Palstalla on vaihteeksi esiintynyt ihan asiallisia työttömille kohdistettuja "patistelukirjoituksia". Nämä ansaitsevat myös asiallisia vastauksia.
Olemme jo varsin pitkään eläneet sellaisen aikakauden alkua, jota kutsutaan myös nimellä Työn loppu. Tämä tarkoittaa perinteiseen palkkatyöhön perustuvan järjestelmän murenemista kohti 20/80 -maailmaa, jossa työvoiman viidennes pystyy tuottamaan kaiken tarvittavan.
90-luvun alun lamaa on hurjimmissa salaliittoskenaarioissa pidetty jopa tahallaan aiheutettuna. Oli tai ei, se tarjosi työnantajille loistavan tilaisuuden helposti hankkiutua eroon tarpeeseen nähden liian suureksi paisuneesta työvoimasta. Tämä olisi pitänyt joka tapauksessa toteuttaa kohtalaisen kireässä aikataulussa teknologisen tuottavuuden kasvun vuoksi.
Kun 1980-luvulla teollisuustuotanto maassamme kasvoi 35 prosenttia, 90-luvulla – siitä suuresta lamasta ja massatyöttömyydestä huolimatta – kasvu kohosi jopa 60:een prosenttiin.
Vaikka 2000-luku onkin ollut kasvun todellista riemuaikaa, työvoiman tarve on jatkanut edelleen laskua. Parantuneeksi mainostettu työllisyys on ollut silkkaa tilastokikkailua, jonka tarkoituksena on huonontaa työvoiman oikeuksia ja palkkausta – toisinsanoen parantaa kilpailukykyä.
Kaksikymmentä vuotta sitten Suomessa tehtiin 4,5 miljardia palkkatyötuntia, viime vuonna 4,1 mrd (kuluvan vuosikymmenen ennätys, muuten) – vaikka työvoima on kasvanut noin 62 000:lla. Jotta meillä olisi nyt suhteessa sama työllisyys, palkkatyötunteja tulisi olla noin 4,6 miljardia.
Työvoiman tarpeen väheneminen on vain jatkunut, vaikka talouskasvumme on ollut seitsemän vuotta ennennäkemätöntä: meillä oli viime vuonna työvoimalle tarjolla yli 27 000 henkilötyövuotta VÄHEMMÄN palkkatyötä kuin vuonna 2000. Entäpä mikä on tilanne tulevaisuudessa, kun se laskusuhdanne/lama on nyt alkamassa?
Nimimerkki Kyselijäkasinolla patistelee työttömiä hakemaan ”mitätahansa” -töitä uutterasti. Tällaisessa tilanteessa tyrkyttäytymällä tyrkyttäytyminen työmarkkinoille johtaa katastrofiin: polkuhintoihin, työelämän oikeuksien huononemiseen, työttömien hyväksikäyttöön, roskatyöpaikkoihin ja entistä voimakkaampaan kahtia- tai jopa useampaan osaan jakautumiseen.
Päinvastoin, nyt tulisi panna liinat kiinni ja vaatia kohtuulliset vastineet työnteosta – siis asiallisia työpaikkoja asiallisine palkkoineen, ja jos niitä ei löydy, koko vanhakantaisen työmarkkinajärjestelmän täydellistä muuttamista. Kysymys ei ole vain työttömien, vaan koko työvoimaan kuuluvan väestönosan ja vielä laajemmin yhteiskuntamme tulevaisuudesta.
Ketjussa ”Saako työtön juoda kahvia” nimimerkki ”sd9d9dfcc” on Kyselijäkasinollan asialla kertomalla, että kehno työttömyysturva patistaa hakemaan niitä nykytöitä. Aivan, niinhän se tekee.
Juuri siksi työttömyysturvaa tulisi pikimmiten vahvistaa ja nostaa. Kun palkkatyön määrä ja laatu koko ajan laskevat, on luotava työväestölle reaalinen mahdollisuus sanoa kiitos-ei asiattomalle ja surkealle työtarjonnalle. Vain riittävän vahvan vaihtoehdon eli kohtuullisen työttömyysturvan tarjoaminen toteuttaa perustuslain vaatimuksen siitä, että kansalaisella on oikeus valita työnsä, elinkeinonsa ja ammattinsa – joka taas on edellytys terveelle ja oikeudenmukaiselle työelämälle.
Työnteon tarkoitus on mahdollistaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle hyvä elämä. Menneeseen maailmaan kuulunut (ja siellä ihan hyvin toiminut) työelämän malli aiheuttaa nykyisin merkittävää tuhoa – niin työssä vielä oleville kuin sieltä ”ulkoistetuillekin”. Inhimillisiä muutoksia tarvitaan nyt, kun ne vielä ovat jotenkuten väkivallattomasti ehkä saavutettavissa.
Olemme jo varsin pitkään eläneet sellaisen aikakauden alkua, jota kutsutaan myös nimellä Työn loppu. Tämä tarkoittaa perinteiseen palkkatyöhön perustuvan järjestelmän murenemista kohti 20/80 -maailmaa, jossa työvoiman viidennes pystyy tuottamaan kaiken tarvittavan.
90-luvun alun lamaa on hurjimmissa salaliittoskenaarioissa pidetty jopa tahallaan aiheutettuna. Oli tai ei, se tarjosi työnantajille loistavan tilaisuuden helposti hankkiutua eroon tarpeeseen nähden liian suureksi paisuneesta työvoimasta. Tämä olisi pitänyt joka tapauksessa toteuttaa kohtalaisen kireässä aikataulussa teknologisen tuottavuuden kasvun vuoksi.
Kun 1980-luvulla teollisuustuotanto maassamme kasvoi 35 prosenttia, 90-luvulla – siitä suuresta lamasta ja massatyöttömyydestä huolimatta – kasvu kohosi jopa 60:een prosenttiin.
Vaikka 2000-luku onkin ollut kasvun todellista riemuaikaa, työvoiman tarve on jatkanut edelleen laskua. Parantuneeksi mainostettu työllisyys on ollut silkkaa tilastokikkailua, jonka tarkoituksena on huonontaa työvoiman oikeuksia ja palkkausta – toisinsanoen parantaa kilpailukykyä.
Kaksikymmentä vuotta sitten Suomessa tehtiin 4,5 miljardia palkkatyötuntia, viime vuonna 4,1 mrd (kuluvan vuosikymmenen ennätys, muuten) – vaikka työvoima on kasvanut noin 62 000:lla. Jotta meillä olisi nyt suhteessa sama työllisyys, palkkatyötunteja tulisi olla noin 4,6 miljardia.
Työvoiman tarpeen väheneminen on vain jatkunut, vaikka talouskasvumme on ollut seitsemän vuotta ennennäkemätöntä: meillä oli viime vuonna työvoimalle tarjolla yli 27 000 henkilötyövuotta VÄHEMMÄN palkkatyötä kuin vuonna 2000. Entäpä mikä on tilanne tulevaisuudessa, kun se laskusuhdanne/lama on nyt alkamassa?
Nimimerkki Kyselijäkasinolla patistelee työttömiä hakemaan ”mitätahansa” -töitä uutterasti. Tällaisessa tilanteessa tyrkyttäytymällä tyrkyttäytyminen työmarkkinoille johtaa katastrofiin: polkuhintoihin, työelämän oikeuksien huononemiseen, työttömien hyväksikäyttöön, roskatyöpaikkoihin ja entistä voimakkaampaan kahtia- tai jopa useampaan osaan jakautumiseen.
Päinvastoin, nyt tulisi panna liinat kiinni ja vaatia kohtuulliset vastineet työnteosta – siis asiallisia työpaikkoja asiallisine palkkoineen, ja jos niitä ei löydy, koko vanhakantaisen työmarkkinajärjestelmän täydellistä muuttamista. Kysymys ei ole vain työttömien, vaan koko työvoimaan kuuluvan väestönosan ja vielä laajemmin yhteiskuntamme tulevaisuudesta.
Ketjussa ”Saako työtön juoda kahvia” nimimerkki ”sd9d9dfcc” on Kyselijäkasinollan asialla kertomalla, että kehno työttömyysturva patistaa hakemaan niitä nykytöitä. Aivan, niinhän se tekee.
Juuri siksi työttömyysturvaa tulisi pikimmiten vahvistaa ja nostaa. Kun palkkatyön määrä ja laatu koko ajan laskevat, on luotava työväestölle reaalinen mahdollisuus sanoa kiitos-ei asiattomalle ja surkealle työtarjonnalle. Vain riittävän vahvan vaihtoehdon eli kohtuullisen työttömyysturvan tarjoaminen toteuttaa perustuslain vaatimuksen siitä, että kansalaisella on oikeus valita työnsä, elinkeinonsa ja ammattinsa – joka taas on edellytys terveelle ja oikeudenmukaiselle työelämälle.
Työnteon tarkoitus on mahdollistaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle hyvä elämä. Menneeseen maailmaan kuulunut (ja siellä ihan hyvin toiminut) työelämän malli aiheuttaa nykyisin merkittävää tuhoa – niin työssä vielä oleville kuin sieltä ”ulkoistetuillekin”. Inhimillisiä muutoksia tarvitaan nyt, kun ne vielä ovat jotenkuten väkivallattomasti ehkä saavutettavissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä ole tavaran tuotannolla tulevaisuutta Suomen kaltaisissa maissa. Pitäisi keskittyä innovaatiotuotantoon. Hyvänä esimerkkinä on esim. Salt Lake City jenkeissä missä ei mitään tavaran tuotantoa ole mutta fiksut ja innovatiiviset tekijät tahkoavat miljarditolkulla rahaa "älytuotannolla".
Tulevaisuus on juuri innovaatio"teollisuudessa" ei tavaran tuotannossa mikä on sitä liukuhihna-kehitysmaa -osastoa.
Muutaman sukupolven päästä Suomessakin on enemmistö porukasta niitä, jotka eivät ajattele, että tuottavan työn tulisi olla jotain käsin valmistettavaa tavaraa vaan myytävä innovaatio, kuten esim. Microsoftin tuotteet.
Ottaa vaan aikansa kunhan tehdastuotantoa haikailevat ymmärtävät mikä on pienelle, syrjäiselle ja korkean elintason maalle tuottavinta työtä: ei massatuotanto vaan innovaatiot.
Innovaatioiden perään huudellaan nykyisin tosiaan aika lailla.
Ellemme sitten ole jokin "jumalanvalitsema" ihmekansa, ei pohjoisen maamme innovaatioiden ja innovaattoreiden määrä juuri suhteessa eroa muista kansoista. Jos meillä nyt on koulutustason vuoksi jonkinlainen etumatka, se kaventuu globaalin koulutustason lisääntyessä.
Näitä innovaattoreita - aidosti uutta luovia - löytyi Suomesta muistaakseni tuollaiset 30 000 jossain alan tutkimuksessa. Mitä tekevät tulevaisuuden Suomessa loput noin 2,5 miljoonaa työvoimaan kuuluvaa?
Jos jokainen näistä 30000 innovaattorista työllistää 50 henkilöä ja loput hoitavat palvelut ja muut työt entiseen malliin niin eiköhän se siitä.
Tässä kotikutoisia pulmia;
1) Skaalaedut jauhavat vastaan; suomi taitaa olla euroopan harviten asuttu maa. Helvetinmoista logistista verkkoa pidetään yllä aina sinne maailmanlopunkorven mökintötteröön asti.
2) Kuolevia pikkukuntia pidetään tulonsiirroin yllä.
3) Suomalaiset ovat helvetin sairasta porukkaa; paska ruokavalio yhdistettynä kovaan dokaamiseen rasittaa sosiaalijärjestelmää.
4) Meillä on systeemin utareessa näitä konsultteja, koulutusohjelmia, työllisyysaktivointeja, Sitroja, Finnveroja sun muita tulonsiirtojärjestelmiä, jotka eivät ole ihan suoraan julkisen sektorin palkkalistoilla, mutta verovarojen käyttäjinä vain pullistuvat.
5) Aivovuoto - lahjakkaat yksilöt pakenevat korkeita veroja, synkkyyttä ja muuta ankeilua.
6) Olemme Venäjän etupiirissä ja poliitikot tekevät järjestelmällisesti Suomen kannalta huonoja ratkaisuja miellyttääkseen äiti Venäjää.
7) Tähdellinen ydinsyy; maanjohtoon päätyy ammattimaisia paskanpuhujia, joista harva on koskaan tehnyt kunnon töitä, saati ollut yrittäjänä ja valtiollinen propaganda pitää huolen, että näin on myös jatkossa..
Suomi on nähdäkseni nyt taantuman spiraalissa, josta ainoastaan hyvä tuuri voi pelastaa.
..vaan latistaa.
Kun ei rahaa kunnolla edes ruokaan, ei sitä rahaa riitä kaupungilla töiden perässä juoksenteluun.
Kun tuohon sitten yhdistää työnantajien ennakkoluulot ja kieroutuneet asenteet työttömien palkkaamisen suhteen, tilanne on aika ruma.
Sitäpaitsi sivistyneisyyden taakse piiloutuvat "patistelijat" ovat oikeastaan vielä typerämpiä kuin kaalepin vakiocopypastet.