Kirjoitan tämän asian nyt tänne, kun parempaakaan aluetta ei ole.
Tämä nyt on näitä pieniä asioita maailmassa, mutta joskus tämä pistää miettimään asiaa. Eli käymme kaverin kanssa silloin tällöin olusella. Olen pannut merkille, että mihin paikkaan mennäänkin, niin aina sieltä löytyy kaverin kavereita. No kaveri kun on suulasta tyyppiä, niin se sitten menee jutskaamaan heidän kanssaan ja itse olen jäänyt yksin ihmettelemään. Koitan siinä sitten katsella, jos omia tuttuja näkyisi. On myös käynyt niin, että kaiffari on lähtenyt oman sakkinsa kanssa jatkoille johonkin, mutta siitä en ole niinkään välittänyt. Itse kun en suuremmin viihdy "jytäluolissa".
Olen törmännyt pubeissa myös omiin kamuihini ja vaihdan pari sanaa, mutta en jää suustani kiinni tai tarjoilemaan mitään "hyvän jätkän shotteja".
Minusta tämä alkaa jo vähitellen tuntua kiusalliselta. En halua antaa mustasukkaista kuvaa, mutta jos mennään porukalla niin sitten myös ollaan porukassa eikä liueta muualle. Sama juttu oli myös silloin, kun meidän molempien emännät olivat messissä ja mikä hupaisinta, silloin jäimme oman vaimokkeeni kanssa kahdelleen istumaan pöytään, kun tämä nuoripari kirmasi tuttujensa perään ;)
Miten te suhtautuisitte vastaavaan tilanteeseen?
Tämä nyt on näitä pieniä asioita maailmassa, mutta joskus tämä pistää miettimään asiaa. Eli käymme kaverin kanssa silloin tällöin olusella. Olen pannut merkille, että mihin paikkaan mennäänkin, niin aina sieltä löytyy kaverin kavereita. No kaveri kun on suulasta tyyppiä, niin se sitten menee jutskaamaan heidän kanssaan ja itse olen jäänyt yksin ihmettelemään. Koitan siinä sitten katsella, jos omia tuttuja näkyisi. On myös käynyt niin, että kaiffari on lähtenyt oman sakkinsa kanssa jatkoille johonkin, mutta siitä en ole niinkään välittänyt. Itse kun en suuremmin viihdy "jytäluolissa".
Olen törmännyt pubeissa myös omiin kamuihini ja vaihdan pari sanaa, mutta en jää suustani kiinni tai tarjoilemaan mitään "hyvän jätkän shotteja".
Minusta tämä alkaa jo vähitellen tuntua kiusalliselta. En halua antaa mustasukkaista kuvaa, mutta jos mennään porukalla niin sitten myös ollaan porukassa eikä liueta muualle. Sama juttu oli myös silloin, kun meidän molempien emännät olivat messissä ja mikä hupaisinta, silloin jäimme oman vaimokkeeni kanssa kahdelleen istumaan pöytään, kun tämä nuoripari kirmasi tuttujensa perään ;)
Miten te suhtautuisitte vastaavaan tilanteeseen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
vain tuon tyyppinen, seurallinen. Varmaan hänestä ja muistakin olisi ihan ok jos menisit mukaan juttelemaan hänen ja hänen tuttujensa kanssa. Jos sinua ei kiinnosta niin etköhän voi tästä asiasta kaverillesi mainita. Jos kaverisi ei muuta yhtään käytöstään niin eipä varmaan ole paljoa järkeä sinun lähteä raflaan yksin istumaan. Minullekkin on aika uutta kavereille "puhuminen" ns. ongelmista, mutta olen oppinut että se on välillä ihan hyväksi sekä itselle että kaverisuhteelle : )
Seurallinen kaveri hän tosiaan on ja kuten tiedämme, niin seurajuoma vaan tekee entistä seurallisemmaksi. Tulee kuitenkin mieleen, että eikö minun seurani loppujen lopuksi kiinnostakkaan? Eli kamu lähtisi vaan itseään viihdyttämään kuppilaan ja kun omia kavereita sattuu näkemään, niin heidän seuraan on silloin päästävä.
Ollaan törmätty joskus siten, että olen omien kamujeni kanssa jossain ja hän on sattunut olemaan myös paikalla oman sakkinsa kanssa. Morotetaan ja vaihdetaan pari sanaa, mutta siinä se. Emme lyötäydy toistemme porukoihin, vaan molemmat ollaan omissa kööreissämme.
Sen myönnän, että olemme luonteeltamme erilaisia. Itse olen rauhallisempi ja vähän hiljaisempi ja pidän erilaisita asioista kuin hän. Ollaan kuitenkin tunnettu jo lapsesta saakka.
Lähden yleensä baariin ystävän kanssa ja jos muitakin ystäviäni tulee paikalle vietän aikaani myös heidän seurassaan, en silti jätä ystävääni yksin, vaikka välillä keskustelisin muidenkin kanssa. Jos menen toisteen pöytään oletan sanomattakin että "seuralaiseni" tulee myös. Isommassa porukassa huomioni jakautuu aina useamman henkilön kesken, mielestäni se ei ole kenenkään syrjimistä. Valitettavaa tälläisessä tapauksessa on jos ystäväni ei ole lainkaan kiinnostunut muiden kuin minun seurastani.