Pettämisen tuomitsemisen yksi peruste näyttää vahvasti olevan ns lupauksen (olla uskollinen) rikkominen. Mietinkin nyt mitä kaikkea muuta ihminen toiselle lupaa mennessään avioliittoon ja miksi uskollisuuslupauksen rikkominen on mielestänne pahempi asia kuin muiden lupausten rikkominen. Monesti kun tuntuu että pettäminen on suora seuraus näiden muiden lupausten rikkomisesta, voin toki olla väärässäkin. Ja haluan nyt heti kaikille kaheleille sanoa että en ole kakkonen enkä pettäjä, kunhan nyt vaan mietiskelen.
mietittävää
asiaa pohdiskeleva
462098
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
epäselvä avioliittoon siunaanminen ja se mitä kaikkea se tarkoitaa elämässä ,jos on niin ilmeisesti et itse ole koskaan ollut naimisissa ,silloin ei sulta voi edellyttääkkään mitään ymmärrystä perheellisille.
Kerro minulle mitä kaikkea sinun mielestäsi luvataan kun mennään naimisiin? Sitähän minä pohdiskelenkin että kai nyt muutkin tajuaa ettei uskollisuus ole ainoa lupaus ja mitä sitten kun toinen rikkoo niitä muita lupauksia?
Osa lupauksista varmaankin on kahdenkeskisiä eli puolisoiden keskenään sopimia.
Vihkikaavassa luvataan tahtoa rakastaa, mutta ei suoranaisesti rakastaa.
Mitä se tahtominen sitten on? Jos lupaa tahtoa rakastaa, onko esim. seksittömyys tahtomisen peruuttamista? Jos antaa, vaikka ei huvittais, niin se ei ole tahtomisen peruuttamista. Mutta jos ei anna ollenkaan, onko se lupauksen pettämistä?
Näitä juuri mietin, mitä on olla tukena myötä ja vastoinkäymisissä? Luvataan kunnioittaa ja vaalia? Mikä näistä lupauksista on vähempiarvoinen ja onko näissä tulkinnanvaraa? Kuka sen tulkinnan loppujen lopuksi tekee jne? Jos esim vaimo ei tue miestään ja mies pettää, kumpi on suurempi lupauksen pettäjä vai katsotaanko nämä saman arvoisiksi ja siten toisensa kumoaviksi?
mutta jotain " kaiken se kestää kaiken se kärsii " "rakastaa myötä ja vatstoin käymisissä " " ollaan tukena jos toinen kompastuu " "kunnes kuolema teidät erottaa " valitettavasti en muista sana tarkasti kaikea tuossa on vain hitunen jotain siitä , mutta hae pappilasta vihkikaava ja lue se ,mieti kohdallasi mitä kaikkea se tarkoittaa , mielestäni se tarkoittaa KOKO ELÄMÄÄ kaikkine vaikeuksineen ja IHANINE ILOINEEN sillä liitossa on myös ihania aikoja varsinkin kun lapset ovat pieniä , jos tahdot elämän niin mene naimisiin.
jos tahdot oman elämän ,mene naimisiin mutta älä riko toisen avioliittoa ,hanki oma puoliso vapailta markkinoilta .
Mutta älä välitä, ei sitä muista moni muukaan.
Sekoitat nyt vähän asioita, mutta ei mitään. Avioliiton kaavat ovat vähän erilaisia, riippuen käytetäänkö kirjollista vihkimistä vai siviilivihkimistä. Eri kirkkokunnillakin ne poikkeavat jonkin verran.
Kristillinen avioliitto pohjautuu sakramenttiin ja sitä kautta Raamattuun. (Kuinkahan moni kirkkoon kuuluva edes uskoo tähän opukseen?)
Vihkitilaisuudessa luetaan siis otteita raamatusta. Etenkin Paavalin ensimmäistä kirjettä korinttolaisille.
Voisin sanoa siis sinullekin samaa: "mieti kohdallasi mitä kaikkea se tarkoittaa"
Rakkaus on pitkämielinen
lempeä
ei kadehdi
ei kerskaa
ei pöyhkeile
ei käyttäydy sopimattomasti
ei etsi omaansa
ei katkeroidu
ei muista kärsimäänsä pahaa
ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa
Kaikki se uskoo
kaikki se toivoo
kaikki se kärsii
Ei ihan niin helppoa!
Tuosta avioliitosta en ihan niin ehdottomasti ole samaa mieltä. Kyllä se elämä pitää olla ensin ja sitten vasta harkita avioliittoa. Muuten on liitto huteralla pohjalla, jos se pelkästään on elämä.
En malta olla lisäämättä että tutkimusten mukaan oman elämän kokevat hyvänä ja onnellisena; avioliitossa olevat miehet, yksin asuvat naiset, vähemmän onnellisena taas yksin asuvat miehet ja viimeisenä avioliitossa olevat naiset. Miten lie?
naisten elin-ikä on avioliitossa
elävillä keskimäärin lyhempi kun yksinelävillä.
Taas toisaalta miesten on päinvastoin pidempi
kun solmivat avioliiton,
olisko syynä säännöllisemmät elämäntavat
avioituneilla miehillä kun yksinäisillä.
Tilastot on tietenkin vaan tilastoja.
Luultavasti kokoajan ne naisten ja miesten erovaisuudet tässäkin asiassa
kohtaavat ennemmin tai myöhemmin.
Useasti törmää tuohon uskollisuuslupauksen rikkomiseen. Kuka on nimenomaan luvannut olla uskollinen - ja miksi ihmeessä joku sellaista on mennyt lupaamaan - ja miten sellaisen lupauksen voisi ottaa ehdottomana "totuutena" vastaan, edes? Sitä kun ei koskaan tiedä miten tilanteet elämässä kehittyy, mitä tapahtuu.
Vihkikaavassakin kysytään "tahdotko ottaa ... ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?" Vastauskin on "tahdon" eikä "lupaan"...
Olen pannut merkille, että monilla ihmisillä on tapana sanoa "minä en koskaan sitä ja tätä..." - ja kuinka ollakaan: jonkin ajan kuluttua; viikon päästä, vuoden jne. he tekevät juuri tuon "en koskaan". Ei se johdu siitä, että nämä ihmiset olisivat erikoisen epäluotettavia, vaan se kertoo pelkästään eri elämäntilanteesta, ihmisen persoonasta ja tyylistä. Itse olen elämässäni vältellyt antamasta suuria lupauksia. Siksi varmaan olenkin luotettavan ihmisen maineessa...!
Kun ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta, niin on myös molempien vastuulla se mihin luottaa. En luottaisi yhteenkään "minä en koskaan" -asiaan. Tai siihen, kun joku vannoo uskollisuuttaan. Se pätee aivan varmasti juuri sillä hetkellä, kun hän sen lausuu, mutta ei välttämättä edes enää seuraavana päivänä.
nimen oman on sanottu myötä ja VASTOIN käymisessä se tarkoittaa juuri sitä että ihminen on HEIKKO ja tulee lankeemuksia , mutta ei avioliitto siihen kaadu jos kunnolla lukee sen uudelleen ja uudelleen siellä on anteeksi antamus ja paljon muuta siis KOKO ELÄMÄN KIRJO kaikine ihanuuksineen ja kurjuuksineen SIIS avioliitto ON KOKO ELÄMÄ .
paljon muutakin kuin "lihalliset houkutukset" - todella paljon muuta!!!
Esim itse olen kokenut niin, että kun olen luvannut olla toisen kanssa hyvinä ja huonoina päivinä, en jätä häntä selviytymään yksin suruista ja murheista, vaan olen läsnä 24/7 ; niinpä olikin järkytys huomata, että puoliso "hävisi" omien juttujensa pariin silloin, kun olisin häntä kipeästi tueksi tarvinnut. Kerroin kyllä fiiliksiä, mutta ne näyttivät olevan minun, ei meidän murheita.
Se ettei lähde juoksemaan kolmannen osapuolen perään on vain jäävuoren huippu tässä "kaupassa"!
me kompuroimme kumpikin aikoinaan , onneksi sain tukea puolisolta huonoina aikoina ,meillä meni paremmin , otan osaa .
"Kuka on nimenomaan luvannut olla uskollinen - ja miksi ihmeessä joku sellaista on mennyt lupaamaan - ja miten sellaisen lupauksen voisi ottaa ehdottomana "totuutena" vastaan, edes? Sitä kun ei koskaan tiedä miten tilanteet elämässä kehittyy, mitä tapahtuu. "
Kuka on nimenomaan luvannut olla lyömättä suhteessa? Miten toinen voisi ottaa ehdottomana "totuutena" sen vastaan, etenkin jos itse käy vieraissa? Sitä kun ei koskaan tiedä miten tilanne kehittyy, mikäli loukkaa kumppaniaan tarpeeksi.
"En luottaisi yhteenkään "minä en koskaan" -asiaan. Tai siihen, kun joku vannoo uskollisuuttaan. Se pätee aivan varmasti juuri sillä hetkellä, kun hän sen lausuu, mutta ei välttämättä edes enää seuraavana päivänä."
Keneenkään ei voi luottaa. Siksipä en vanno, ettenkö voisi joskus pieksää avovaimoani henkihieveriin.
kyllä voit pieksää tai vaikka tappaa avovaimosi. Mutta molemmat ovat rikoksia, joista on laissa säädetty rangaistukset, eli paljon vakavampia asioita kuin uskottomuus.
Kukaan ei ole koskaan luvannut olla lyömättä minua - eikä kukaan ystäväni/tuttavani silti koskaan ole lyönyt minua (ei edes sanoilla). Jos joku löisi, edes läpsäisi poskelle, pistäisin todennäköisesti välit poikki siihen paikkaan.
"Mutta molemmat ovat rikoksia, joista on laissa säädetty rangaistukset, eli paljon vakavampia asioita kuin uskottomuus. "
Meinaatko että kun laissa sodan jälkeen oli vielä aviorikospykälä ja vaimon hakkamisesta ei edes voinut saada tuomiota, oli moraalisesti oikein kuritttaa vaimoa, mutta väärin käydä vieraissa? Ja nykyään sitten toisinpäin?
"Jos joku löisi, edes läpsäisi poskelle, pistäisin todennäköisesti välit poikki siihen paikkaan."
Jos joku pettäisi, pistäisin todennäköisesti turpaan ja välit poikki siihen paikkaan.
kysymyksiisi näin:
Väkivalta on aina toisen ihmisen alistamista. Väkivaltainen ihminen ei OSAA purkaa aggressioitaan muuten kuin lyömällä.
Jos kumppani pettää, niin ainoa keino on päästä asian yli tai erota. Minulle tärkeintä on fyysinen koskemattomuus - se on number1 parisuhteessa ja kaikissa muissakin suhteissa. Kumppanini pettää, jos pettää, mutta minua ei lyödä!
mielestäni tässä ei puhuta uskollisuudesta mitään erikseen.
Vihkikaava
Vihkikaava on seuraavanlainen:
"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin".
Sitten esitetään kysymykset:
"Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Miehen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Naisen Nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: Tahdon) Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Naisen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Miehen Nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: Tahdon) Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi."
Jos sormuksia vaihdetaan (ei pakollista), lausutaan seuraavasti:
"Ottakaa (Naisen Nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne. Ottakaa (Miehen Nimi) liittonne merkiksi sormus vaimoltanne". Lopuksi vuorossa on ilmoitus: Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.
Samaa kerran mietimme naisporukalla. Ja lopputuloksena olimme monta mieltä.
Kuinka moni on ennen lupauksen antamista todella miettinyt mitä se rakkaus on? Tämä rakkaus kun voidaan käsittää niin monella tavalla. Että mitä siinä oikeastaan lupaa. Luulen että harva.
Ollaan enemmän tai vähemmän romanttisen rakastumisen lumoissa. Silloin kaikki tuntuu hyvältä ja mahdolliselta. Vaikeuksien kohtaamisen ajatteleminen on kuin ne olisivat pikkunyppylöitä asfalttiteillä. Ne eivät koske "meitä" :)
On siis lupaus rakastaa, eli se pitää sisällään paljon muutakin kuin seksuaalisien uskollisuuden. Pari yhdessä tekee omat henkilökohtaiset määritelmänsä siitä, mitä luvataan. Ikävä kyllä, niistä ei aina ääneen puhuta, vaan oletetaan se olevan niin itsestään selvää. Rakastuneena on muuten taipumus kuvitella, että toinen osaa lukea jopa ajatuksetkin. Voidaan jopa kartella aihetta, sillä pelottaa ilmaista todellisia ajatuksiaan toiselle, ettei toinen loukkaantuisi.
Mikä on myös pahaa? Välinpitämättömyys ehdottomasti. Ei välitetä enää siitä miten sillä puolisolla menee ja miltä hänestä tuntuu. Jotkut käyttävät kyynisyyttä, ivaa, toisen mollaamista tai väheksymistä aseinaan. Myötätuntoa on turhaa hakea, sillä sen kaltaista heikkoutta ei saa osoittaa. Se alkaa pikkuhiljaa ja pahenee vuosien myötä.
Yleinen epäluotettavuus. Raha asiat pimitetään ja valehdellaan. Luvattuja maksuja ei makseta, ja lainaa (pankilta, kavereilta...) haetaan kertomatta toiselle. Luvattuja asioita ei hoideta (näitä voivat olla ihan mitkä vain: erilaiset hakemukset ja ilmoitukset tai vaikkapa auton katsastus), sanotaan kyllä että asiat on ok, mutta mitään ei ole tehty.
Alkoholismi. Elämä on yhtä vuoristorataa. Kun toinen sulkee oven takanaan, ei koskaan tiedä milloin palaa. Voi käydä siellä kioskilla, mutta käykin pitkän kaavan mukaan pari päivää. Milloin on kapakassa, kavereiden luona, sairaalassa, milloin pahoinpidelty tai putkassa. Selvänä hoitaa asiansa, mutta ei juomakausina.
Jatkuvat vaatimukset ja vallanhalu. Ei riitä mikään mitä tekee, vaan aina on jotain pielessä. Toinen kontrolloi kaikkea mahdollista, eikä luota edes vaatemakuun. Kaikessa on kysymys siitä, kumman mielipide "voittaa".
Pitää muistaa että todella vaikeita kriisejä ovat myös puolison vakava sairastuminen, lapset vammaisuus tai kuolema. Näihin on suorastaan mahdoton edeltä käsin varautua.
Ei nämä kaikki välttämättä johdu ihmisen "pahuudesta", vaan ne voivat olla opittuja roolimalleja. Sitähän vasta opetellaan olemaan aviopari ja ensimmäisenä kokeillaan niitä kotoa opittuja rooleja, jotka eivät aina ole parhaita mahdollisia. Siitä alkaa se yhteisen polun hiotuminen, missä sitä rakkautta todella tarvitaan.
Olen huomannut että vasta lähempänä keski-ikää uskalletaan murtaa nuo vanhat mallit ja todella luoda se oma malli.
Että vieraissa käyminen ei aina ihan niin yksioikoista ole. Eikä merkitse rakkauden loppumista, se on saattanut nirhautua jo aikaa sitten huteraksi säikeeksi. On pelastettavissa, mutta työn takana. Joskus se on vain harha-askel, jonka voi todella ohittaa. Mielestäni se vain kertoo, että on pysähtymisen paikka - mitä meille on tapahtunut?
rakastunut pari joiden piti yhteen muuttaa
ja vuosia yhdessä jo olleet.
2 lastakin.
Omakotitalo johon oli tarkotus muuttaa.
Muutto aamuna mies lähti ns. töihin ja illalla
piti talkoilla tavaroita siirtää.
Miten kävikään, nainen sai viestin
mies olikin lähdössä
lomalle espanjaan kavereiden kanssa!
Jippii.
Mies siis petti kaikki lupaukset, ainakin
melkein kaikki.
Tämä nainen olin hei minä.
Lasten kanssa asunto irtisanottuna ja tavarat pakattuna.
Viikon päästä tuli uusi viesti, kuva rannalta.
Kivaa aurinkoista kuulemma oli ja vieressä
lojui pinkeissä bikineissä vieras nainen.
Totesin nyt on sitten uusi muutto edessä.
Onneksi en ollut siinä tilanteessa
vielä purkanut kaikkia laatikoita.
Oliko se miehen logiikkaa?
Lomalla kuuluukin maata rannalla.
meni asian vierestä.
Mutta pettämistyylejä on jokaisella omia.
Olet kuitenkin selvinnyt siitä
ja jatkanut elämää.
Toivottavasti ainakin.
Mukava lukea näin kypsää tekstiä.
Pettäminen ei ole niin mustavalkoista kuin äkkipäätä ajattelisi. Ehdottomasti pettäminen kertoo karua kieltä siitä, että parisuhteessa kaikki ei ole mallillaan. Joko ei ole ollut koskaan tai se rakkaus on päässyt nihrautumaan ajan mittaan salakalavasti. Kun perheenäiti pettää oltuaan aina uskollinen, niin kyllä se kertoo hänen parisuhteensa tilasta eikä siitä, että kyseinen ihminen on totaalisesti paha ja täydellinen kusipää.
Pappi kysyy:
Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä
ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi/mieheksesi ja
osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?
Vastaus:
Tahdon.
Tai
Pappi kysyy:
Jumalan edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN
(koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi/mieheksesi, olla hänelle uskollinen ja
rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?
Vastaus:
Tahdon.
kun morsio ja sulho ovat vihkivalaansa vannomassa, ei heillä ole mitään tietoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Morsio lupaa rakastaa ja kunnioittaa, olla uskollinen sille miehelle joka sillä hetkellä hänen rinnallaan seisoo. Entä kun mies muuttuu? Entä jos hän alkaa väkivaltaiseksi, rikolliseksi, juopoksi, sairaalloisen mustasukkaiseksi. Pitääkö naisen edelleen seistä rinnalla ja rakastaa ja kunnioittaa? Kuka piirtää ne rajat milloin ei enää tarvitse? Miten uskottomuus olisi pahempi rike kuin rakkauden riittämättömyys ? Siinä alttarillahan luvataan tahtoa nimenomaan rakastaa. Väitän liitoissa olevan enemmän rakkaudettomuutta kuin uskottomuutta. Tuomitsen mieluummin rakkaudettomat kumppanit kuin uskottomat. Suotakoon heille oikeus hakea rakkautta muualta jos eivät liitoistaan sitä saa, sillä valassahan luvataan tahtoa kunnes kuolema eroittaa.
paskan jauhamista ketju pullollaan.
Kun kissa on hetken pois niin...
kirjoita kaikille kunnon vastaus , saavat taas ajattelemisen aihetta .
Oli vain pakko kommentoida koska tämä ketju osoittaa minkä takia joidenkin mielestä pettäminen koetaan jonkinlaiseksi "neuvottelukysymykseksi" jossa kaikki rajat hävitetään ja kukaan ei oikeastaan enää sitten tiedä mikä on oikein ja väärin.
He eivät edes tiedä mitä lupaavat suhteisiin menneessään puhumattakaan nyt avioliitosta. Ja näiden asioiden "hämärtämisellä" saadaan vaikutelma että oikeastaan pettäminen ei ole väärin koska se riippuu aina olosuhteista tai jostakin mitä nyt sattuu kulloinkin mieleen pälkähtämään ja toisen osapuolen täytyy vain rakkaudessaan kestää se.
Eivätkä he tajua että pettäminen on alkuperäisen parisuhteen perustan, siihen liittyvän lupauksen ja rakkauden negaatiota ja täydellistä hylkäämistä ja muut lupaukset eivät pääse lähimainkaan samaa. Muista asioista voi neuvotella mutta lähes poikkeuksetta pettämisestä ei.
On ihmisiä ja sitten on ihmisiä teeskenteleviä olentoja. On aktiivisia omista teoistaan vastuuva ottavia subjekteja joita viima ei vie mukanaan ja sitten on vastuuta vältteleviä virran vietävänä olevia passiivisia objekteja.
Minä olen valinnut puoleni ja kysymys kuuluu oletko sinä?
(Ketju myös osoittaa minkä takia kaikki tällä palstalla käytetty ylimääräinen aika on hukkaan heitettyä. Olisi pitänyt arvata se silloin alunperin vain.)
:)ei ihan hukkaan sentään
Mikä ihmeen "kissa" sinä tällä palstalla olet?
Joku siveysvahti vai?
Että me "hiiret" ei olla mitään sun ison egosi rinnalla. Että kaikki muu paitsi sinun mielipiteesi ovat vääriä tai arvottomia kirjoitettavaksi?
Tietysti pettäminen on väärin, tämä elämä vain on niin monivivahteista ettei yksi jyrkkä mielipide ole ainoa "oikea".
Jopa minä, petetty, olen vähemmän katkera tapahtuneiden johdosta kuin sinä joka olet kuulemma sivustakatsoja.
Niin, ja 9.7. klo 20.37 kerroit "En enää kirjoita tälle palstalle...."
Minä meinasin uskoa, mutta petturi mikä petturi :(
Eiköhän tämä palsta ole enemmänkin täynnä petettyjä kuin pettäjiä, ollaan sitten ykkösinä, kakkosia tai kolmosia tai ties kuinka monensia.
Niinpä, vihkikaavassa luvataan ja lupaukset täytyy pitää. Niinpä miehiä sitten harmittaakin, kun tällainen omillaan toimeentuleva ja viehättävä nainen kulkee vapaana. Ja varsinkin niitä vapaita miehiä, joita en huoli.
T. ex-kakkonen
tällä palstalla ,on näköjään sinuunkin kolahtanut TOTUUS kipeää ,toivomukaan jaksaa asiattomasta arvostelusta huolimatta kirjoittaa vielä kauan .
täällä meinasi oikein asialliset keskustelut
saada alkunsa kun olit hetken taustalla.
Anteeksi vaan mutta täällä on oikeita
ihmisiä jotka todella vaihtavat mielipiteitään,
naureskelematta toisten kirjoituksille.
Sinä taidat harm vaan kuvitella olevasi
täällä ainut jolla ajatukset vielä toimii
ja ainut kirjoitustaitoinen.
Ei pitänyt paikkaansa et vaan malttanut olla
kauempaa suu supussa tai sanotaan
kädet taskuissa.
väkisin etsiä hengen heimolaisia ja hyväksyntää törkeälle käytökselle , et tule löytämään ainuttakaan myötätuntoa ihmisiltä joilla on moraali kohdallaan ,korkeintaan saat toisilta huorilta mieleisiä vastauksia .
Vai onko kaikki naiset sinun mielestä
huoria?
Sinulla on itselläsi jostain huono omatunto
kun ensimmäiseksi hyökkäät ja elämöit.
Mulla ei ole kenenkään toisen miestä.
Sinusta en tiedä, silti en ala nimittelemään
enkä edes keskustele sun tasosten keskustelijoiden kanssa.
Opettele käytöstapoja.
tällä ketjulla on selkeästi etsitty hyväksyntää ja oikeutusta kakkosten käytökselle ,ei todellakaan onnistu .
etsit?
mä hyväksyn kyllä ihmiset kaikki.
Jokainen kuitenkin, sinäkin, tekee virheitä.
En ikinä usko että joku tarkotuksella
rakastuu varattuun.
Jos tarkotuksella etsii varattua se
ei tarkota että olisi rakastunut.
Oletko itse rakastunut ?
Ihana tunne, ei vaan ole ikuista.
Kaikkihan ihmiset hakee muiden hyväksyntää
ja niin teet sinäkin.
Itsensä ylentäminen muita
korkeammalle ei ole kauheen viisasta
kun todennäkösesti sieltä
korkealta putoaa ennenpitkää kuitenkin.
en ylennä itseä ,kakkoset täällä itseään ylentää ja etsii hyväksyntää käytökselleen ,olen rakastunut vaikka kuinka usein MUTTA OLEN MYÖS HALLINNUT TUNTEENI , tunteeni ON AINA KUULUNUT OMALLE perheelle ,joten en voi ymmärtää kakkos ihmisten sekoilua perheellisiin ja sitten väitetään ettei tunteille voi mitään ,jokainen voi hallita tunteensa jos nyt ei ole täysin VASTUUTON idiootti ,ihminen joka ei hallitse itseään on vaarallinen epärehellinen jopa voi olla rikollinen , tällä palstalla kuhisee vastuuttomia höröjä joille toisten perheetkään ei merkitse mitään ,ei tarvitse ihmetellä miksi kouluissa lapset oirehtii kun äidit huseeraa ukkojen perässä suu vaahdossa .
Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen ja hellan sekä nyrkin väliin, tuhmat tytöt minne vaan.
Ihmissuhteet ovat aina neuvottelukysymyksiä, eli sopimuksia. Kirjoittamattomat säännöt ovat normeja, ja ne muodostuvat kunkin yhteisön, ryhmän ja olemassa olevan kulttuurin luomina. Eli ei ole kiellettyä elää täysin seksittömässä avioliitossa, mutta ei ole kiellettyä elää avoimessakaan avioliitossa. Ne ovat kunkin sovittavissa olevia sääntöjä.
Se ei ole sopimus jos sitä ei MOLEMMAT ole hyväksyneet. Pettäminen siis on yksipuolinen sopimus, joka perustuu valehtelulle. Jos luet tarkemmin mielipiteitä, niin valehtelu ja salailu koetaan pahimmaksi ongelmaksi parisuhteessa. Ne ovat pettämistä vaikkakin ilman seksiä.
Niin, ihmiset eivät aina ymmärrä (vaikka ehkä tietävät), sillä elämää oppii vain askel kerrallaan. Sille et sinäkään mitään voi, että me emme ole valmiita ja täydellisiä ihmisinä 18 vuotiaina. Mutta mikä sinun mielestäsi on parisuhteen perusta? Tämä nykyinen käsitys ja romantiikan luoma "suuri" rakkausko?
Kyllä moni tietää mikä on "oikein" ja mikä "väärin". Hämmennystä herättää se, että ei osaa päättää kenen mukaan toimia, kuka saa määritellä sen mikä on se oikein "oikein"?. Onko se joku uskonto, onko se aateyhteisö, onko se suomen laki, onko se naapuri, vai olisiko se ihan jostain toisesta kulttuurista oleva?
Kyllä kun oma arvomaailma on koeteltu ja mietitty, niin se perusta on vankka. Tähän vain ei löydy nykyään kovin hyviä aineksia tai edes aikaa sen rakentamiseen, se on surullista!
Tuo "olen valinnut puolesi" on kuin kaiku yli 30 vuoden takaa - kenen joukoissa seisot? Juu, en antanut sen silloin hämätä enkä anna vieläkään hämätä, riidanhaastajien mukaan ei tarvitse kenenkään toimia.
RAKASTUNUT.
Ei voi jäädä huomaamatta.
Olet varmaan ollut jo kauan
ja ihmettelet kuinka joku suu vaahdossa
hyväksyntää etsii.
Ihan itse pidät itsesi häkissä jossa
ei spontaaneja tunteita sallita.
Pelkäät ettet saisi muilta ihmisiltä hyväksyntää
jos yllättäin ilman hallntaa kokisit tunteen joka
hallitsematta valtaisi sinut.
Esimerkiksi yllättävä ilontunne on sellainen.
Olet omassa häkissäsi ja vartioit itseäsi.
Naurat kun prheesikin nauraa, et ymmärrä
kakkosihmisten naurua.
Sehän on idioottien puuhaa.
Ne kuhisee palstoilla keskenään hallitsemattomasti.
Selvästi kriminaaleja tai muuten vaarallisia.
Oletko tarkastanut missä lastesi luokkakavereiden
äidit huseeraa?
Luultavasti suu vaahdossa ukkonsa peräsä.
Vahtivat myös ja epäilevät sinun lapsia
rikollisiksi.
uskottomuus palstalla jos sinun rakkaustarinasi on niin ihana ja te viihdytte yhdessä vaikka mitään ei sanota ,onko kuitenkin sinulla epäilys miehen uskollisuudesta sillä hänhän on jo kerran pettänyt oman vaimonsa ja rikkonut perheensä , joko olet alkanut pekäämään että sinulle käy samoin , jäät kuin nalli kalliolle kun mies löytää taas niin ihanan hengenheimolaisen että ei voi muuta kuin sinut jättää että pääsee taas uuden kauniin ja ihanan naisen piirakalle .
on kahden ihmisen välinen sopimussuhde, jossa KAIKKI on neuvoteltavissa; muutenhan sopimuksia ei edes synny. Sitten, jos jompikumpi rikkoo jotain sopimusta, niin siitäkin neuvotellaan, tasapuolisesti. Ei mitään sen kummempaa. Et sinä voi määritellä mikä toisille on heidän suhteessa tärkeintä ja millaisia sopimuksia heidän pitäisi tehdä. Ihan jokaisen oma asia.
on ongelma, kun et pysty ottamaan asioita asioina. Haukut ihmiset, jotka eivät käyttäydy kuten haluaisit, vastuuttomiksi idiooteiksi ja arvostelet heitä typerästi. Ts. otapa vastuu omista tunteistasi, esitä asiasi ystävällisesti ja kuuntele mitä sanottavaa muilla on.
PS. Toisten ihmisten nimittely on rumaa ja täysin tarpeetonta. Nimittely kertoo sinusta paljon enemmän kuin niistä, joita nimittelet.
enemmin siltä, että sinulla on todellisia mielenterveyden ongelmia.
jossain aiemmin olen vastannut, että tulin tänne vuosia sitten ja välillä olin pois. Työstin omaa päättynyttä seurustelusuhdetta, jossa pettäminen oli rankka tapaus. Yhä joskus työstän tuota tapausta, en kuitenkaan pettämisen vuoksi.
Olen rinnalla kulkija monelle kaverilleni. Myös ammattini liippaa läheltä näitäkin kysymyksiä. Saan lukea hyviä näkökulmia ja erilaisia mielipiteitä, että voi muodostaa parempaa kokonaiskuvaa. Pelkkä teoria ei riitä, kokemukset ovat myös tärkeitä.
Ja tuohon viimeiseen heittoon. Kyllä nuo kaksi olivat sen perheen jo rikkoneet ihan itse, molemmat. Heillä vain oli kanttia käydä avoimesti oma tilanteensa läpi ja todeta tuo. Kuka tahansa voi jäädä kuin nalli kalliolle, vaikkapa kuoleman tapauksen johdosta? Mitä muuta pitäisi pelätä?
Vihkikaavassa tahdotaan ottaa puolisoksi ja tahdotaan rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä.
Itse menin tähän halpaan: Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviomieheksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?
Siis oikeasti ei luvata mitään tahdotaan vain kovasti.