7 vuotta oltu miehen kanssa yhdessä. Kihloissa ollaan, ei lapsia. Mun osalta ei enää juuri mitään tunteita miestä kohtaan ja tuntuu, että ero ainoa vaihtoehto. Mutta... Oma rivitaloasunto ostettu yhdessä puoli vuotta sitten. Kummallakaan ei kovin hyvät tulot, yhdessä toki saadaan maksettua hyvinkin, mutta ei mitään mahiksia maksaa yhtäaikaa lainaa ja vuokraa. Ja tässä vaiheessahan asuntoa ei kannata myydä. Mies ei halua eroa, koska (luulee, että) rakastaa vielä. Mitä ihmettä tässä voi tehdä? Tunnen olevani täysin umpikujassa.
asuntoloukussa
nolla
81210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Ja tässä vaiheessahan asuntoa ei kannata myydä"
Miten niin ei kannata? Jos tarkoitat että markkinatilanne on huono, niin se on totta. Mutta pakko se on pistää myyntiin. Jos pitää päästä vuokralle ja maksaa "vanhaa kämppää" niin ymmärrän hyvin ettei rahat riitä. Eipä ole vaihtoehtoja...Tilanteeseen toki vaikuttaa sekin onko asunto molempien 50/50 omistama ja onko laina myös molempien vastuulla. Mitä jos mies ostaa sut ulos? Riittääkö sen varat koko settiin?
Tarkoitin lähinnä että jos asunnossa asuu alle 2 vuotta ennen myyntiä niin verottaja vie aika ison summan..Miehellä pienempi palkka eikä muutenkaan onnistu, kun ei edes halua erota.. Musta tuntuu lisäksi ettei ole "oikeutta" lähteä, kun toinen ei varsinaisesti ole mitään väärää tehnyt.
enkä usko, että puoli vuotta sitten ostetusta asunnosta nyt mitään myyntivoittoa saa.
Siis jos myyt asunnon nyt voitolla, niin maksat siitä voitto-osuudesta myyntivoittoveroa (en tiedä onko oikea termi) 28%. Tonnista 280e jne. Meillä on erosta myös keskusteltu ja mies yritti -asiasta mitään tietämättä- vedota tuohon "verottaja vie"-soopaan..
Lupasin maksaa mahdollisesta voitosta sen koko veron yksinäni pois. Jos saamme myyntivoittoa 2000 e, minä saan 460e ja mies 1000. Eikä edes kirvelisi, tuo myyntivoittohan on joka tapauksessa ilmaista rahaa, sillä emme tosiaan asuntoa voitonkiilto silmissä ostaneet.
Itsestäni voin kuitenkin sanoa, että omistusasunto sitoo ajatuksissa enemmän ja samalla helpottaa tavallaan ajatusleikkiä JOS. Siis Jos asuisimme vuokralla, niin kyllä varmasti eroaisin jne. Itselleni valehtelen, en lähtisi kuitenkaan. Sinusta en tiedä. Varmaan harkinnan paikka, kun takana 7v suhdetta, josta puoli vuotta sitten olit ilmeisen varma kun ostit asunnonkin.
Mieheltä minäkin sen käsityksen sain, että se ei todellakaan kannata, mutta luin eilen netistä tuon myyntivoittovero-jutun ja tajusin, että eipä siinä suuresta summasta ole kyse. Tuo jossittelu on niin tuttua, juuri sanoin ystävälleni, että jos asuisimme vuokralla, olisin jo lähtenyt..Joopa joo. Valitettavasti en ollut yhtään varma suhteesta edes silloin asuntoa ostaessa, halusin vain väkisin "edetä elämässä" ja kuvittelin saavani jutun toimimaan tahdonvoimalla.. Täysi idiootti kun olen..
Ja jos asuntokaupassa ei tule voittoa, niin silloin verottaja ei vie yhtään mitään.
Eli ei käy perusteluksi.
Oot ollu miehes kanssa 7 vuotta ja otitte puoli vuotta sitten asuntolainan.... Ja nyt haluut erota.
Ihan typerää touhua. Järjen käyttö sallittua.
tiedä mitä sinä aikana tapahtui, kun hän tämän diagnoosin teki. en minäkään... mutta joku homma tähän tuli.mikä????