Rakastan ruokaa ja hyvää viiniä

laiha ja leppoisa ei sovi samaan lauseeseen. Hyväksy itsesi sellaisena kun olet, elämästä pitää nauttia!!

siksi olenkin laiha ja leppoisa! Miksi tämä yhtälö ei muka toimi?

No en minä nyt joka päivä viiniä nauti ruuan kanssa, vain vkonloppuisin mutta ruoasta nautin joka ikinen päivä.

Hei, itse olen ihan samanlainen, rakastan hyvää ruokaa ja viiniä. En vain pysty elämään askeettisesti.
Itselläni tilanne on vieläpä se, että periaatteessa syön todella terveellistä ruokaa: syön paljon kevyehköjä keittoja, salaatteja, kevyttä lihaa ym. enkä juuri syö makeaa tai sipsejä tai muita aineita jotka yleensä mielletään lihottajiksi.
Minä vain yksinkertaisesti nautiskelen liian usein. Jos tapaan ystäviä niin se usein tapahtuu viinilasillisen tai ruuan parissa, tai jos olen yksin kotona saatan ostaa viiniä ja juustoja, tehdä hyviä pastaruokia ym.
Periaatteessa tämä ei olisi epäterveellistä, jos ei olisi säännöllistä ja suht usein. Mutta milläs hankit sitä itsekuria kun oikeastaan ei tee edes mieli luopua näistä elämän nautinnoista? Ehkä mieluummin muutama ylikilo kuin tylsistyminen.

Ei kai noita joka päivä syödä eikä isoja määriä. Lauantai-iltana lasi viiniä ja pala juustoa, ehkä jotain hedelmää, ei haittaa mitään. Mutta, jos siemaiset pullon punkkua, 200 g auraa, gorgonzolaa ja brietä keksipaketin kera, alkaa lyhyessä ajassa vartalon ääriviivat hämärtyä. Alkoholi on lihottavaa, oli se sitten viiniä, lonkkua tai konjakkia.

Itse kun laihdutin, siirryin aluksi kokonaan vesilinjalle. Juustosta en luopunut, koska kevytjuustoja en voi sietää. Määrät vain vähenivät radikaalisti. Samoin jäi makea, valkoiset jauhot ja perunat pois. Näiden jälkeen jää vielä runsaasti herkullista syötävää jäljelle.