Olen mielenkiinnolla seurannut säännöllisesti ilmaantuvaa keskustelua työttömyydestä ja sen syistä. Keskustelu tuntuu kuitenkin useinmiten ajautuvan parin viestin jälkeen linjalle "menkää pummit töihin" - "haista vit** kapitalisti sika", mikä on tietysti aluksi ihan viihteellistäkin, mutta alkaa jo käymään aika yksitoikkoiseksi.
Heitänpä hieman mietteitäni mistä (IMHO) työttömyys johtuu. Jotta asiasta voisi keskustella järkevästi, rajaan heti alkuun 'mittaamattomia' suureita pois, ts. en yritä edes ottaa kantaa siihen "onko oikein että 7 lapsisen perheen isä potkitaan pois tuottavuuden nimissä" tai "arvaa miltä tuntuu saada potkut 58 vuotiaana duunista mitä on tehnyt antaumuksella 34 vuotta". Tämä(kin) puoli asiasta on tietysti tärkeä, mutta työttömyyden syytä siitä tuskin löytyy.
Nähdäkseni työttömyydelle on kaksi ensisijaista syytä:
a)oman markkina-arvon väärin arviointi
b)oman markkina-arvon (riittämätön) kommunikointi työn antajalle
Kohta a) tarkoittaa sitä, että useat ihmiset arvioivat 'markkina-arvonsa' korkeammaksi kuin se on. Tämä esiintyy siten, että halutaan palkkaa enemmän kuin mitä siitä kenenkään kannattaa maksaa. Tässä on tärkeätä huomata, että kommentit linjalla "no ei kannata alle 7e/h tehdä duunia..!", eivät johda mihinkään vaikka ovatkin itsessään totta. Mikäli työpanos ei ole palkan arvoinen yritykselle, työnantajan ei kannata henkilöä palkata. Mikäli parasta mitä henkilö pystyy tarjoamaan on 4e/h tuottavuus, mutta palkkaa pitäisi saada 10e/h, niin vaihtoehtoina ei voi olla työllistyminen voittoa tavoittelevassa yrityksessä.
Kohta b) lähtee siitä olettamasta, että vaikka a-kohta olisikin kunnossa, se ei auta mitään mikäli joku ei siitä tiedä. Asia on täsmälleen sama kuin missä tahansa tuotteessakin; maailman paras tuote joka samalla on halvin, ei myy lainkaan jos siitä kukaan ei tiedä. Tähän kuulee usein 'perusteluita' joiden mukaan "en saa töitä kun ei ole suhteita". Suhteet ovatkin yksi hyvä tapa saada tieto omasta markkinarvosta yritykselle, ja mikäli suhteita ei ole, niin vaihtoehtoina on jäädä poteroon itkemään tai luoda sellaisia. (Ja toivoisin ettei kukaan lähtisi sanomaan että suhteita ei voi luoda). Toki on muitakin tapoja kommunikoida omaa markkina-arvoaan, mutta "lähetin 300 hakemusta ja soittelin joka paikkaan" ei selvästikään ole riittävän tehokasta.
Mikäli sekä a) että b) ovat kunnossa, töitä on varmasti kaikille. Mikä tahansa yritys palkkaa henkilön joka tuottaa enemmän kuin aiheuttaa kuluja (a), oletuksella että yritys tietää tästä henkilöstä ja hänen kyvystään lisätä tuloja enemmän kuin menoja (b).
Ja sitten vielä ikävä totuus: on paljon ihmisiä jotka eivät yksinkertaisesti pysty tuottamaan edes sitä minkä maksavat (yritykselle), ja heille ei töitä tule löytymään yksityiseltä sektorilta.
Miltäs kuullostaa? ;)
-BMac
Heitänpä hieman mietteitäni mistä (IMHO) työttömyys johtuu. Jotta asiasta voisi keskustella järkevästi, rajaan heti alkuun 'mittaamattomia' suureita pois, ts. en yritä edes ottaa kantaa siihen "onko oikein että 7 lapsisen perheen isä potkitaan pois tuottavuuden nimissä" tai "arvaa miltä tuntuu saada potkut 58 vuotiaana duunista mitä on tehnyt antaumuksella 34 vuotta". Tämä(kin) puoli asiasta on tietysti tärkeä, mutta työttömyyden syytä siitä tuskin löytyy.
Nähdäkseni työttömyydelle on kaksi ensisijaista syytä:
a)oman markkina-arvon väärin arviointi
b)oman markkina-arvon (riittämätön) kommunikointi työn antajalle
Kohta a) tarkoittaa sitä, että useat ihmiset arvioivat 'markkina-arvonsa' korkeammaksi kuin se on. Tämä esiintyy siten, että halutaan palkkaa enemmän kuin mitä siitä kenenkään kannattaa maksaa. Tässä on tärkeätä huomata, että kommentit linjalla "no ei kannata alle 7e/h tehdä duunia..!", eivät johda mihinkään vaikka ovatkin itsessään totta. Mikäli työpanos ei ole palkan arvoinen yritykselle, työnantajan ei kannata henkilöä palkata. Mikäli parasta mitä henkilö pystyy tarjoamaan on 4e/h tuottavuus, mutta palkkaa pitäisi saada 10e/h, niin vaihtoehtoina ei voi olla työllistyminen voittoa tavoittelevassa yrityksessä.
Kohta b) lähtee siitä olettamasta, että vaikka a-kohta olisikin kunnossa, se ei auta mitään mikäli joku ei siitä tiedä. Asia on täsmälleen sama kuin missä tahansa tuotteessakin; maailman paras tuote joka samalla on halvin, ei myy lainkaan jos siitä kukaan ei tiedä. Tähän kuulee usein 'perusteluita' joiden mukaan "en saa töitä kun ei ole suhteita". Suhteet ovatkin yksi hyvä tapa saada tieto omasta markkinarvosta yritykselle, ja mikäli suhteita ei ole, niin vaihtoehtoina on jäädä poteroon itkemään tai luoda sellaisia. (Ja toivoisin ettei kukaan lähtisi sanomaan että suhteita ei voi luoda). Toki on muitakin tapoja kommunikoida omaa markkina-arvoaan, mutta "lähetin 300 hakemusta ja soittelin joka paikkaan" ei selvästikään ole riittävän tehokasta.
Mikäli sekä a) että b) ovat kunnossa, töitä on varmasti kaikille. Mikä tahansa yritys palkkaa henkilön joka tuottaa enemmän kuin aiheuttaa kuluja (a), oletuksella että yritys tietää tästä henkilöstä ja hänen kyvystään lisätä tuloja enemmän kuin menoja (b).
Ja sitten vielä ikävä totuus: on paljon ihmisiä jotka eivät yksinkertaisesti pysty tuottamaan edes sitä minkä maksavat (yritykselle), ja heille ei töitä tule löytymään yksityiseltä sektorilta.
Miltäs kuullostaa? ;)
-BMac
Vastaukset 33
Vanhimmat
...realismilta!
mutta miten saat ton jakeluun esim.SAK:lle
Ei auta markkina-arvot kun kiinalaiset tekee kuitenkin halvemmalla...
Ensinnäkin on todettava, että syy työttömyyteen on kansantulon kakun epätasaisessa jaossa. Kansantulon jakaantuminen oikein, on hyvin herkkä tulonjaon tasapaino. Nyt viimeisen 10 vuoden aikana pääomatulojen osuus kansantulon kakusta on kasvanut suhteettoman paljon, johtuen vahvasta uusliberalistisesta näkemyksestä työnantajaleirissä. Palkkatulojen osuus sitävastoin on samassa suhteessa alentunut. Samaan aikaan työntekijöille on uskoteltu työllisyystilanteen paranevan, kun pidättäydytään palkankorotuksista.
Mikäli työttömyyttä todella aiotaan alentaa, edellyttää se sitä, että tulonjaossa (koskee kaikkia tuloja) kahden - kolmen alimman desiilin tuloja kasvatetaan huomattavasti, jotta saadaan kasvatetuksi kotimaista kulutuskysyntää.
Saattaa haiskahtaa Keynesiläiseltä talouspolitiikalta, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Vientiä emme voi enää kovinkaan paljoa lisätä, kun ulkomaankauppamme on yli 1 % koko maailamankaupasta ja suomalaisia on samaan aikaan hieman yli 1 promille.
Kela ei antanut opintotukea, soppalakaan ei maksanut. Lain ja perustuslain mukaan pitäisi maksaa molempien.
Ilman koulutusta ei ole markkina-arvoa - yritys ei kuuntele muuta kuin papereita. Aikoinaan koulussa olin ehdotonta huippua muttei sillä ole mitään merkitystä töitä etsiessä paikkakunnalla jossa ei töitä ole.
Varaa ei ole muuttaa minnekään joten olen työtön lopun elämääni.
Aina kerran vuodessa soppalasta ei tulekaan rahaa, vastoin lakeja, vielä en linnassa ole mutta ehkä tulevaisuudessa, kun kiinni jään sapuskan varastamisesta, en aio sakkoja maksaa koska en perkele ala siksi varastamaan että maksan sakot siitä että olen itselleni ruokaa varastanut.
Työ tuotteessa
==========
Työn osuus meillä loppuhinnasta on nykyisin noin 8 %. Kun meillä on 100 euron tuote, se jakaantuu suunnilleen seuraavasti: Kaupan kate 30 %, välittömät verot 22 %, omistajan kate 12 %, työvoimakustannukset 9 %, raaka-aineet 8 %, suunnittelukustannukset 5 %, kiinteät kustannukset 5 %, takuukustannukset 5 % ja markkinointi kustannukset 4 %.
Ilmainen työ
=========
Jos työnantaja saisi työn ilmaiseksi, niin tuotteen hinta laskisi siinä tapauksessa 9 %. Jos taas työntekijät tekisivät työtä puoleen hintaan, tuotteen hinta laskisi 4.5 %. Koska raaka-aineissa on hieman työkustannuksia, samoin suunnittelussa ja kiinteissä kustannuksissa, nostetaan lukua prosentilla.
Luuletko, että ulkomaiset ostajat ostaisivat huomattavasti enemmän tuotteita jos niiden hinta laskisi 5.5 %? Kun palkat laskisivat 50 %, luuletko että työntekijöillä olisi vara ostaa enää yhtään tuotetta vaikka tuotteen hinta olisi laskenut 5.5 %?
Liukuhihnalla
==========
Meillä on 500 000 työtöntä tällä hetkellä. Heistä varmaan löytyy sellaisia jotka pystyvät tarjoamaan enemmän kuin heidän palkkansa on. Mutta kannattaako työnantajan ottaa työhön henkilöä jonka tuottaa enemmän kuin maksaa. Jos työntekijä lisää kellojen arvoa vuodessa 250 000 euron verran ja tahtoo siitä palkkaa 25 000 euroa, kannattaako työnantajan ottaa häntä työhön?
Työn arvo oli keskimäärin 9 %, työnantaja on saanut teetettyä nyt kelloja, joiden yhteisarvo on nyt 250 000 euroa. Yhden kellon hinta on 1000 euroa. Jos kukaan ei osta näitä kelloja, kannattiko työnantajan teettää nämä kellot? Toisen vuoden työnantajalla ei ole enää vara maksaa kuin puolet palkkaa. Nyt saatiin kelloja joiden hintaa voidaan laskea 5.5 % eli myydä hintaan 945 euroa. Edelleenkään kukaan ei osta niitä. Kannattiko työnantajan teettää työtä?
Ammattitaito
=========
Olen kyllä osittain samaa mieltä ihmisten osaamisesta. Mutta syynä ei ole palkka, vaan työttömyysturvalakimme. Koska se estää itsenäisen työn tekemisen, niin kenelläkään ei ole mitään tarvetta osata enempää. Kunhan viitsii aamulla mennä töihin ja leimata kortin, se riittää. Jos töitä ei riitä, valtio maksaa kunhan ei tee mitään. Useimmalle se sopii niin.
Työttömyytemmekin johtuu yksinomaan siitä. Sinä, kuten kaikki muutkin puhuvat aina työnantajasta ja työntekijästä. miksi näin? Miksi aina jonkun pitää palkata toinen töihin, miksi kansalainen ei voi halutessaan tehdä itse töitä? Ja miksi kansalainen ei voi maksaa veroja? Eikö sekin ole hassua että kansalainen ei voi itse maksaa veroja vaan aina jonkun muun on tehtävä se, esimerkiksi työnantajan.
Työttömyyden poistaminen
===================
Muuttamalla työttömyysturvalakimme koskemaan kaikkia työttömiä, voimme poistaa työttömyyden. Kun työttömyys poistuu, veronmaksajia tulee enemmän ja voimme laskea veroja. Kuten tuosta esimerkistä ylempänä huomaat, noihin sisältyy veroja 35-70 prosenttia. Kun työttömyys poistuu niin verot laskevat. Lisää pudotusta saamme poistamalla turhan byrokratian.
Näin voimme puolittaa veromme. Silloin tuotteemme, joka aikaisemmin maksoi 100 euroa, maksasi enää 65 – 82 euroa. Se olisi huomattavasti suurempi alennus ja työntekijöille jäisi enemmän rahaa, joten hekin voisivat ostaa tuotteita.
Kansalaisenergiaa
=============
Kun kansalaiset voivat itse tehdä mitä osaavat ja haluavat niin he kyllä tekevät. Kyse on vain rangaistuksen poistamisesta työn tekemiseltä. Kun katsot kirpputoreille, huomaat että kansalaisilla olisi paljon energiaa ja ostohalukkuutta. Kun se ohjattaisiin uusien hyödykkeiden tuottamiseen niin työpaikkoja alkaisi syntymään ja työttömyytemme olisi menneen talven lumia.
Maksaa, maksaa
============
Tuo meidän työttömyysturvalakimme maksaa meille noin 30 000 000 000 euroa vuodessa. Kannattaako meidän maksaa tuo summa tuosta laista? Eikö kannattaisi muuttaa se koskemaan kaikkia työttömiä? Tuo 30 000 000 000 tarkoittaa meidän nettotuloamme. Jos muutamme tuon lain koskemaan kaikkia työttömiä, jokaisen nettotulo vähintään kaksinkertaistuisi.
Työttömien moninkertaistuisi, mutta niin minun kuin sinunkin nykyinen nettotulo kaksinkertaistuisi.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
TYKA on osoittanut hyvää pelisilmää tulemalla mukaan keskusteluun fakta(tyyppisillä) argumenteilla. Olisin kuitenkin hieman eri mieltä esitetystä asiasta.
TYKA esittää että työn osuus on tuotteen loppuhinnasta noin 8%. Tämä tietysti voi pitää paikkansa jossakin tietyssä tuotteessa, mutta luku kuullostaa hieman alhaiselta, joten katsotaanpa vertailun vuoksi hieman faktoja (voin suositella kaikille!).
Esimerkkinä vaikkapa TietoEnator, joka listautuneena yrityksenä on velvollinen raportoimaan tuloksestaan. Pikasurffaus www.tietoenator.com:iin paljastaa seuraavat luvut:
Liikevaihto henkilöä kohti (1-6/2003): 58100 euroa
Henkilöstökulut henkilöä kohti samalta ajalta: 31900 euroa. (henkilöstökulut sisältävät palkat, eläkevakuutusmaksut sekä palkkoihin liittyvät sosiaalikulut).
Yhtään yritystaloutta ymmärtävä tajuaa että yrityksellä on iso nippu muitakin kuluja kuten markkinointi, tilat, sähköt, matkat, koneet, koulutus etc.etc. Niinpä ei liene yllätys, että puolen vuoden voitto per henkilö oli Enatorilla 5200 euroa (ilman poistoja). Ja kannattanee huomata että Enator on yksi suomen (ja ruotsin) parhaiten menestyviä yrityksiä... Tämähän siis tarkoittaa sitä, että jos yrityksen kulut lisääntyisivät 866e/kk per henkilö, voitto putoaisi pyöreään nollaan. Jos tuo 866e/kk jaettaisiin palkkoina, niin sivukulut ym. huomioiden joka työntekijän pussiin kolahtaisi noin 500e/kk lisää... Tämä tietysti olisi työntekijälle kiva juttu, mutta haluan aidosti tietää mistä löytyy sellainen omistaja joka haluaa pitää rahansa kiinni riskisijoituksessa ilman mitään tuottoa...
Tämä esimerkki osoittaa kuinka erittäin hyvin positioitunut, asemansa vakiinnuttanut huippu firma pyörii... jos viitsii tehdä tuon saman laskelman aloittelevalle yritykselle, niin havaitsee että palkkoja ei yksinkertaisesti pysty (kauan) maksamaan; ja tämän näkee siitä että useimmat firmat tekevät tappiota (eli syövät omistajiensa pussista).
-BigMac
Etsimällä löytää
============
Esittämäsi esimerkki on siitä päästä, jossa palkkakustannukset ovat suurempi osa tuotteen hinnasta. Tietoenator on kuitenkin vain pieni osa jalostusketjua. Joten tarkastellessa koko ketjua, Tietoenatorin osuus laskee kertomaani.
Alusta loppuun
===========
Kannattaakin siis ottaa tarkasteluun koko ketju, ei vain osaa siitä. Tietoenatorin toimittamat palvelut ovat osa jostakin, otetaan vaikka tavallinen metsäkone tai teräslevy. Kun tarkastelemme sen kustannusjakautumaa, huomataan että Tietoenatorin palkkakustannukset ovatkin pieni osa kokonaisuutta, ehkä luokkaa 1.5 %. Eli kun lähdetään raaka-aineista lopputuotteeseen, esittämäni kustannusjakautuma on aika lähellä totuutta.
Jos Tietoenator ja muut vastaavat yritykset olisivat työkustannuksiltaan kalliimpia, niiden osuus metsäkoneesta tai teräslevystä nousisi vähän. Eli vaikka Tietoenatorin palkat nousisivat 50 %, ja sen tuotteen hinta 25 %, metsäkoneessa tai teräslevyssä vaikutus olisi vain 0.375 %. Se, miksi Tietoenator ei voi nostaa myyntihintaa, aiheutuu kilpailusta joka normalisoi jokaisen osatoimittajan osuuden sellaiseksi, ettei siinä ole ylimääräisiä kustannuksia.
Toinen ääripää
==========
Voimme ottaa tarkasteluun maahantuontiyrityksen, joka tuo Kiinasta 100 000 euron verran tavaraa. Työntekijä, vuokrattu, hakee pakettiautolla paketit ja vie ne pääkaupunkiseudulla oleviin kymmeneen liikkeeseen. Omistaja laskuttaa jokaista liikettä 100 000 euron verran.
Palkkaa hän maksaa vuokratyöntekijälle 500 euroa. Jos tarkastelemme tämän suhdetta liikevaihtoon, niin havaitsemme palkkakustannusten olevan vain murto-osa liikevaihdosta. Mutta taaskaan meillä ei ollut koko ketju, vain pieni osa siitä. Toisaalta, jos laskemme kaikkien ketjujen keskimääräiset työkustannukset, saamme taas keskiarvoksi työlle (siis sille työlle joka jalostaa tuotetta) alle 10 %. Onhan tuotteen hinnassa lisäksi paljon muuta, yleensä turhaa työtä, joka ei jalosta tuotetta. TYKA mallissa kutsun sitä turhaksi byrokratiaksi ja se voidaan poistaa työttömyyden kanssa rinnakkain.
Itsenäistyminen
===========
Kuten huomaat, palkkakustannukset eivät ole työttömyytemme syyt, vaan syyt löytyvät aivan muualta, esimerkiksi Kiinasta. Mutta tämä on vain yksi tilanne.
Eihän meidän ole pakko olla muiden talutushihnassa. Voimme muuttaa työttömyysturvalakimme koskemaan kaikkia työttömiä, jolloin ulkomaiset tahot eivät enää määräilekkään niin paljon meidän talouttamme.
Osa talouden määrääjistä onkin sen jälkeen kotimaista ja työvoimarakenteemme muuttuukin nykyisestä alihankintahalpatyöstä korkeamman teknologian paremmin kannattavaksi tuotannoksi.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Perustelut vaikuttavat hyviltä! Joutuu oikein pohtimaan että mikä siinä on väärin tai onko mikään :)
Luulisin että tuo ketju-ajattelu ei auta asiaa eteenpäin, vaikka onkin ilmeisesti ainakin joissakin tapauksissa totta. Syyksi esittäisin sitä, että tuollaista ketjua ei kukaan voi hallita yksin, ts. 'tasapainottaa' niin että kaikki tekijät saisivat oikeudenmukaisesti osansa. Ainut ympäristö missä se voisi tapahtua on täydellinen suljettu talousjärjestelmä (vrt. pohjois korea) jossa voidaan sanella kunkin osan hinta sekä voitto/tappio.
Markkinataloudessa yksittäinen yritys ei hallitse koko ketjua, eikä todellisuudessa ole siitä kiinnostunutkaan. Yritys perustetaan (tai olemassa oleva yritys laajentaa) toimimaan yhdessä (harvoin useammassa) ketjun osassa, ja se kohtaa kilpailua toisilta pelaajilta. On varsin helppo nähdä että ketjun osa jossa voitot ovat muhkeita houkuttelee toisia pelaajia tuottamaan samoja palveluita. Jotta mukaantulo onnistuisi uudelle pelaajalle, sen täytyy pystyä kilpailemaan joko hinnalla, laadulla ja/tai jollakin muulla osa-alueella olemassa olevien toimijoiden kanssa. Tämä ajaa voittomarginaalit lähes jokaisessa ketjun osassa muutamaan prosenttiin vuodessa. Ts. valitset minkä tahansa ketjun ja minkä tahansa osan siitä, voit luottaa siihen että voitot ovat parhaimmillaankin selvästi alle 10% (pitkällä tähtäimellä). Mitä korkeammalla voitot ovat, sen varmemmin mukaan änkee uutta pelaajaa kunnes voitot painuvat niin alas että pelaajia alkaa kuolemaan/vetäytymään pois ja voitot jälleen nousevat ja sykli alkaa alusta.
Joillakin aloilla, kuten sanoitkin, työvoimakustannukset ovat suurempi, toisilla pienempi, osa kustannuksia. TietoEnator kelpaa hyvin (kuten sanoit) esimerkistä alasta jossa työvoimakulut ovat iso osa kustannuksista. Lienee siis selvää miksi TietoEnator ei maksa tupla palkkoja kaikille... Spektrin toisesta päästä (suomessa) voi ajatella pääomavaltaista teollisuutta kuten esim. paperiteollisuus. Siellä työvoiman osuus on pieni, ja se onkin ollut syynä siihen että palkat ovat ampaisseet taivaisiin työn vaatimuksiin nähden... UPMkymmene voisi vaikka viisinkertaistaa duunareiden palkat, ja selviäisi silti hengissä.
Kokonaisuutena tämä johtaa siihen, että joillakin aloilla palkat voivat joustaa paljon enemmän kuin toisilla. Tämähän taas ei kansan syville riveille käy, vaan itku siitä "miten paperikoneen hoitaminen voi olla tärkeämpää kuin ihmisten hoitaminen" alkaa iltasanomien lööpin säestyksellä. Ihmiset eivät yksinkertaisesti käsitä mitä tuottavuus (tai sen puute) aiheuttaa, vaan yleinen näkemys on että kaikkien pitää saada lisää rahaa ja jos sitä ei tipu, niin se on joko yhteiskunnan, systeemin, teollisuuden, pomojen tai jonkun muun kuin henkilön itsensä vika!
Eipä varmaan olisi hääviä olla yrittäjänä alalla jossa palkkakustannukset ovat merkittävä osa kuluja... kun ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa enempää, saa kuulla olevansa riistäjä.
Kokonaisuus
===========
Tarkasteltaessa eri osia, nähdään eri asioiden vaikuttavan eri tavalla. Itse tarkastelen työttömyyttä koko yhteiskunnan näkövinkkelistä koska TYKA malli, josta yritän ihmisille kertoa, koskee kokonaisuutta. Silloin työkustannuksetkin näkyvät keskimääräisinä.
Palkat ja tulot
===============
Kuten sanoit, palkkoja halutaan nostaa. TYKA ei nosta paljonkaan palkkoja, vaan puolittaa verot. Tämän edun ymmärtäminen näyttää olevan monelle hyvin vaikeaa. Viimeksi erään työntekijäjärjestön johtaja sanoi, että duunareille ei ole mitään hyötyä verojen alennuksista, täytyy saada palkankorotukset.
Tällaiset ajatukset ja vielä noikin vaikutusvaltaiselta henkilöltä, vievät kyllä uskon kansalaisten ymmärtämiseltä.
Jos kansalaiset kuvittelevat, että ainoa millä saadaan lisää tuloa on palkankorotus niin ei tarvitse ihmetellä miksi maamme on niin köyhä kuin se on. Ja mitäpä muuta he kuvittelisivat kun heidän johtajansa näin sanoo, kyllä se varmaan niin on.
Usko menee ihmisiin
==================
Ei auta TYKAn kertoa, että muuttamalla työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia työttömiä saamme kaksinkertaistettua nettotulon ja puolitettua verot. Eihän kansalaisten mielestä verojen puolittamisesta ole mitään hyötyä palkansaajille. TYKAn pitäisi sanoa että palkat kaksinkertaistuvat. Mutta niin en voi sanoa, koska silloin valehtelisin.
Tilinauhassa lukee edelleen että 2 000 euroa. Ei auta vaikka sillä ennen sai 50 tuotetta ja verojen puolittamisen jälkeen samaa tuotetta 100 kappaletta. Kun bruttopalkka ei ole noussut, ei ole saatu mitään lisää.
Täytyy vaatia palkankorotus että tilinauha näyttää 2030 euroa. Sitten on hyvä olla, vaikka vero nousisikin 40 euroa korotuksen seurauksena.
Riistäjät
=========
En usko, että informaatio on pahaksi. Jokainen yritys voisi listata kulunsa ja tuottonsa kansantajuisesti. Silloin kaikki näkisivät kunkin yrityksen kustannusrakenteen ja voisivat miettiä paljonko myynnin pitää olla että saadaan tuloja palkkaan ja muuhun.
Eihän se mitään palkkoihin vaikuta, mutta vähentäisi valittamista ja ihmiset ehkä alkaisivat miettiä mitä mikikin vaikuttaa. Voisi tulla TYKA mieleen ja havaittaisiin että täystyöllisyydestä saattaisi ehkä sittenkin hyötyä. Ja voisi tulla mielleen mitä vaikuttaa kun otetaan lainaa ja ostetaan ulkomaisia tuottaita.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Joo, jees, nyt alan vähän tajuamaan mitä tarkoitat. Ja olen täsmälleen samaa mieltä tuosta veron vaikutuksesta kokonaisuuteen! Asia on nimenomaan niinkuin kuvasit: palkkojen nostaminen kuinka paljon tahansa ei ratkaise mitään (eikä ole mahdollistakaan), jos taustalla oleva tuottavuus ei kasva vastaavasti. Jos ei ole mistä jakaa, niin mitkään mallit eivät siinä auta. Verojen kevennys sen sijaan mahdollistaa sen, että samallakin palkalla (eli samalla kulutasolla yritykselle) työntekijät saavat enemmän ostovoimaa.
Itse olen joskus arvaillut tuota verojen 'sopivaa' tasoa. Varmaahan on, että verokertymä on maksimi tiety[i]ssä pisteessä, ja siitä suuntaan tai toiseen liikkuminen vähentää kertymää. Esimerkin voimalla: mikäli vero prosentti on 0, on verokertymä 0. Mikäli vero prosentti on 100, on verokertymä (melko nopeasti) 0. Optimikohta mikä lienee siellä 25% paikkeilla on tässä maassa ohitettu jo kirkkaasti...
Itseasiassa suomalaista verotuskäytäntöä voi hyvin lähestyä pohtimalla mekanismia millä rahan kiertoa, yrittäjyyttä sekä työllistymisen mahdollisuuksia voi jarruttaa... mikäli IlkeäItsevaltias maassa X haluaisi ajaa talouskoneistonsa ahtaalle, suomalaistyyppinen verotus olisi erinomainen apuväline!
---BigMac, more ketchup please!
Olen huono kertomaan
====================
Olen tässä illan yrittänyt keksiä miten saisin TYKA sivuille asian kerrottua niin, että jokainen sen heti saisi oivallettua. Valitettavasti kovin harva on toistaiseksi oivaltanut TYKA mallin ajatuksen kokonaisuudessaan. Mutta ehkä keksin hiljalleen miten sen kertoisi.
TYKA ja verot
=============
TYKA mallissa verot puolitetaan, eli kokonaisvero nykyisestä 80 % tasosta 40:een prosenttiin. Tulovero taas 33 % miinus henkilökohtainen alennus (0-6 %) eli tuloveroksi jää 27 - 33%.
Pienituloisille veroa pienentää lisäksi vähennykset, jotka ovat nykyisinkin. 10 000 vuositulosta ei siis mene 27 - 33 % vaan pienempi (muutama prosentti) vähennysten vaikutuksesta. Lisävähennyksenä TYKA mallissa on omasta toiminnasta saadun tulon vähennys 1000 euroa.
Verojen alennus ja sosiaaliturva
=================================
Monet ovat hylänneet TYKA mallin luullen verojen puolittamisen poistavan sosiaaliturvan. Näin ei käy, TYKA mallissa verojen puolittaminen tapahtuu mahdollistamalla miljoonan suomalaisen siirtymisen tuottavaan työhön.
Eli ensin mahdollistetaan työn tekeminen ja työttömyyden poistuminen, sen jälkeen veroja voidaan jo laskea. Kun työttömät loppuvat, täytyy turhaa byrokratiaa vähentää ja näin saamme irroitettua lisää henkilötyövuosia tuottavaan työhön.
Kun kaikki tämä on tapahtunut, veronmaksajia onkin 50 % enemmän kuin nyt ja yhden veronmaksajan osuus on vain puolet nykyisestä vaikka valtion verotulot eivät ole yhtään pienentyneet.
Verojentulojen kohdistaminen
============================
Työttömyys aiheuttaa myös paljon kustannuksia monille sektoreille, kuten esimerkiksi terveydenhoitoon (huumeet, alkoholismi, perheväkivalta ja vastaavat), jotka aiheutavat kustannuksia.
Kun työttömyys poistuu, nämäkin kustannukset vähenevät ja säästyneitä euroja voidaan siirtää eläkkeiden korottamiseen ja terveydenhoidon parantamiseen. Veteraanitkin tulee huomioitua, kuten niin moni kirjoittaja on halunnut.
Lupa tehdä työtä
================
Itse asiassa verotus ei ole se pahin tekijä. Kyllä se on työttömyysturvalakimme. Sehän käytännössä kieltää tavalliselta kansalaiselta työntekemisen. Jos tekee itse työtä, seuraa siitä usein 12 000 euron maksu.
Tätä peläten kukaan palkkatyössä oleva ei uskalla tehdä mitään itsenäistä työtä vaan on kiltisi palkkatyössä. Samoin työttömäksi jääneellä ei ole minkaanlaisia mahdollisuuksia tehdä työtä. Työttömän täytyy olla passivinen. Muussa tapauksessa häneltä loppuu työttömyystuki.
Näillä pelotteilla yhteiskuntamme on saanut itsenäisen työn kitkettyä pois kokonaan maastamme. Pitää olla hullu tai rikas että voi tehdä työtä Suomessa.
Tämä uskomus on lujassa suomalaisen mielessä. Kun työttömysyturvalaki muutetaan koskemaan kaikkia työttömiä, menee kauan että ihmiset uskaltavat aloittaa työn tekemisen.
Päättäjämme voivat nopeuttaa tilannetta kertomalla uudesta laista mahdollisimman kattavasti, kertoen että nyt jokainen saa tehdä työtä eikä siitä enää rangaista kuten aikaisemmin tehtiin.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Jotta TYKA mallin dokumentointi olisi kunnossa ja uskottavaa, kannattanee korjata pikku näppi-virhe kohdasta: "Kun kaikki tämä on tapahtunut, veronmaksajia onkin 50 % enemmän kuin nyt ja yhden veronmaksajan osuus on vain puolet nykyisestä vaikka valtion verotulot eivät ole yhtään pienentyneet."
Jos veronmaksajien määrä lisääntyy 50%, ja verokertymä pysyy samana, yksittäisen veronmaksajan veroaste putoaa 33% eikä puoleen, kuten sanoit...
-BigMac, large fries please!
Se on yksinkertaisesti yrittäjien ahneus.
Ei sillä ole mitään tekemistä työttömien tai työllisten tuottavuuden "alhaisuuden" kanssa.
Yksinkertaisesti on vain niin, että kun tuloksentekijä on tuloksen tehnyt, on edessä työttömyyskortisto.
Tänä vuonnakin suomalaisyritykset makselevat osinkoja yli 5 miljardia euroa. Tuolla rahalla olisi Suomesta voinut poistaa työttömyyden ja köyhyyden ja olisi vielä jäänyt säästöönkin. Mutta valintojahan on tehtävä, eikös juu?
Samaan aikaan 50.000 työpaikkaa on hävinnyt maailman kilpailukykyisimmistä ja tuottavimmista yrityksistä.
Ei voi kuin ihmetellä.
olet sama jore joka jupisi tuossa ylempänä "jatkuvasta sodasta" ja 300 eurosta kuussa. Ok, tämä on asemasi ilmeisesti omakohtaisesti tällä hetkellä kun noin siitä jaksat kitistä täälläkin mutta kysyisin että voisitko itse käsi sydämellä sanoa että jos olisit jakamassa tuota 5miljardin euron osinkopottia niin katselisit alemmas itsekään?
Kyllä se kuules taitaa vaan niin olla että tottakai aina saa valittaa jos huonosti menee mutta harvapa meistä itse vallan kahvaan ja "isoihin rahoihin" kiinni jos pääsisi, edes kiinnittäisi huomiota sellaiseen asiaan kuin työttömyys. Jos alkaisi liian huonosti mennä suomessa niin ainahan voi rahojensa kanssa lähteä ulkomaille.
Niin helppoa se tuolla korkeammalla olisi, tuskinpa monikaan omistaan alkaisi jaella pois sen takia että jossain kaukana alempana oleville itselle täysin tuntemattomille ihmisille jotain iloa siitä olisi.
Rehellisesti sanoen en niin varma olisi miten itsekään toimisin, olettaisin että eiköhän sellainen herran asenne iskisi aika äkkiä kaikkeen mitä tapahtuu itsensä alapuolella.
Eli jokaisen nyt vaan on elettävä sillä mitä on käteen saanut kun kortteja on jaettu, jos ei se riitä niin se on voi voi jos uutta jakoa ei ihan äkkiä olla tekemässä. Eipä tässä tyytyväinen itses kukaan aina ole mutta jos ei asioihin voi vaikuttaa niin niihin tarvii sopeutua.
Jorella on ilmeisesti hieman eri määritelmä "ahneudelle" kuin itselläni. Sanoppa Jore kuinka paljon mielestäsi voi odottaa tuottoa sijoitukselleen ennenkuin se lipsahtaa ahneuden puolelle? Onko pankkitalletus Handelsbankenissa (korko 2%) ahneutta? Entäs valtion obligaatiot 2.4% tuotolla? Entä 3% palkankorotus?
Jos eivät, niin miksi sitten 5 miljardin osingot ovat? Pikku laskuharjoitus osoittaa että viime kuussa listattujen yritysten (huom! ainostaan listatut yritykset) markkina-arvo oli 153 miljardia euroa. Näin ollen 5 mrd.e osingot olisivat noin pyöreästi 3.26% tuotto pääomalle. Ja todellisuudessa tuo luku on selvästi pienempi, koska tässä oli mukana vain listatut yritykset... Tämä on kai sitten sitä pohjatonta ahneutta josta kannat huolta...
(source: www.hex.com/pdf/slide6.pdf)
Rohkenen myös kyseenalaistaa miten tuo 5 miljardia olisi poistanut työttömyyden ja köyhyyden suomesta. Jos vaikka koko 5 Mrd.e. olisi jaettu verottomana kahden köyhimmän desiilin kouraan, olisi summa ollut vaivaiset 417e/kk... tuskin poistaa 'työttömyyttä ja köyhyyttä' mutta olisi ollut aikalailla suoraan kommunistisen järjestelmän perusvälineistöstä (otetaan toisten rahat ja jaetaan ne niinkuin parhaaksi nähdään).
Olisiko tämä ollut mielestäsi kestävä ratkaisu joka olisi johtanut köyhyyden ja työttömyyden poistumiseen? Entäpä 5 vuoden tähtäimellä?
Ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käteen kun alatte miettimään ratkaisuja... Parempaa arvoisat keskustelijat! Olette maailman koulutetuinta väkeä, Teidän pitää pystyä parempaan!! ;)
Tiedät jotakin taloustieteen käsitteistä, mutta käytät niitä kuitenkin varsin kieroutuneesti.
Ajatus siitä, että yrityksen "markkina-arvo" olisi jonkinlainen osinkojen jaon määräysautomaatti on kyllä jo aika paksua.
Hassua, että käytit käsitettä "pohjaton ahneus". Minä sitä en tainnut käyttää, vai käytinkö? Täytyypä ihan tarkistaa.
Esimerkiksi työttömille palkkana jaettuna tuo osinkosumma oli tuonut yli 1.600 e/kk jokaiselle entiselle työttömälle. Koska pienituloisilla tuo kaikki menee lähinnä kotimaiseen kulutukseen, olisi tuo kovasti mainostamasi "markkina-arvo" kohonnut entisestään kysynnän kasvaessa.
Mutta loppujen lopuksihan kyse on siitä perimmäisestä pointista, että duunarit tehköön tuloksen ja herrakansa korjatkoon sadon toisten töistä. Tätähän sinä haluat.
Minä sen sijaan en jaksa käsittää, miksi jonkun pitäisi saada sitä tuottoa määrättömästi sohvalla löhöten vain siksi, että on sattunut saamaan iskältä ja äiskältä perintöä muutaman miljoonan.
Itsenäinen työ
==============
Jos jokainen suomalainen voisi tehdä itsenäistä työtä, ei silloin voitaisi laittaa kertomallasi tavalla kortistoon.
Oletko koskaan ajatellut miksi työpaikat täytyy tulla aina muilta? Miksi ulkomaalaisten sijoittajien pitäisi synnyttää Suomeen työpaikkoja? Eikö meidän kannaltamme olisi paljon järkevämpää jos jokainen suomalainenkin saisi perustaa työpaikan?
Työ estetty tehokkaasti
=======================
Meillä tämä on estetty tehokkaasti. Meillä on työttömyysturvalaki, joka langettaa 12 000 euron uhkamaksun jos joku yrittää luoda itselleen työpaikan. Eikö olekin ihmeellistä? Kukaan ei ole vieläkään keksinyt selitystä miksi meillä on tämä laki.
Työttömyysturvalain hinta
========================
Tuo laki maksaa meillä joka vuosi 30 000 000 000 euroa. Keskimäärin siis 10 000 euroa jokaista työssä olevaa kohti. Mitä me tuolla summalla saamme jonka me joka vuosi tyytyväisenä maksamme? Työttömyyttä? Työpaikkojen siirtoa ulkomaille?
Toimitaan
=========
Tilanne saadaan muutettua kun jokainen tutustuu TYKA malliin ja kertoo siitä kymmenelle tuttavalleen pyytäen tekemään samoin. Kun TYKA malli tulee tutuksi kaikille, jokainen huomaa että eihän meillä tarvitsekaan olla työttömyyttä ja jokainen alkaa työhön.
TYKA: TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Syyllistyin provosointiin tuon "pohjaton" adjektiivin kanssa, myönnän ;)
Mutta niinpä teet sinäkin puhumalla "markkina-arvosta osinkoautomaattina". Osingoilla ja markkina-arvolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa (tai siis on sen verran että jos osinkoja irroitetaan, niin markkina-arvon pitäisi laskea irronneen osingon verran).
Osingothan ovat vain yksi muutamasta yleisesti hyväksytystä tavasta siirtää varallisuutta yrityksestä omistajille. Toki sen voi tehdä muutenkin, esim. omia osakkeita ostamalla, mutta osinko on toistaiseksi ollut toimiva tapa.
Se mitä yritin selittää, on se että yrityksen markkina-arvo (market capitalization) on yrityksen hinta (mutta ei välttämättä sen todellinen arvo!). Mikäli haluat ostaa yrityksen itsellesi, teoriassa hinnan voi tarkastaa päivän markkina-arvon vilkaisemalla (spekulatiivinen esimerkki, koska ostoyritys aiheuttaisi markkina-arvon nousun). Kääntäen, jos omistat yrityksen, voit myydä sen ja saada markkina-arvon verran rahaa tilillesi (again, speculative).
Miksi siis osinko? Jos omistan 10000 euron arvosta UPMn osakkeita, minulla on kaksi vaihtoehtoa:
a)pitää osakkeet
b)myydä osakkeet
mikäli (a) kohta aiheuttaa sen, että saan osinkoina esim. 3%, eli 300E, saatan pitääkin osakkeet. Mikäli tuo 300E MINUN RAHOJANI annetaan työttömille, kettutytöille, pohjoiskorean suurlähetystölle, nihuantaustan golfkerholle tai ihan minne vaan, en usko että haluan pitää osakkeita. Miksi minun pitäisikään? Osakkeiden pitäminen tarkoittaa että haluan ottaa riskin menettää 10000E, kärsiä yli 100E tappio inflaation muodossa vuoden aikana ja menettää esim. 200E korkoa jonka saisi jos myisin osakkeet ja laittaisin rahat pankkiin säästötilille (2%). Kuka teistä, arvoisat lukijat, pitäisi osakkeet? Suuri osa (eli kaikki jotka haluavat tienata rahaa menettämisen sijasta) laittaisi osakkeet myyntiin saman tien.
Mitäpä luulet että meidän firmojemme arvolle ja omistukselle tapahtuisi jos kaikki haluaisivat myydä osansa?
---BigMac, double cheese
kolme intialaista työntekijää vastaa yhtä sveitsiläistä. Hoplaa, siirretäämpä yritys Intiaan, eipä sitten tarvitse maksella sosiaaliturvamaksuja.
Mridän optiot on sidottu osakekurssiin. Potkitaanpa ulos 2000 työntekijää, osakkeiden kurssi nousee ja saadaan kunnon bonukset.
Kirjassa globalisaatioloukku on todella hyvin kuvattu tätä tuottavuuskehitystä ja miten sillä tullaan varmasti hajoittamaan hyvinvointivaltioiden sosiaaliturva. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät, kuten USA:ssa on käynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Ikävää totuutta lisää. Suurin osa työttömistä ei ole minkään arvoisia, koska he eivät osaa mitään.
Sinä homokalevi et osaa edes otsikkoa kirjoittaa isolla alkukirjaimella.
--- älä pyri naiveihin ja liian yksinkertaisiin ,lapsellisiin selityksiin. vai oletko tyhmä ?
Kuulostaa siltä ettet osaa edes oikein kirjoitusta.
Tyhmä paljastaa sen super tyhmyytensä nälvimällä ja kiinnittämällä sen pienen orastavan näppärän "älykkyytensä" johonkin toisarvoiseen.......
Kysymys on itsetyydytyksen tapaisesta "älykkyydestä"
Varsinainen oikea ajattelu on siis jätettävä älykkäämmille.
Esim valtion virastoon, johonkin pikkuhommaan alistuneeksi kamreeriksi tollainen tyhmä sopii hyvin.
harjoittele pilkkusäännöt runkku
runkkaa pilkkua. Muutahan et osaa.....
Näköjään kaaleppi ei ymmärrä lukemaansa, katso nimimerkki Angelina 22.9.2003 kirjoittamaa järkevää viestiä ja sitä seuraavaa 30.10.2011 kirjoittettua kaalepin älämölö-viestiä. Niistä käy selkeästi ilmi se mikä ero on täyspäisellä yhtäällä ja kaalepilla toisalla.
Kun tiedetään että kaalepin mielestä työttömät on syyllisiä kaikkeen, ja varsinkin työttömyyteensä, niin miksi maassa ei ole yhtä montaa vapaata palkallista työpaikkaa kun on työttömiä? Se on peruskysymys johon kaaleppi alias kalevi ei koskaan ole vastannut, vaikka sitä kysymystä kaalepille vuosien mittaan moni on esittänyt.
Sillä olisko niin että jos vapaita palkallisia työpaikkoja olisi suurin piirtein yhtä monta kuin on työttömiäkin, niin silloinhan kaaleppi voisi tosiaan olla oikeassa eikä suinkaan mielisairaalapaikkaa pysyvästi tarvitseva älyttömyyksiä horinoiva hullu?
olisit vielä sanonut "painavan" mielipiteesi siihen työttömyyden syyhyn joka on työttömän korvien välissä elikkä negatiivinen ajattelu työnantajaa, toisia työntekijöitä, mahdollisia asiakkaita ja ylipäänsä tätä systeemiä kohtaan joka luo koloon putoajia!
Työttömyyden perimmäinen syy on se että ei ole vapaita työpaikkoja joihin työttömänä olevat voisivat työllistyä.
Jos vapaita työpaikkoja olisi kaikille työttömille, ei juurikaan olisi työttömyttä.
Se mitä työtön ajattelee itsestään tai työnantajista tai mistä hyvänsä ei tee olemattomista vapaista palkallisista työpaikoista olevia vapaita palkallisia työpaikkoja, eikä myöskään hävitä olevia vapaita palkallisia työpaikkoja olemattomiksi vapaiksi palkallisiksi työpaikkoiksi.
Ainoa asia joka varmasti sekä hävittää jo olemassa olevia vapaita palkallisia työpaikkoja että estää myös uusia syntymästä ja säilymästä on se, että olemassa olevia palkallisia työpaikkoja muutetaan olemassa oleviksi palkattomiksi työpaikoiksi. Terveisiä vaan perzeestä Tarja Filatoville ja Persuille. Että hölmölässä sitä peittoa aina vaan jatkeskellaan.
Jokainen tehty palkaton työtunti on yksi tekemättä jäänyt potentiaalinen palkallinen työtunti vähemmän ja näinollen lisää ja pitkittää työttömyyttä suoraan, sekä puuttumaan jäävänä tai toteutumattomana yksilön ja yhteisön ostovoiman kasvuna myös epäsuoraan.
Laiska ja saamaton veltto luuseri.
...........käy vain palkkatyössä!:
Tuottamaton tyyppi on turhake.