Onko väärin alkaa seurustella uuden kanssa jo harkinta-aikana?
Onko se pettämistä teidän mielestänne?
Mieheni sanoi, ettei koske enää koskaan minuun sormenpääläänkään jos harkinta-aikana olen jonkun muun kanssa?Hänen egonsa ei sitä kuulemma kestäisi.No, en tiedä kaipaisinko hänen kosketustaaan enää, mutta harkinta-aika on menossa just varmaan sitä varten.
Onko se pettämistä teidän mielestänne?
Mieheni sanoi, ettei koske enää koskaan minuun sormenpääläänkään jos harkinta-aikana olen jonkun muun kanssa?Hänen egonsa ei sitä kuulemma kestäisi.No, en tiedä kaipaisinko hänen kosketustaaan enää, mutta harkinta-aika on menossa just varmaan sitä varten.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eiköhän tuon asian ratkaise jokainen itse. Sehän riippuu hyvin paljon myös syistä joiden takia eroa haetaan. Minun ex aloitti uuden suhteen jo avioliitomme aikana ja esim. koko harkinta-ajan on asunut uuden onnensa kanssa. Minun mielestäni harkinta-aikana aloitetut suhteet eivät ole väärin. Kyllä ero on todella mietitty jos sitä haetaan. Toki on tapauksia, joissa harkinta-aikana todella mietitään sitä, erotaanko vai onko vielä mahdollisuuksia jatkaa yhdessä.
suhde on alkanut jo ennen eroa, ilmenee tekstistä ja se on jo sinänsä väärin!
ilmenee, kysyy totaalisen tollo..?
erotaanko lopullisesti vai ei. Jos alat seurustella toisen kanssa, eikä se ole vastaus tuohon kysymykseen? Eipä kai sen jälkeen ole tarkoituskaan "tulevan entisen" kanssa lähemmissä tekemisissä olla?
Jos ajatuksenasi on jatkaa liittoa, toimit sen mukaisesti - et toisen kanssa ole.
se nyt on niiden vika jotka on tehneet asiasta vaikean ja nimenneet koko "harkinta"ajan.
mulla ei ole mitään harkitsemista. homma selvä kuin pläkki.
liitto oli kuollut vuosien ajan. puoliso manipuloiva, itsekäs, väheksyvä, mitätöivä, vähättelevä, sekä harrasti niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa. tosin ei noita kaikkia aina eikä yhtäaikaa, mutta kunnioitus ja rakkaus rapisi ja kuoli. jos kyse rakkaudesta koskaan olikaan. rakkauteen ei mahdu tiettyjä asioita, joita tapahtui jo ennen avioliittoa.
Muutkin ihmiset huomas että ko ihminen suuna päänä, ei toisten puheet tai mielipiteet niin tärkeitä. korotti ääntään että varmasti saa sanoa viimeisen sanan, puhui päälle, ei uskonut että toisella on hyvä kuulo ja huutaminen vain pahentaa asioita.
seksi loppui vuosia sitten, syy tottakai kuulema minun, kuinkas muuten.
ei mitään yhteistä lopulta. luojan kiitos ei ees lapsia.
eri huoneissa nukuttiin ja mistään ei voinu puhua ilman että riita tuli.
ei tykänny että puhuttelen ns "väärään aikaan", suoraan sanottuna. olis pitäny olla kait kuin armeijassa että "saako puhutella." ruoti kaikkia sanomisiani ja tekemisiäni, mitään en osannu tehdä oikein.
itsessään ei ollut vikaa tai vähätteli omat tekonsa, sanansa jne. jos jokin hukassa, rikki tms vika aina minussa. omat mokat selitti aina pieniksi.
että ei tarvi harkita.
tuon varmemmaksi asiastasi voi enää selvästikään tulla - joten so what, uutta elämää rakentamaan vain! "Tulevan entisesi" höpinät ovat vain joutavan päiväistä yritystä manipuloida sinua!
miehelläni on ollut toinen jo puolitoista vuotta. Pyysi kerran keväällä eroa (silloin vielä en tiennyt toisesta, enkä sitä kysynyt), kävimme läpi missä mättää yms. Ja liittomme jatkui.. Tai ainakin niin luulin. Kuukausi sitten sain tietää tästä toisesta ja sen jälkeen mieheni on miettinyt, et jäädäkö vai lähteäkö.. Liittoa on takana liki 20 vuotta ja on pari lastakin. Ensimmäiset 3 viikkoa kuljin sumussa ja keskustelimme ja keskustelimme.. Ei olla varmaan puhuttukaan koko liittomme aikana niin paljoin kuin nyt. Olen valmis edelleen panostamaan suhteeseemme ja jatkamaan, yrittämään.. Jos siis mieheni jää. Hänhän tässä on lähtemässä. Oman itseni vuoksi päätin minäkin tutustua uusiin ihmisiin ja olen tapaillut/viestitellyt muutaman kanssa. Heille olen heti kertonut, että mulla on tälläinen prosessi menossa ja toivon heidän sen ymmärtävän. En ole hyppäämässä uuteen petiin, mutta jos joku mut sinne saa, niin sitten saa.. Mielestäni mulla on kuitenkin oikeus jatkaa elämääni eikä jäädä kotiin odottamaan jääkö toinen vai ei!
Sinä olet itsesi tuomari ja vastuussa teoistasi.
Jos mieli vetää muihin harkinta-aikana niin mieti miksi. Jos itselläni on toista ihmistä kohtaan tunteita en edes harkitsisi, jos taas ei on kysymyksesi aivan turha.
Toisaalta taas itselläni ei enää tullut mieleenkään palata entiseen, kun harkinta-aika alkoi. Senverran valmiiksi olin eron jo itse miettinyt enkä olisi koko touhuun edes lähtenyt jos vähänkin olisi epäilyttänyt.
Kun hain eroa, oli minullakin selkät ajatukset sen suhteen.Mutta nyt, kun aikaa on hiukan vierähtänyt, niin on ajatukset miehessä aika usein.Ehkä säälittääkin hänen apeutensa ja huono omatunto siitä vaivaa minua.Olen ajatellut, että jos tutustun uusiin miehiin, olisi vertailukohtaa.Olen nuorella iälläni avioitunut ja kokemukset vähäiset.
Vaikka se niin kamalalta ehkä kuullostaakin, niin älä säälistä jatka suhdetta. Mieti oikeasti onko sinulla vetovoimaa häneen onko tarpeeksi tunteita ja jos niitä tuntuu olevan niin yrittäkää. Et sinä oikeasti voi seksikokemuksen perusteella kokonaista suhdetta verrata.
omituista, ja mustasukkaista. Aiotko palata ex-miehesi kainaloon? Jos et niin samapa tuo on alkaa seurustella
Mä ainakin aloin :)
Jos olet jo kämpästä muuttanut etkä ota kaiffaria enää takaisin, niin sitten on ihan ok alkaa säätämään uuden onnen kanssa.
Jos taas ideana on vetkuttaa lopullisen ratkaisun kanssa ja siinä sivussa nusaista jotain Reiskaa, niin olet toivoton sählääjä, joka sössii sekä nykyiset että tulevat suhteensa.
Hope this helps
Mielestäni siinä ei ole mitään väärää.
Ihmiset voivat erotessaan olla tavallaan eri asteilla asian käsittelyssänsä.. Toiset saattavat vuositolkulla puida asioita ja "kypsyä" ennen kuin päättävät hakea eroa mikä saattaa tulla toiselle osapuolelle sitten taas ihan yllärinä. Ja näin ollen käyttäytyy sen mukaan.
Ja siis ero on ero, ei silloin enää palata entisen kanssa yhteen..! Ellei tietenkin varta vasten sovita, että harkitaan ja puidaan asioita ns. erillään. Silloin siihen ei kuuluisi ylimääräisiä ihmisiä.. :)
Eipä kai sillä ole merkitystä onko se "oikein" tai "väärin".
Sillä sen sijaan on merkitystä, että uusi suhde vaikuttaa tottakai siihen vanhaan, eikä sieltä välttämättä ole mitään paluuta - kummankaan mielestä. Miehesi on kantansa kertonut; hän kokee että ei voi jatkaa kanssasi, jos aloitat uuden suhteen. Hänen mielestään avioeron harkinta-aika ei ole kesälaidun ja lupa koepaneskella ilman seuraamuksia - ja olen aika samoilla linjoilla kokemuksineni. Sinun nyt on vaan päätettävä haluatko jäädä tähän suhteeseen vai haluatko alkaa uusia. Jos haluat alkaa uusia, ei vanhalla suhteellasi ehkä ole enää senkään vertaa mahdollisuuksia jatkua kuin tällä hetkellä.
Kakkuaan kun ei voi sekä syödä että säästää.
Asutteko vielä yhdessä vai omissa asunnoissanne? Sinänsä asialla ei ole väliä, mutta sinun (tai exäsi) uudet suhteet ja elämä yleensäkin ei kuulu pätkän vertaa toiselle, jos asuu jo eri osoitteissa.
Harkinta-aikaa voi käyttää harkitsemiseen, jolloin on kaiketi viisasta pysyä aidan omalla puolella. Mutta jos asia on jo ihan selvä, ja harkinta-aika on lähinnä juridinen kuriositetti, niin mikä estää uuden elämän aloittamisen?
Eikös tuo ole ihan hyvä, että miehesi "ei koske sinuun sormenpäälläkään" jos olet jonkun muun kanssa harkinta-aikana...?
moi...
Mun mies teki musta aviorikkojan eli huoran. Vaikka valitettavasti hänen kannaltaa asuimme jo erossa ja sinäänsä olimme jo sopineet lopullisesta erosta, niin kuulemma minä pilasin sen liiton lopullisesti.
Itse en näin asiaa niin, koska meidän liitto tuhontui jo ajat sitten typeriin virheisiin ja saman toistoon.Olisihan se ollut hienoa saada kaikki toimimaan, mutta siihen olisi tarvittu molempia ja loputtomiin ei kannata odotella.
En usko kylläkään että miehesikään on ollut kovin sivistyneesti harinta-ajalla.Ylensä se älähtää, joka on jo tehnyt samoin....
...Voimia sinulle ja muista että sinä yksin päätät oman elämäsi suunnan.Jos se nyt on liittonne ihan lopullinen loppu niin se on sitten niin.Et tuota ainakaan tunnu olevan kovinkaan katkera asiasta.älä kuitenkaan leiki muilla ihmisllä, jos tarkoitus olisi palata yhteen entisesi kanssa. Tarpeeksi moni on täällä jo saanut itkeä itkunsa.
Ei ole väärin aloittaa seurustelua jo harkinta-aikana, koska sehän on avioeron ensimmäinen vaihe.
Näin kirjoitti mies, jonka itsetunto ei kärsinyt siitä, että vaimo löysi uuden heti harkinta-aikana. Toivotin vain vaimolleni onnea ja itsekin löysin uuden vuoden sisällä.