Olen tässä jo pitkään harkinnut avioeroa. Miten sen avioeron saa vireille helpointen? Ja kuinka kauan yleensä siinä menee et koko prosessi on hoidos? Kokemuksia muilta olisi kiva kuulla!
Hei! tarvitsen apua!
miiiaaa
102032
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Avaa ovi ja kävele ulos ja mennessäsi huikkaat että otat eron.
Siitä alkaa asumusero.
Aamulla kävelet oikeusaputoimistoon ja täytät käteen lyötävät paperit.
Sieltä saat neuvoja ettei äijä kuseta sua kovin pahoin.
Äijä joutuu muuten hakemaan apunsa sitten jostain muualta.
avio ero on pitkä harkinnan päätös.vaikea prosessi ja vie voimia,mut kaikki mikä ei tapa vahvistaa....mulla erosta 1vuosi ja riitoja on piisannut.omaisuus yhä edelleen jakamati.joten voisin sanoa et ehkä 1.5vuotta ni olis kaikki reilas itte eroon menee puolivuotta.mutta tsemppiä ja voimia.ps huonossa suhteessa ei kannata roikkua oikeus onneen vaik ei elämä voi pelkil ruusuil tanssimist ollakkaan.
Meillä erosta pian viisi vuotta ja ei olla ikinä riidelty niin paljon kuin nykyään!
Lopusta ei ole tietoakaan.
Nyt jos saisi valita, niin ei ne silloiset riidat mitään oikeita edes olleet.
Ne olivat vähän sellaista voimainkoetusta, että missä kaappi seisoo.
Melkein jo naurattaa kuinka tyhmä ja tietämätön silloin tuli oltua.
Kelloa ei voi kääntää taaksepäin joten näillä nyt rämmitään ehkä koko loppuelämä.
Välillä tuntuu, että saisikin jo loppua!
Lopeta sota, jos et itse siihen pysty ota asianajaja ja hoitakaa asiat kuntoon.
nyt huomaan sen et menin vääristä syistä naimisin. ukko vannotti mulle et hän muuttuu ja muuttuu parempaan suuntaan ja itse olin niin sinisilmäinen et uskoin kaikki mitä hän minulle vannotti. kumpa tietäisin et mistä sitä voimia saisi niin paljon et vois lähtä tuosta ovesta käveleen...
Olen itse ollut naimisissa kohta 12 vuotta ja hakenut avioeroa sinä aikana kaksi kertaa. Kummallakaan kerralla emme hakeneet kuitenkaan toista vaihetta eli lopullista eroa vaan puolen vuoden harkinta-ajan aikana käsittelimme ongelmiamme sen verran tehokkaasti, että päädyimme jatkamaan yhdessä.
Tulipa mieleeni vaan, että oman kokemukseni mukaan yhtä paljon kuin avioliiton kestävyyteen vaaditaan rakkautta niin siihen vaaditaan tahtoa ja nimen omaan tahtoa kaikesta huolimatta jakaa elämänsä juuri tämän ihmisen kanssa. Se on sitten jokaisen itse päätettävä haluaako sitä todella ja kuinka paljon on valmis sen eteen tekemään.
Mutta käytännön neuvona kertoisin, että haet asuinpaikkasi käräjäoikeudesta avioeropaperin. Sen voit sitten täyttää yksin ja näin hakea eroa yksin tai tuoda sen kotiin ja täyttää yhdessä sen toisen puoliskon kanssa jolloin haette eroa yhdessä. Kummin tahansa niin siitä päivästä, kun se lanketti on kirjattu ja jos haet eroa yksin niin siitä päivästä, kun puolisosi on saanut tiedon (olisi pitänyt saada tieto) alkaa sitten pakollinen puolen vuoden harkinta-aika. Tästä kaikesta tulee kummallekin ilmoitus, josta ilmenee milloin virallista ja lopullista avioerotuomiota voi käräjäoikeudelta hakea.
Siihen kuinka kauan tuollaiset käytännön "erojärjestelyt" kestää tuskin osaa kukaan tyhjentävästi vastata, koska ne riippuvat niin monista eri asioista. Suosittelisin kuitenki, että nyt ensin puhuisit sen puolisosi kanssa aiheesta, jotta tietäisit kuinka hän suhtautuu mahdolliseen eroon. Melko nopeasti näet kyllä tarvitsetko asianajajan apua osituksissa yms. asioissa vai pystyttekö sopimaan niistä yhdessä ja hakemaan sitten vain oikeuden päätöksen (tästä taisi olla siinä avioerokaavakkeessa ihan oma kohtansa).
Paljon voimia kuitenkin sinulle, koska avioero ei ole koskaan mikään helppo ja mukava asia henkisesti vaikka kuinka olisi onneton liitto.
Asumuseron alkamisen jälkeen mies (tai vaimo)ei voi enää tehdä taloudellisia "järjestelyjä".
En yllytä tekemään yhdessä koska ette muutenkaan pärjää yhdessä.
Se ei tee asiaa yhtään helpommaksi tai kauniimmaksi kun toinen itkee ja kerjää ja toinen kärsii huonosta omastatunnosta.
Huutamiseksikin se voi mennä...
Eli jos olet kerran päättänyt, niin tee se molemmille vähän helpommaksi ja lähde äläkä ikinä palaa.
Mitä sinä tekisit miehen mielipiteellä erosta?
Minä voin kertoa sen; On vihainen kuin piru vaikka ei välttämättä näytä sitä.
Kyllä tässä vaiheessa pitää olla jo neuvottelut käytynä ja asia on lähinnä ilmoitusluontoinen.
Ei muuta kuin järjestelemään uutta, mieleistään elämää!
Ettei tule yllätyksenä niin "Bakermanin" neuvo: "Asumuseron alkamisen jälkeen mies (tai vaimo)ei voi enää tehdä taloudellisia "järjestelyjä"" ei pidä paikkaansa. "Asumuserolla" ei ole mitään seuraamuksia. Puolisot saavat vapaasti asu yhdessä tai erikseen ja avioliitto on täysin voimassa.
"Taloudellisten järjestelyjen" mahdollisuudet päättyvät eron hakemiseen.
kaavake sieltä se lähtee käräjäoikeuteen ja tulee toiselle allekirjoitettavaksi ja sitte sossuun lastenhuoltopuolelle, hoitaa penskojen asiat ja asumiset, sekä elarit.Seuraavaksi oikeusaputoimistoon hakeen juristi hoitaan osituksen,ero on helppo hakee,mutta ositus oli mulle vaikea ,kun exä yritti kusettaa ja six ositus kesti 3v, se se oli rankkaa aikaa meinas mennä hermot.Mutta selvittiin ja mun uusi elämä on ihanaa....
Kiitos kaikkille näistä vastauksista. En muuten osaisi yksin näitä asioita lähtä ratkomaan. varmaan miettisin vieläkin et mitä pitää tehdä...
Elikkä hakea eropaperit ja täyttää ne. Ja sen jälkeen alkaa harkinta-aika vai??
Se on hyvä kun ei ole viel lapsii täs välillä.
onko kellään kokemuksia yhteisestä asuntolainasta ja asunnosta että miten niitten kanssa meni tai menetellään??