Pääsetkö nauttimaan kulutus-

Vuosi 2009 tulee varmasti. Monelta uusioperheeltä lähtee kämppä alta. Moni ylivelkaantunut nuori itkee sedulan vessassa. Ylemmän tason mies ihmettelee millä maksaa bemarinsa lainanlyhennyksen. Moni rivari vaihtaa omistajaa. Moni tekee itsarin kunhan löytää jykevän tammen ja narua. Elämme muutosten aikoja.

En pääse. Siinähän suunnittelee, mun euroni tuskin noihin eksyy. Saakutin rasittavia kauppoja. Olen kerran käynyt Ideaparkissa enkä ostanut sieltä mitään, en edes jaksanut kiertää koko paikkaa. Ikeakin on jäänyt kokematta ja tulee jäämäänkin.

En millään jaksa uskoa että noi kaikki menestyy. Ja onhan se aikamoinen harmi jos kaikki kaupat keskittyy tuollaisiin paikkoihin.

koko lande täyteen toinen toistaan isompia megasuperhypermarketteja lentokenttineen ja huvialussatamineen ja karting-ratoineen. On ne iloja silmille sitten kun alkaa ilmestyä pönkää oville.

On se tuo kuluttaminen sairasta, eräskin kaveri lyhentelee asuntovelkaansa ja ostaa vähistä rahoistaan aina vaan uutta ja uutta täysin tarpeetonta roinaa. Ja vielä valittelee kun ei rahat tahdo riittää kauppalaskuihin. Tai siis kauppalaskun jälkeen rahaa ei jää mihinkään muuhun. Mistähän johtuisi, hmm.

Suomessa ei tarvita kiina rihkamakauppoja vaan ulkomaanvientiä harjoittavia yrityksiä

Saan nautintoni ihan muista asioista. Jos rahan käyttöön liittää nautinnon, niin nautin säästämisestä. Toki joskus intoudun ostelemaan turhaakin ja haaveilen jostain tavaroista, niiden ostamisesta, jos olisi varaa. Mutta ajatuksena, että ostaisin jotain niin laadukasta, ettei tarvitsisi ostaa enää uudestaan ehkä koskaan (joku huonekalu tms.) Idioottiparkit ja Maskun kalustetalot perustuvat päinvastaiselle ajattelulle: halvalla huonoa ja parin vuoden päästä taas uudet huonekalut tms. kehiin, kun ovat hajonneet alta. Ei siis mun juttu:(