappamalla, mikä on äärimmäisen suuri ero verrattuna NL:oon. Parempi vertauskohta olisi USA, joka ei vieläkään ole poistunut valloittamiltaan intiaanien mailta.
Ai -90-luvulla? Jo silloin :D Aiheutettuaan mittamattomia käräsimyksiä Baltiassa ja Itä-Euroopassa kommunistisella diktatuurillaan.
Mutta eihän nämä teistä venäjänmmyötäilijöistä tietenkään mitään ole...
Turha alkaa verrata natsien tekoja tähän. Ihan niin kuin ne pesisivät puhtaaksi neuvostovallan rikokset.
Ei valtiomuodon muuttuminen tee sinänsä mitään pakkoa poistua valloittamiltaan alueilta. Ei Ranskakaan ole poistunut kaikilta merentakaisilta valloituksiltaan, vaikka Ranskassa on kuningaskunnat ja tasavallat menneet ja tulleet. I maailmansodan jälkeen kesti peräti 23 vuotta (interventiosota mukaanlukien vähemmän), kun Venäjälle hyökättiin taas ja yhä uudelleen. Sillä mittarilla mitattuna oli NL:lla oikeus turvata rajansa Euroopassa ainakin vuoteen 1968 asti, joten ehkä tosiaankin 90-luvulle asti turvaaminen oli liikaa ylivarovaisuutta. Toisaalta oli edellinen hyökkäyskin Venäjälle ollut rikollisempi kuin mikään koskaan missään.
Joopa joo. Ei stallareilla ole mitään tolkkua. Ranska miehittää joutavia siirtomaita. Nl miehitti vanhoja itsenäisiä valtioita. Kuka sitä uhkasi? Sehän hyökkäili ajankulukseen milloin missäkin ja aina välillä näihin omiin alusmaihinsa.Pitäähän stallarien tietysti vanhaa kotimataan ymmärtää.
USA turvaa rajojaan Afganistanissa, Irakissa, Iranissa jne.
Ei sen kummallisempaa kuin Suomen Itä-Karjalan miehitys sillä perusteella että "siellä oli helpompi puolustaa". Ranskan siirtomaat eivät ole sen joutavampia kuin mitkään muutkaan maat eikä niiden asukkaat ole yhtään sen huonompia ihmisiä eikä vähemmillä oikeuksilla varustettuja kuin virolaiset tai puolalaisetkaan. Sitä paitsi Ranskan siirtomaa-alueiden kautta ei kukaan ole tehnyt historian törkeimpiä hyökkäyksiä Ranskaa vastaan siten kuin NL:oa vastaan on hyökätty sen rajantakaisten puolustusalueiden kautta.
Tekeekö se asiasta yhtään hyväksyttävämpää, jos joku MUU miehittää toista valtiota?
Millähän tavalla USA turvaa rajojaan mainistemissasi maissa? Kyllä minun tietääkseni USA rajoittuu Pohjois-Amerikkaan.
"Ei sen kummallisempaa kuin Suomen Itä-Karjalan miehitys sillä perusteella että "siellä oli helpompi puolustaa".
Liittikö Suomi Itä-Karjalan itseensä? Pitikö sitä 60 vuotta?
Ja miten se tekee näistä molemmista asioista hyväksyttäviä?
ennaltaehkäiseviä iskuja tullaan toteuttaamaan vielä lisääkin, niin huolehditaan maan turvallisuudesta.
Tekeekö se NL:n 60:n vuoden Baltian miehityksestä sitten yhtä hyväksyttävää?
Ja oliko Baltian maissa öljyä? Oliko diktaattori, mikä piti syrjäyttää?
Olisi liittänyt ja pitänyt, jos olisi pystynyt ja jos olisi ollut samanlaisen uhkan kohteena. Mutta kun ei pystynyt eikä ollut.
Ei se välttämättä hyväksyttäviä teekään kummastakaan asiasta, mutta se vain osoittaa miten kaikki ovat aina menetelleet koko maailman sivu, joten turha syyttää pelkkää NL:oa.
"Olisi liittänyt ja pitänyt, jos olisi pystynyt ja jos olisi ollut samanlaisen uhkan kohteena. Mutta kun ei pystynyt eikä ollut. "
Suomella oli mahdollisuus liittää Itä-Karjala Suomeen heti sen valloitettuaan, mutta ei liittänyt. Se ei ollut sodan päätavoite.
"Ei se välttämättä hyväksyttäviä teekään kummastakaan asiasta, mutta se vain osoittaa miten kaikki ovat aina menetelleet koko maailman sivu, joten turha syyttää pelkkää NL:oa."
Välttämättä? Onko se sitten tässä tapauksessa hyväksyttävää natsisimin kukistumisen nimissä?
Eipä ole Venäjä edes tänä päivänä myöntänyt N:liiton miehittäneen Baltiaa...
"Suomella oli mahdollisuus liittää Itä-Karjala Suomeen heti sen valloitettuaan"
Mutta ei mahdollisuutta pitää aluetta itsellään. Myöskään NL ei tehnyt liittämispäätöksiä ennen kuin oli varmaa että alue myös jää NL:n oikeutetuksi puolustusvyöhykkeeksi sodan jälkeen.
"Välttämättä? Onko se sitten tässä tapauksessa hyväksyttävää natsisimin kukistumisen nimissä?"
No jos nyt joku peruste ylipäätään tekee asiasta hyväksyttävää, niin varmaankaan natsien poistuttamista parempaa perustetta ei voi olla olemassakaan.
"Eipä ole Venäjä edes tänä päivänä myöntänyt N:liiton miehittäneen Baltiaa..."
Se onkin totta, että Venäjän kannattaisi myöntää kyseessä olleen miehitys, joskin paremmin perusteltavissa oleva miehitys kuin mitkään muut miehitykset ovat maailmassa yleensä olleet. Sellainen myöntö toisi Venäjälle hyvää peeärrää ja samalla se saisi alleviivattua oikeuttaan puolustautua, varsinkin maailman hirveintä uhkaa vastaan
"No jos nyt joku peruste ylipäätään tekee asiasta hyväksyttävää, niin varmaankaan natsien poistuttamista parempaa perustetta ei voi olla olemassakaan."
No nyt varmaan kaikki Virossa,Latviassa,Liettuassa jne antaa anteeksi kaikki karkoitukset,teloitukset,pakkosiirrot,talous- ja kulttuurielämän likvidoinnit.Tarkoitus tällä kaikella vielä kymmeniä vuosia Natsi-Saksan kaatumisen jälkeen olikin estää Natsi-Saksaa hyökkäämästä uudelleen.Kas kun eivät pelänneet Muumimaan hyökkäystä.
Ei kahdella edelliselläkään kerralla hyökkääjinä olleet natsit kuin vain jälkimmäisessä tapauksessa. Ensimmäisellä kerralla hyökkäsivät muuten vaan saksalaiset. Ei ihme, että kolmas kerta haluttiin estää.
kun ..
"Joka kerta kun Venäjä tai sen jälkeinen Neuvostoliitto on hyökännyt Suomeen, on se tapahtunut nykyisen NATO-maan vaatimuksesta, NATO-maiden toimesta tai NATO-maan suostumuksella.
1809 (Ranskan vaatimus), 1853-55 (Ranska ja Britannia) ja 1939 (Saksan luvalla)."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000127&posting=22000000022595701#22000000022595701
Paljon parjattu neuvostososialismi saattoi itse asiassa olla tärkeä edellytys natsien kukistamiselle. Ilman sitä ei Venäjän resursseja olisi välttämättä voitu keskittää sodan vaatimiin tehtäviin. Järjestelmä oli rauhan oloissa lopulta tehoton, mutta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle se oli aina parempi kuin joku tsaarin järjestelmän takapajuisuus.
Kyllä kai :D Oli se "hieno" järjestelmä tuo sosialismi, kun se tuhosi ihmisten vapauden, itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden, raunoitti maiden talouden ja tukahdutti sananvapauden.
Lähes yhtä paha kuin natsismi.
No, länsimaissa orjuutta ja diktatuuria on ollut historian saatossa ajallisesti paljon pitempään kuin sosialismissa, joten eipä ole paljon varaa röyhistelyyn silläkään suunnalla.
NL mahdollisti natsismin valloitukset solmimalla liiton natsien kanssa 23.8. 1939. NL ja Saksa hyökkäsivät yhdessä Puolaan ja Nl viiteen muuhun maahan liittäen ne kokonaan tai osittain itseenszä.Todellista rauhantyötä. Ei setä ole sattunut kuulemaan?
NL:lla oli 1941 maailman suurin armeija ja enemmän sotavarustusta kuin koko muulla maailmalla yhteensa. Verratonta rauhantyötä? Sotateollisuutta oli rakennettu 1926 alkaen myös Uralin taakse ja siihen sijoitettu 50 % kansantulosta.Kansa eli pysyvässä nälänhädässä.Sodan aikana vain Yhdysvaltain ruoka-, vaate- ja lääkeapu pelasti täydeltä romahdukselta.
Kerropa setä puna-armeijan urotöistä ilma- ja merisodassa sekä operaatioista Japania ja Italiaa vastaan!
Neuvostokansa oli todella yhtenäinen! Sakslaiset yllättyivät siitä innosta, jolla erityisesti baltit ja ukrainalaiset mutta mm. tsetseenit, kasakat ja kalmukit tulivat heidän puolelleen. Ns. Hiwejä oli lopulta ainakin puoli miljoonaa. Huomattava osa palveli taistelujoukoissa.Suurissa moteissa antautui ainakin pari miljoonaa vangeiksi.Kova taisteluhenki?
Yhtenäisyyden varmistamiseksi Stalin kuljetti leireille mm. tataareja ja kaikkia edellä mainittuja kansallisuuksia.
Sotatalouden rakentamisesta kannattaa muistaa amerikkalaisten toimittamat suuret määrät teollisuuskoneita, puolivalmisteita ja raaka-aineita, yli 400 000 ajoneuvoa ja yli 20 000 lentokonetta. Lisäksi mm. vetureita jne jne. Univormut tehtiin amerikkalaisesta kankaasta.Kyllä kansa uhrauksia teki, mutta ei ollut valintaa, Joka ei ryhtynyt käskettyyn työhön ammuttiin kansanvihollisena.Sitä ei tehty edes Saksassa.
Kyllähän puna-armeijan sotasaavutukset olivat mittavat.Lännen apu oli kuitenkin merkittävämpi kuin sedän tapainen punapropagandisti haluaa myöntää.Länsimaiden oli ensin rakennettava sotateollisuus ja koulutettava sejä varustettava armeijansa ennenkuin pystyivät täysimittaiseen sotimiseen. NL oli siihen valmis jo 1939.
Suurin NL:n saavutus on vielä mainittava. Propaganda oli niin tehokasta, että sedän tapaiset stalinistit henkiystävineen uskovat siihen vieläkin.Vahinko, että venäläiset eivät olleet yhtä herkkäuskoisia.
Kuetn huo,maamme stallarien suvijuhlilla on tehty tiukka päätös panna esiin kaikki viime vuosien aikana julkaistut sadut ja tarinat korkojen kanssa.
" NL mahdollisti natsismin valloitukset solmimalla liiton natsien kanssa 23.8. 1939."
Väärin. Natsit olisivat hyökänneet jokatapauksessa. Sopimus vain viivästytti natsien hyökkäystä, mikä saattoi olla ratkaisevaa NL:n voiton ja koko maailman pelastumisen kannalta. Sopimus oli ilman muuta NL:lle edullisempi ja osoitti vain Hitlerin tyhmyyden, kun hän meni pilaamaan mahdollisen maailmanherruutensa siirtämällä hyökkäystään.
" NL ja Saksa hyökkäsivät yhdessä Puolaan ja Nl viiteen muuhun maahan liittäen ne kokonaan tai osittain itseenszä"
Väärin. Saksa hyökkäsi ensin, ja NL odotti harvinaisen pitkään ennen kuin se ylitti Puolan rajan, jotta Saksa ei pääsisi työntymään liian syvälle itään. Länsivallat eivät tehneet sitäkään vähää Saksan etenemisen pysäyttämiseksi kuin NL.
"NL:lla oli 1941 maailman suurin armeija ja enemmän sotavarustusta kuin koko muulla maailmalla yhteensa."
No eipä ole muuhun maailmaan niin törkeästi koskaan hyökättykään kuin NL:oa vastaan, joten oli syytäkin olla varustusta.
Sopimus oli kahden diktatuurin reviirijako. Nl näyti silloin lopullisen karvansa. Saksa muuttui yhtäkkiä ystäväksi ja Puola fasistiseksi. Yhtään ei häirinnyt, kuin fasistinen Puola tuhottiin yhdessä fasistisen Saksan kansa.
Kyllä Saksa varmisti sopimuksella selustansa ja NL sai vapaat kädet laajentua sovitulla alueella. Missä puna-armeija oli kun natsit raiskasivta länsi-Eurooppaa? Vastaus: ryöväsi Baltiaa!
Puola oli jaettu sovitulle linjalle. NL vältti sodan länsimaiden kanssa odottamalla pari viikkoa.Lisäksi Stalin pelkäsi Puolan antavan puna-armeijalle selkään. Se olisikin tapahtunut. Ei puna-armeija ollut kunnolla valmis, vaikka väkeä ja tauhkaa oli.
Siis eikö Saksa hyökännytkään heikosti sotavalmiiseeen länteen? Miten hyökkäys NL:oon oli törkeämpi? Vastaus: koska se on edelleen stallarien henkinen koti.
Lukekaa seuraavan kesäjuhlan jälkeen kotiläksyt vähän paremmin. Edelleen työnnätte pelkkää neuvostopropagandaa.
"Nl näyti silloin lopullisen karvansa. Saksa muuttui yhtäkkiä ystäväksi ja Puola fasistiseksi."
Väärin. Vain pösilö uskoo NL:n todella ystävystyneen Saksan kanssa. Kyseessä oli vain ovela taktiikka, jonka ansiosta Saksa lopulta nuijittiin ja ihmiskunta pelastettiin.
"Missä puna-armeija oli kun natsit raiskasivta länsi-Eurooppaa?"
Länsivallat olisivat koska tahansa voineet esittää avunpyyntönsä puna-armeijalle, mutta eivät kehdanneet, koska olivat itse juuri Münchenissä 1938 olleet usuttamassa natseja NL:n kimppuun.
"NL vältti sodan länsimaiden kanssa odottamalla pari viikkoa."
Väärin. Länsimaiden ei ollut mikään pakko olla julistamatta sotaa tuon kahden viikon takia, vaikka se historiallisessa katsannossa olikin harvinaisen pitkä ja selkeä merkki NL:n haluttomuudesta ryhtyä toimenpiteisiin Puolassa. NL odotti että länsimaat hyökkäisivät Saksaan jolloin NL voisi yhdessä länsimaiden kanssa kukistaa Saksan, kuten NL oli jo vuosikausia toivonut ja ehdottanut. Länsi jäi kuitenkin puhaltelemaan muniinsa, jolloin NL:n toiseksi paras vaihtoehto oli siirtyä estämään natsien eteneminen siinä välittömässä tilanteessa pitemmälle.
"Miten hyökkäys NL:oon oli törkeämpi?"
Enemmän kuolleita, enemmän tappovälineitä, kaasun käyttö, törkeämmät otteet jne. jne. Lista on loputon.
Neuvostokansa murskasi fasismin myös 1991. Silloin kaatui Neuvostoliitto, eli punainen fasismi.
se tehtiin uusliberaalien talousopeilla avustajina Yhdysvaltojen talousneuvonantajat, seurauksesta käytettiin nimeä, Genocide: Russia and the New World Order..
"Quote:
Lainaus
Russia in the 1990s: "The rate of annual population loss has been more than double the rate of loss during the period of Stalinist repression and mass famine in the first half of the 1930s.... There has been nothing like this in the thousand-year history of Russia."--Sergei Glazyev
Venäjä menetti 1990-luvulla lähes kaiken parhaan aivokapasiteettinsa, pääomansa, toimeentulonsa, sotilaallisen mahtinsa ja ylipäänsä yhteiskunnalliset edellytykset toimia valtiona. Kaikki tämä tapahtui Boris Jeltsinin hallituksen siunauksella, "reformeilla", jonka pääarkkitehteina olivat korruptoituneet ministerit kuten Anatoli Tshubais ja Viktor Tshernomyrdin. Ennen muuta Yhdysvallat, ja G. Bush seniorin ja Bill Clintonin hallitukset, olivat Venäjän 1990-luvun suunnan takana. Jeltsin noudatti orjallisesti Yhdysvaltojen hallituksen tahtoa asiassa kuin asiassa. Venäjän lainoituksessa nähdyt reformit olivat ehtoina. Esimerkiksi vuoden 1996 presidentinvaaleissa Bill Clintonin hallitus asetti lainoituksen suoraksi ehdoksi sen, että kolmikko Jeltsin-Tshubais-Tshernomyrdin jatkaa Venäjän johdossa! (tässäpä kouluesimerkki läntisen "demokratian" toteutuksesta Venäjällä).
Venäjän talous supistui vuosittain 5-10% vauhdilla joka johti lopulta romahdukseen vuonna 1998. Vuosina 1995-1998 esimerkiksi Venäjän Karjalassa esiintyi suoranaista nälänhätää, koska valtio oli rahaton eikä kenelläkään ollut varallisuutta investoida mihinkään. Jokainen, jolla oli vähänkään varallisuutta siirsi kaiken oitis lännen pankkeihin. Valtio ei kerännyt veroja ollenkaan, hallitsematon rikollisuus rehotti, ja kunnolliset työtätekevät venäläiset (opettajista ja lääkäreistä alkaen) tekivät töitä ilman palkkaa.
Gljazevin mukaan länsimaat kutsuvat 1990-luvulla Venäjällä vallinneita oloja sanalla "demokratia". Länsimaiden tahto on tänään, että Venäjä palaa harjoittamaan 1990-luvun politiikkaansa.
Quote:
Lainaus
Dr. Glazyev reckons the genocide policy in Russia from the shelling of the Parliament in October 1993, "when the revolutionaries usurped power and assumed full responsibility for the formulation and conduct of social and economic policy.... They carried out, under cover of market reforms, a policy of appropriating the national wealth and colonizing the country for the benefit of international capital, the consequences of which have been catastrophic for the Russian people."
Olihan tuo politiikka lännen kannalta sangen edullista. Joskus tosin läntisiltä johtajiltakin pääsee lipsahduksia, kuten Margaret Thatcherilta, joka höläytti julkisuudessa kerran näin: "Venäläisten lukumäärä täytyy pudottaa 10 miljoonaan, joka on riittävä määrä pumppaamaan Venäjän energiavarannot lännen hyötykäyttöön". 1990-luvun politiikka tuki tätä tavoitetta hyvin, sillä vuosikymmen muistetaan venäläisten suorana kansanmurhana ja ennennäkemättömänä köyhdyttämisenä, joka tosin tapahtui ilman armeijojen myötävaikutusta.
Venäjällä ymmärretään tänään hyvin, mihin 1990-luvun politiikka olisi johtanut jopa lyhyellä aikavälillä. Venäjän hallitsemattomaan hajoamiseen, köyhtymiseen ja sen kaiken varallisuuden siirtymiseen länsimaiseen omistukseen. Venäläisten täytyi puolustautua. Uhka oli verrattavissa Adolf Hitlerin venäläisille muodostamaan uhkaan 1940-luvulla. Uhka ei ollut yhtä suora, mutta omalla tavallaan yhtä pelottava."
http://www.larouchepub.com/pr/1999/glazyev_book_pr_991203.html
Gorbakin kertoo ajasta
30.05.2006
>Gorbatshovin mukaan 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon , mahdollistivat Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.
- Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin Kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa ja jo tuolloin venäläisille heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.
- On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti.>
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000017771096
Tavallinen Neuvostoliittolainen paskat välitti talousopeista. Maa oli jo 1980 luvulla täysin konkurssi-kypsä. Aseisiin riitti rahaa, ei mihinkään muuhun.
... ainakin aluksi kunnes Stalinin moukari takoi järkeä päähän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi
Olisi ollut järkkyä jos Saksa olisi voittanut.
olisi tapattanut nyt ainakin saman verran suhteessa tsuhnia kuin mitä lahtasimme Virolaisia.
Siis:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasismi
> Neuvostoliitto oli päävoimana...
lauseessa. Kyllä liitoutuneiden menestys nimenomaa kiittää USA:n vahvaa taloutta ja sotateollisuutta, josta toimitettiin N-liittoonkin mahtavat määrät tukea. Jos N-liitto olisi ollut yksin akselivaltoja vastaan, niin olen 100% varma, että venäjän maksuväline olisi nykyään Saksan markka (ja koko Euroopankin).
Pohjois-Amerikka N-liiton ja muiden ohella vasta yhdessä muodostivat niin suuren armeijan, että sillä oli painoarvo Hitlerin kaatamisessa ja hänen tappokoneensa pysäyttämisessä.
Ei pidä levittää tällaista naiivia, aikansa elänyttä Neuvostopropagandaa tällä palstalla. Se ei mene läpi. Se vain paljastaa kirjoittajan tyhmyyden!
ei nämä ole suomalasia.
murskaamisesta niin sinulla taitaa olla huono kotikasvatus. Minkähänlaisessa kodissa olet saanut kasvatuksesi?
...punafasistinen?
Ei neukkula eronnut natsi-Saksasta muussa kuin että siellä oli vieläkin julmempi hallinto ja matala elintaso.
Liittoutuneet maathan(Usa,Iso-Britannia,Ranska,Australia) tukivat 100%:sesti tuota Neuvostoliittoa toisen maailmansodan aikoihin.
Niin taloudellisesti kuin myös sotilaallisesti.
Ei kannata paljoa röyhistellä, nimittäin kommunistit olivatkin ainakin yhtä "hyviä" hallitsijoita Itä-Euroopassa ( ei onneksi päässeet meille ) kuin natsitkin.