Parhaan kaverin itsemurha

Ajattelin nyt vaan purkaa tuntojani tänne, ja selvitykseksi miltä tuntuu menettää paras kaveri. Bestikseni teki itsemurhan keväällä-02 ja se asia koskee mua vieläkii. Aina välillä näen tästä henkilöstä unta, välillä muuten vaan luulen että hän on edelleen vierelläni.. Toisen itsemurha satuttaa läheisiä niin paljon, enemmän kuin mitä sanat kertovat. Luulen etteivät haavat parane koskaan. Itse olen myös lukuisia kertoja itsemurhaa yrittänyt, ollut sen takia sairaalassa. En tosin kevään-02 jälkeen koska en enää halua tuottaa sitä tuskaa kenellekään. Pahinta on ehkä se että suunniteltiin frendin kanssa im:haa yhdessä ja sitten kaverini äiti soittaakin eräänä päivänä minulle ja kysyy tiedänkö ko. henkilöstä mitään. Silloin jo tiesin että pahin on edessä. Heinäkuussa sitten tuli tieto että ystäväni on löytynyt kuolleena (lääkkeiden yliannostus). Se todella pysäytti. Nytkin, tätä kirjoittaessa pari kyyneltä kulkee poskellani. Mäkii olisin halunnut menehtyä, mutta en halua tuottaa sitä tuskaa kenellekään että myös minä itsemurhaan kuolisin. Mun ystävä oli juuri täyttänyt 18:sta, itse olin pari vuotta nuorempi. Ei tätä tahdo ymmärtää. Hän oli koko lämpimän kesän maannut metsässä, voitte kuvitella minkä näköinen hänen ruumiinsa oli... Nyt riittää, mä en kestä, mä hajoan.