Olen eronnut (erotettu) reilu kuukausi sitten ja elämä ilman miestä alkaa tuntumaan vajaalta.Kuinka pian te muut eronneet olette odottaneet uuden "suhteen" solmimista? En hae mitään vakavaa, mutta en kyllä mitään "kerta panoakaan".
Nykyinen unimaailma kertoo aika paljon siitä, että miehelle "olisi käyttöä", mutta olin ajatellut että siihen menisi ainakin puoli vuotta ennenkun alkaa toista sukupuolta kaipaamaan. Onko tässä vaan kestettävä omien tuntemusten kanssa. En halua tilanteeseen, jossa "vahingossa" kiintyisinkin liikaa suhteen toiseen osapuoleen, koska siihen en ole vielä valmis. Hellyyden kaipuu vaan pääsi yllättämään.
Nykyinen unimaailma kertoo aika paljon siitä, että miehelle "olisi käyttöä", mutta olin ajatellut että siihen menisi ainakin puoli vuotta ennenkun alkaa toista sukupuolta kaipaamaan. Onko tässä vaan kestettävä omien tuntemusten kanssa. En halua tilanteeseen, jossa "vahingossa" kiintyisinkin liikaa suhteen toiseen osapuoleen, koska siihen en ole vielä valmis. Hellyyden kaipuu vaan pääsi yllättämään.
Vastaukset 29
Vanhimmat
heti vaan laastaria,, se auttaa "pipiin"
Ei nyt ole laastari hakusessa. Nimenomaan EI laastaria. Semmoselle ei ole tarvetta.Kaikki ei ryytyynny erosta. Ihan vaan sitä normaalia miehen ja naisen välistä kanssakäymistä. Sitä vaan pelkään, että kuinka iso riski siinä on, että se muuttuu vakavammaksi, kun joka tapauksessa on tunnemaailmaltaan "alttiissa" tilassa. En missään nimessä halua ottaa riskiä siitä, että "vahingossa" rakastun uuteen mieheen.
Ei laastarisuhteessa mitään vikaa ole, kunhan molemmat tietää missä mennään.
nimenomaan näinhän se menee!
Erotessa ajattelin, että ei enää ikinä miehiä minun elämääni. Mutta puolivuotta eron jälkeen eteen astui yksi tummasilmä ja se oli menoa. Hän myös eronnut samaan aikaan ja heti alussa sovittiin, että tämä on vain hetken hurmaa eikä tästä tule mitään vakavaa. Tavattiin kun siltä tuntui, vietettiin mukavia hetkiä yhdessä ja tosiaan "laastaroimme" toisiamme. Tuota suhdetta kesti melkein vuoden ja sitten se loppui. Toki siinä tunteita ennätti tulla mukaan mutta emme todellakaan olleet pari joka olisi voinut elää arkea yhdessä.
miettinyt kun sanotaan ettei kannata ottaa laastaria,, nooh varmaan pääsit sen ajan hieosti eteenpäin etkä vaan rypenyt eroprosessissa yksin eli ei voi yleistää ettei laastaria kannata ottaa,,niin monta on mieltä kun on miestäkin sanotaan.
Tämä suhde oli minulle parasta mitä voi toivoa. Hän ikäänkuin "herätti" minussa kuolleena olleen naisen ja antoi uskoa elämään. Kuten minäkin hänelle. Molemmat petettyjä ja jätettyjä, yksin lasten kanssa jääneitä. Tästä kaikesta jäi jäljelle hyvä ystävyys. Pidämme yhteyttä ja onpa jonkun kerran kahviteltukin suhteen loputtua. Laastarisuhteita on tosiaan monenlaisia mutta tärkeintä aina on, että molemmat tietää alusta lähtien missä mennään.
No minulla meni varmaan kuukausi kun aloin kaivata uutta ja kaksi ja puoli kuukautta ennen kuin aloitin uuden suhteen, joka päätyi sihen kun toinen palas entisen hoiviin. Mutta saihan seuraa siksi aikaa..
Itsellä erosta on jo useita vuosia.
Minulla oli useamman vuoden ajan ns.vakipano, hänen kanssaan sain seksuaaliset tarpeet ja myös hellyden kaipuun tyydytettyä.
Tämä on suhde on jo päättynyt, ja nykyjään olen niin itsekäs, etten haluaisi toista henkilöä saman katon alle.
Eli itselläni paras ratkaisu on suhde, joka ei sido kumpaakaan osapuolta.
olis ollu mitään?? miks ulkopuolinen vakisellainen?? oisko puhuminen autattanut??
...tarkotin. Laastaria en tarvitse, kun en "hajonnu" eroon vaikka erot aina vaikeita onkin. Tuo seksi ja hellyyspuoli vaan vaatii jonkinlaista järjestelyä ja sinun laillasi en itsekkäistä syistä halua miestä kotiini.
Se tässä nimenomaan arveluttaa, että kuinka sen sille toiselle saa selväksi tehtyä, koska en halua ketään missään nimessä satuttaa.
Hommaa ukkomies vakiopanoksi, niin ei jää nurkkiin turhaan roikkumaan ja heidän kanssaan on helppo sopia tälläisestä, näin minäkin tein.
..hyvä vitsi. Ihan ensimmäinen periaate minulla ihmissuhteiden suhteen on, että varattuun en koske pitkällä tikullakaan. Minuun ei uppoa minkäänlaiset stoorit siitä ; kuinka "vaimon kanssa on etäännytty" ja muuta potaskaa. Ei kiitos. Joku itsekunnioitus täytyy ihmisellä olla. Minä en miestä jaa kenenkään kanssa vaikka suhde ei vakava olisikaan.
Perheenrikkojat on oma rotu sinänsä ja minä en siihen kastiin kuulu. En ikinä ottaisi sitä riskiä, että onnistuisin hajoittamaan jonkun perheen ja toisaalta varatut vieraissa käyvät miehet on minulle täysin arvottomia paskahousuja.
Kukin tavallaan ja omantunnon mukaan, mutta ei kuulu minun tyyliin.
Mukava lukea, että täältä löytyy muitakin samanlaisia periaatteen ihmisiä. Minäkin olen päättänyt olla vaikka ilman seksiä jos sitä ei löydy vapailta miehiltä.
eli tämä oli yksi vaihtoehto. Ukkomiehiltä nimittäin saa erittäin laadukasta seksiä ja heitä on tarjolla pilvin pimein tälläisiin suhteisiin.
Ja ethän sinä riko kenenkään liittoa siinä, sinähän ole vapaa ihminen, kyllä se on se pettäjä joka oman liittonsa rikkoo tai todennäköisesti se on jo rikkoutumassa.
Mutta jokainen valitsee itse tiensä mitä kulkee..
Toi on just se selitys mitä "haaskabongarit" käyttää ja voisko pahempaa paskaa suusta tulla. Tolla irtisanoudutaan kokonaan omasta vastuusta, jolla yritetään pitää oma omatunto puhtaana. Se nyt vaan on pahimmanlaatuista itsensä huijaamista.
Jokainen toimii tavallaan, mutta se, että irtisanoudutaan omasta vastuusta aiheutetulle tilanteelle on täyttä paskapuhetta.Jokaisessa parisuhteessa on myös vaikeita ja todella vaikeita aikoja ja semmoisessa tilanteessa olevaan mieheen tai naiseen on niin jumalattoman helppo iskee kiinni parilla ymmärtävällä lauseella. On ihan inhimillistä, että ihminen on silloin todella altis hakemaan lohtua, jos sitä joku vielä auliisti tarjoaa. Siinä vaiheessa se lohdun tarjoaja tietää aivan 100% varmasti mitä tekee ja kuinka helppoa saalista metsästää.
Täysin paskahousujen hommaa kumminkin puolin. Minun mielipide...saa aivan rauhassa vetää herneet nenuun jos kolahti.
nainen. Olet loistava väistämään vastuuta. Ei ole sinun vikasi, jos ukkomies jää kiinni. Sinulla ei näytä olevan kovin korkeita moraalikäsityksiä. Itsekkyyskin paistaa läpi tavastasi ajatella. Toivottavasti, joskus rakastut oikeasti ja saat maistaa omaa lääkettäsi. Sitten ehkä pääset näiden petettyjen joukkoon kokemaan miltä se puoli tuntuu. Ehkä nimenomaan pelkäätkin sitä. Sitä, että sinut jätetään. Sinua loukataan. Tapasi toimia on helppo, mutta kuvastaa sitä, että et edes kykene tasa-arvoiseen ja tasaveroiseen suhteeseen. Kunnioitan alkuperäisen moraalikäsitystä pysyä erossa varatuista. Aloittajalle voisin sanoa, että anna ajankulua. Ole sinut itsesi kanssa ja toimi niin kuin oikeaksi näet.
Läheisyyden kaipuusi on ihan normaalia, eikä yhden yön suhteistakaan kannata huonoa omaatuntoa kantaa.
kannata?
vain yhden yön suhteet eivät sovi.
Kai sinä tuon saman saat sanottua ääneenkin baaritiskillä?
Ei se sinun osakkeita ainakaan huononna jos sanot suoraan, että et halua sitoutua vaan satunnaista seksiä?
Jos et, niin osta kaalimato!
Se varmasti pelastaisi monilta kolhuilta. En usko, että irtosuhtet hellyydenkaipuuta parantaa, päinvastoin eiköhän niistä jää vain tyhjä ja käytetty olo. Toisaalta ymmärrän, että varsinkin jätetyllä voi olla hirveä tarve todistaa vielä kelpaavansa, sekin on sivusta nähty.
Kyllä eron jälkeen olisi hyvä kuunnella itseään ja tulla sinuiksi asian kanssa ja sitten edetä, mutta tämä on vain oma tapani...jokainen tyylillään.
Kaalimato on oikein hyvä väline mutta kyllä sitä siitä huolimatta kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä.
Toiselle osapuolelle voi reilusti sanoa, että kaipaa seksiä ja läheisyyttä mutta ei halua sitoutua. Kun tämän on sanonut suoraan niin siitä on helppo jatkaa. Aina kannattaa olla rehellinen.
Joo, ei varmaan niin huononna osakkeita, jos nainen sanoo, että seksiä kiitos, ei sitoutumista. Sehän on miesten unelmatapaus."Hädässä" auttajia piisaisi varmasti pilvin pimein riesaksi asti ;) Mutta, kun asuu suhteellisen pienellä paikkakunnalla on sitä pian huoran maineessa vaikka ei duunaisikaan kun yhtä miestä.
Tää on oikeesti tosi hankala homma naiselle. Jos ois mies ei ois mitään ongelmaa. On se niin väärin!
Kyllähän se menee niin, että nainen joka ilmottaa haluavansa seksiä ilman sitoutumista on automaattisesti huora (ja ei jää pelkästään kumppanin tietoon asia), mutta jos mies pitää vaikka monta naista yhtäaikaa vain huvittelumielessä tai bongaa joka kerta baarista uuden misun on se ihan normaalia "naistenmiehen" toimintaa.
En minä voi sanoa suoraan, että seksiä vaan kiitos ja koska en sitä voi suoraan sanoa jää aina se vaara, että se toinen osapuoli ottaa jutun vakavammin kun minä ja odottaa ihan jotain muuta kun voin antaa. Tietoisesti en haluaisi kuitenkaan johtaa harhaan ketään. Minua on itseäni vasta satutettu pahasti ja en halua laittaa vahinkoa kiertämään.
Kaalimato....siinä on vaan ongelmana se, että siltä puuttuu pää, kädet ja jalat. Ei korvaa toista ihmistä millään. Harmi! Se oiskin liian helppoa....
Kun kohtaat ihmisen joka kiinnostaa sinua niin siitä vaan eteenpäin. Ei tietysti tarvitse ensimmäiseksi sanoa, että haluan vain seksiä. Mutta jo aika varhaisessa vaiheessa voitte jutella asioista. Kerrot että kaipaat toista ihmistä lähellesi mutta et halua mitään vakavaa etkä todellakaan halua sitoutua. Siinä vaiheessa mies itse voi tehdä ratkaisunsa; jääkö vai lähteekö. Minä asun myös hyvin pienellä paikkakunnalla ja tämä "laastarini" oli naapurikunnasta. Suosittelen että välimatkaa olisi jonkin verran, kuitenkin niin vähän että tapaamiset olisi helppo järjestää.
Kiitos erittäin hyvästä neuvosta! Taidanpa lähteä samalle linjalle. Puolen tunnin ajomatkan päässä on just sopivan iso kaupunki ja taidanpa alkaa viettämään vapaa-aikaa siellä. :)
Tuo on juuri sopivan lähellä mutta samalla sopivan kaukana. Minä törmäsin laastariini kaukana kotoa ja yllätyimme molemmat kun kerroimme asuinpaikkamme. Joten eiköhän se kohtalo näitäkin asioita järjestele. Minä ainakin uskon niin. Minä lähden tänä iltana myös naapurikaupunkiin aikaani viettämään. Toivottavasti jotain säpinää syntyy.
Kuka nyt enää ketään huoraksi luokittelee?
Ei nykyään kukaan oletakaan, että haluaisit heti sitoutua.
Irtosuhteet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Puolen tunnin matkan päähän pakeneminen ei auta yhtään koska juuri siellä käyvät kaikki muutkin sinun kaupungistasi.
Sinut nähdään ja tunnetaan varmasti.
So what?
By the way, osta ihan oikeasti se kaalimato. Et voi ainakaan hävitä mitään.
Miksi et siis ostaisi?
Kaalimadolta voi puuttua raajat ja pää, mutta on sillä ainakin sykkivä sydän!
Sillä voi olla arvaamattoman mukavaa käyttöä myös silloin, kun kohtaat sen herra X:n!
Tiedät kohdanneesi hänet kun voit kertoa hänelle ihan kaikesta.
Jos haluat kumminkin ensin selvittää tunteesi ja tavata herran ilman X:ää, niin kannattaisi ihan rehellisesti kertoa, että olet hiljan eronnut.
Kyllä mies ymmärtää siitä yhtä ja toista ellei ole aivan uuno.
Sellaisen sinä varmaan osaat erottaa ajoissa?
Kuka muuten on sanonut, että sitä oikeaa kannattaa etsiä baareista?
Minä en ainakaan...
Kokeile huviksesi käydä vaikka kirkossa!
Moni on kertonut tavanneensa sen oikean silloin kun on vähiten odottanut...
Erostani reilu vuosi, mutta en edelleenkään ole voinut ketään päästää lähelleni. En pysty laastari suhteisiin ja uskottomuus vei minulta uskon myös kaikkeen muuhun. Pelkoa lisää myös se, että ympärillä on alkanut löytymään eroavia entistä enemmään, jopa perheitä jotka ovat aina tuntuneet ikuisilta. En halua enää satuttaa itseäni ja usko parisuhteeseen on vain harha, jota kukaan ei enää kunnioita. Mielummin haaveilen siitä kuin elän enää uudelleen kaiken sen pahuuden. Anteeksi, mutta minä luovitin jo.