Herään

Siihen valtavaan ikävään, joka saa minut voimaan fyysisesti pahoin.Koitan itkeä itseni takaisin uneen, mutta en pysty... Ajatukset sinussa, meissä ja siinä miten näin kävi. Ja ennenkuin huomaankaan; on taas aamu ja noustava töihin. Kuinka kauan ihmismieli- ja keho tällaista jaksaa...
101565
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

kohta vuos mennyt ja joka päivä tämä ihana nainen mielessä,miks me ei saatu olla yhdessä.Itkenyt olen paljon salaa ,koitettava vaan jaksaa.Onneksi on töitä jotka pitää kuiteski elämässä kii.Ei oo mieltä ollu etsiä ketää toista...

Äänestä
  • se, kun tiedän, että en ole yksin samassa tilanteessa oleva... joten sinulle myös voimia. Vuosi on lyhyt aika, mutta pitkä aika kaivata... ei ole minullakaan kiinnostusta tavata ketään. En saa minäkään voimia tavata ketään ja aloittaa taas alusta. Kynnys on niin valtava. Näinkö se elämä valuu hukkaan... Ihmisen takia, joka ei kai sitten lopulta rakastanutkaan. Nimim. "öisin heräävä"

    Äänestä

  • Minullakin vuosi erosta, itkenyt olen, vaikka koskaan en edes itke!
    Kaipaan niin vietävästi miestä, jonka kanssa olin yhdessä 10 vuotta.
    Vaikkeinta on saada unta, hän on joka paikassa aina mukanani.
    Kaipaus ja suru tulee aika ajoin, ja nytkin itkettää...
    Tämä tunne tekee tosi kipeää. Kumpa kaikki olisi toisin??
    En kaipaa ketään muuta vierelleni, kun vain hänet.

    Olen mielummin yksin, kun särjen jonkun muun sydämmen.
    Taidan lähteä lenkille, vaikka sataakin, pakko saada happea, ja muuta ajateltavaa.
    Yritän kuitenkin jaksaa itseni kanssa!

    Teillekkin voimia, jotka olette tässä samassa tilanteessa kanssani!

    Äänestä

  • ei nukuta kirjoitti:

    Minullakin vuosi erosta, itkenyt olen, vaikka koskaan en edes itke!
    Kaipaan niin vietävästi miestä, jonka kanssa olin yhdessä 10 vuotta.
    Vaikkeinta on saada unta, hän on joka paikassa aina mukanani.
    Kaipaus ja suru tulee aika ajoin, ja nytkin itkettää...
    Tämä tunne tekee tosi kipeää. Kumpa kaikki olisi toisin??
    En kaipaa ketään muuta vierelleni, kun vain hänet.

    Olen mielummin yksin, kun särjen jonkun muun sydämmen.
    Taidan lähteä lenkille, vaikka sataakin, pakko saada happea, ja muuta ajateltavaa.
    Yritän kuitenkin jaksaa itseni kanssa!

    Teillekkin voimia, jotka olette tässä samassa tilanteessa kanssani!

    Voisimme jakaa surumme... joskus sekin helpottaa...

    Äänestä

  • päin olet? kirjoitti:

    Voisimme jakaa surumme... joskus sekin helpottaa...

    Olet tosi huomaavainen.
    Asun pk seudulla.

    Äänestä

  • yksinäinen.. kirjoitti:

    Olet tosi huomaavainen.
    Asun pk seudulla.

    Treella, mutta voisinko jotenkin saada yhteyden suhun?:)

    Äänestä

minäkään ketään sillä että yrittäisin teeskennellä toisen naisen kanssa ,ja ikävöin kuiteskin tätä elämäni naista jonka vierellä sain olla hyvin pienen hetken.Ei huvita edes mennä omalle rantasaunalle kun siellä tulee viime kesäiset ihanat hetket mieleen.On vaa oltava yksin kun ei edes ole ihmistä kelle kertoisi.nim...herääminen satuttaa

Äänestä

Elämä on niin julmaa, sinä rakastat toista ja teet kaiken hänen eteensä ja mitä sinä siitä saat, ikuiset arvet sydämeesi ja sieluusi...

Äänestä

edes enää ajattele minua.Minun elämäni nainen sanoi viime syksynä et viestittäiskö vaan juhla pyhien aikaan ja toivoteltais hyvät joulut,pääsiäiset jne... . Toivotin hyvät juhannukset mut ei enää tullut viestiä takasi.Ajattelen jo joulua enkä tiedä voinko viestiä,ehkä en enää voi viestiä koska rakastamaansa ihmistä ei saa eikä pidä kiusata.En ole ketään halunnut omistaa vaan rakastaa ja kunnioittaa.Tämä nainen oli ed..liitossa kokenut saman,mikä nyt siirtyi minulle.Minua satuttaa jos sitä taas joku satuttaa.Tiedän teidän kaikkien tämänkin otsikon alle kirjoittaneiden tunteen ja haluaisin kaikille hyvää.nim... herääminen satuttaa

Äänestä

Tiedän tuon ikävän tunteen.
Elämä on vaikeita valintoja täynnä..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yöllä kirjoitti:

Siihen valtavaan ikävään, joka saa minut voimaan fyysisesti pahoin.Koitan itkeä itseni takaisin uneen, mutta en pysty... Ajatukset sinussa, meissä ja siinä miten näin kävi. Ja ennenkuin huomaankaan; on taas aamu ja noustava töihin. Kuinka kauan ihmismieli- ja keho tällaista jaksaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu