rakastaa, ei rakasta...

Ajatukset ovat aivan sekaisin, pitäisikö vaan rakastaa vai erotaanko lopullisesti..? mies sanoo haluavansa olla yhdessä, mutta teot ovat jotain ihan muuta, joten väkisinkin on epävarma olo suhteen jatkumisesta. Ei pysty pitämään lupauksiansa, jos ne koskevat yhteisiä tekemisiä, usein löytyy jotain tärkeämpää, joka menee yhdessäolon edelle. Vaikka olisi sovittu jotain, niin ei... yhdessä ollaan oltu yli viis vuotta, mutta esim. vuosipäivänä oli tärkeämpää auttaa kaveria jossain hirveän tärkeässä asiassa.

Muutenkin miehellä todella paljon menoja, joten siksi tästä nyt ongelman kehitin. Suhde on ollut jonkin verran vuoristorataa, välillä menee hyvin ja välillä ei todellakaan. mutta aina on haluttu jatkaa ja tulevaisuuteen suunniteltu vaikka mitä.

Tulee nyt vaan itselle erittäin epätoivottu ja merkityksetön olo. tuntuu, että mikä tahansa muu menee aina edelle. ei mies tietenkään myönnä, että menoja paljon olisi, mutta koska mun kanssa voi olla vaikka kuinka paljon vielä, niin muut menot on vain ja ainoastaan juuri silloin kun on.

rakastan, mutta en jaksa enää. kai.
61218
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

ulos vaan ja jatkamaan tuosta. et voi kuitenkaan pakottaa häntä. paska tilanne ymmärrän, mut kuulostais siltä että teet itseäs vastaan jos jäät. niin ei sovi koskaan tehdä.

Äänestä
  • tutulta kuulostaa.. ei auta kun van lähteä suhteesta pois... ei se noin saa mennä.. meillä päädyttiin yhdessä ratkaisuun että turha on jatkaa näin, vaikka oli talo lapsi jne.. minä muutin pois.. parempi näin kun stressata toimiiko tämä.. lapsikin on onnellisempi kun vanhemmat on onnelisia.

    Äänestä

Oli pakko vastata tähän kirjoitukseesi, koska olen itse ollut täysin samanlaisessa tilanteesssa. Yhdessä oltiin juuri tuo reilut viisi vuotta. Miehellä oli aina hirveästi menoja ja tekemistä. Jatkuvasti sain kuulla "ei kulti nyt, mulla on tärkeempää tekemistä", "ei kulti nyt, mulla on tärkeempi meno" yms. Loppujen lopuksi erohan siitä tuli.
Erosta on nyt jo useampi vuosi aikaa, joten haavat ovat parantuneet. Vasta jälkeenpäin olen huomannut, että jatkuva torjutuksi tuleminen murensi itsetuntoni kokonaan. Olin TODELLA onneton sellaisessa suhteessa. Jälkeenpäin on puistattanut monta kertaa, kun olen tajunnut kuinka onneton todella olin. Aloin miettiä, että onkohan maailmassa edes olemassa asiaa, joka ei olisi tärkeämpi kuin minä.
Sanon tämän sydämeni pohjasta; älä jää toisen jalkoihin tallottavaksi. Sanat ovat aina sanoja, mutta teot ratkaisevat. Jos sanoo rakastavansa, mutta teot eivät kerro samaa, usko tekoja. Maailmassa on varmasti mies, joka ihan vapaaehtoisesti haluaa viettää aikaa kanssasi, ja hänen mielestään sinä olet tärkein.
Älä jää suhteeseen, jossa et tunne olevasi rakastettu ja haluttu. Etsi suhde, jossa saat kokea nämä ihanat tunteet, joita me kaikki kipeästi tarvitsemme.
Aurinkoista kesää sinulle Siiritär, ja onnea matkaan = )

Äänestä
  • Kiitos vastauksista kaikille.

    Tää on niin vaikeaa. Toisessa on paljon hyviäkin puolia ja tekisi mieli jäädä, mutta tekisi mieli lähteä... jos se nyt oikein vakuuttelisi ottavansa mut huomioon, mutta eihän se edes myönnä, etteikö huomioisi.

    On saanut hyvin mut aina vakuutettua, että vikahan on oikeestaan mussa, ja aattelen liikaa, haluan olla kai liikaa yhdessä ja se että miehellä on harrastuksia tai muuta menoa keskimäärin viis kuus iltaa viikossa töiden lisäksi on normaalia... pitäähän ihmisellä harrastuksia olla ja pelkkä oleminen on laiskottelua.

    ...kavereitten kanssa menoja ainakin joka toinen vkoloppu, mitä nyt kesäisin joka vkoloppu ja lisäksi viikollakin pari kertaa. mietin vaan välillä, että kenenköhän kanssa se parisuhde mahtaa olla? kavereitten?

    Äänestä

  • Olen miettinyt paljon rakkautta asiana ja totesin:

    Ei rakkaus vain tule. Rakkaus on tekojen seuraus. Se on seurausta kaikista niistä kauniista asioista joita toinen toiselle tekee. Sitten vasta tulee rakkaus. Rakkaus voi kuolla ihan yhtä lailla, jos mitään tekoja ei enää ole.

    Jaoin hieman omaa ajatusmaailmaani ja kantaani asiaan. Hyvin pitkälti tuo menee noin. Siinä saa sitten pohtia, josko on sitten olemassa rakkautta ensi silmäyksellä?!... ;)

    Äänestä

  • Siiritär kirjoitti:

    Kiitos vastauksista kaikille.

    Tää on niin vaikeaa. Toisessa on paljon hyviäkin puolia ja tekisi mieli jäädä, mutta tekisi mieli lähteä... jos se nyt oikein vakuuttelisi ottavansa mut huomioon, mutta eihän se edes myönnä, etteikö huomioisi.

    On saanut hyvin mut aina vakuutettua, että vikahan on oikeestaan mussa, ja aattelen liikaa, haluan olla kai liikaa yhdessä ja se että miehellä on harrastuksia tai muuta menoa keskimäärin viis kuus iltaa viikossa töiden lisäksi on normaalia... pitäähän ihmisellä harrastuksia olla ja pelkkä oleminen on laiskottelua.

    ...kavereitten kanssa menoja ainakin joka toinen vkoloppu, mitä nyt kesäisin joka vkoloppu ja lisäksi viikollakin pari kertaa. mietin vaan välillä, että kenenköhän kanssa se parisuhde mahtaa olla? kavereitten?

    parantaa vain sinä itse, niin moni nainen sortuu siihen, että "me päätimme vielä jatkaa" vaikka totuus on, että jo tässä vaiheessa nainen antaa vain itse suhteelle tekohengitystä. Miehen sanat ei kerro mitään, vaan ne teot.
    Parisuhteessa on kaksi ihmistä, ei se mene niin, jos vain jompikumpi panostaa.
    Tällainen toiminta enteilee yleensä aina eroa. Jos mies todella rakastaisi, antaisi hän aikaa OMASTA halustaan PAKOTTAMATTA parisuhteelle, eikä aseta muita juttuja sen edelle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Siiritär kirjoitti:

Ajatukset ovat aivan sekaisin, pitäisikö vaan rakastaa vai erotaanko lopullisesti..? mies sanoo haluavansa olla yhdessä, mutta teot ovat jotain ihan muuta, joten väkisinkin on epävarma olo suhteen jatkumisesta. Ei pysty pitämään lupauksiansa, jos ne koskevat yhteisiä tekemisiä, usein löytyy jotain tärkeämpää, joka menee yhdessäolon edelle. Vaikka olisi sovittu jotain, niin ei... yhdessä ollaan oltu yli viis vuotta, mutta esim. vuosipäivänä oli tärkeämpää auttaa kaveria jossain hirveän tärkeässä asiassa.

Muutenkin miehellä todella paljon menoja, joten siksi tästä nyt ongelman kehitin. Suhde on ollut jonkin verran vuoristorataa, välillä menee hyvin ja välillä ei todellakaan. mutta aina on haluttu jatkaa ja tulevaisuuteen suunniteltu vaikka mitä.

Tulee nyt vaan itselle erittäin epätoivottu ja merkityksetön olo. tuntuu, että mikä tahansa muu menee aina edelle. ei mies tietenkään myönnä, että menoja paljon olisi, mutta koska mun kanssa voi olla vaikka kuinka paljon vielä, niin muut menot on vain ja ainoastaan juuri silloin kun on.

rakastan, mutta en jaksa enää. kai.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu