Ihan naurettavan lapsellista tuntea näin. Haluan tämän vieraan ja lamaannuttavan tunteen pois.
Miesystäväni sai seurakseen mökilleen entisen puolisonsa, aikuiset lapsensa ja yhteisiä perhetuttujaan.
Tunnen jotain epämääräistä loukkaantumis-mustasukkaisuus-kateus-ärripurri-tunnetta. Pois tämä aiheeton kitkeryys minusta.
Miksi entinen puolisonsa nyt haluaa olla samaan aikaa mökillä, vaikka ei viimeisenä yhdessäolo vuotenaan tehneet juuri mitään yhdessä. Onko viihtyminen mökillä ainoa syy.
En halua enää, mennä koko mökille, kun ajattelen, ettei miesystävälleni tärkeät ihmiset tule sinne silloin kun minä olen paikalla.
Ärsyttää, ei niinkään tilanne, vaan tämä typerä tunne. Olenko vain loukkaantunut? Onko tämä jotain onnetonta mustasukkaisuutta? Enkö oikeasti olekaan niin varma sitoutumisestamme toisiimme, kuin olin kuvitellut olevani?
Miesystäväni sai seurakseen mökilleen entisen puolisonsa, aikuiset lapsensa ja yhteisiä perhetuttujaan.
Tunnen jotain epämääräistä loukkaantumis-mustasukkaisuus-kateus-ärripurri-tunnetta. Pois tämä aiheeton kitkeryys minusta.
Miksi entinen puolisonsa nyt haluaa olla samaan aikaa mökillä, vaikka ei viimeisenä yhdessäolo vuotenaan tehneet juuri mitään yhdessä. Onko viihtyminen mökillä ainoa syy.
En halua enää, mennä koko mökille, kun ajattelen, ettei miesystävälleni tärkeät ihmiset tule sinne silloin kun minä olen paikalla.
Ärsyttää, ei niinkään tilanne, vaan tämä typerä tunne. Olenko vain loukkaantunut? Onko tämä jotain onnetonta mustasukkaisuutta? Enkö oikeasti olekaan niin varma sitoutumisestamme toisiimme, kuin olin kuvitellut olevani?
Vastaukset 22
Vanhimmat
tunnet olosi ulkopuoliseksi kun he eivät hyväksy sinua porukkaan. lisäksi mietit onko kysymyksessä vanha suola janottaa asia. kuka jätti ja kenet. seksi exän kanssa on aina nautinnollisempaa kun ei ole enää parisuhdetta taakkana. miksei sitä voisi vielä kerran kokeilla. kaikki, koko muu suku tietävät ja nauravat sinulle... näitä asioita sinä mietit niin että pää räjähtää, koettu on. seuraavaksi ryntäät mökille polkupyörällä sotkien ja raivona kiljuen, mutta rauhoitut kun huomaat että vieraat ovat jo poistuneet ja kaikki epäilysi olivat turhia. se oli vain mustasukkaisuuden peikko.
Kiitos, juuri tätä kaipaan, että näen itse kuinka naurettava ja turha tunteeni on.
Vähän ulkopuoliseksi tietysti itseni tunnen, mutta en onneksi sentään niin, ettei minua hyväksyttäisi. En ole paikalla, kun täytyy olla töissä, mutta toisaalta mietin, miksi he eivät tulleet silloin kun olin paikalla. Tekee mieli heittäytyä marttyyriksi ja ajattella, etten sitten ole koskaan paikalla, etten pilaa muiden ilon pitoa. Juupajuu, tiedän että tekisin eniten hallaa itselleni.
Lähden nuijimaan peikon matalaksi ja puhkomaan fillarin renkaat, etten tee mitään typerää.
Kiitos )
Itse olisin tullut jo hulluksi.
Olen aivan liian mustasukkainen ja vainoharhainen, mutta sehän on jo hyvä että kuitenkin myönnän sen, eikö? =)
Eihän sitä ikinä voi tietää mitä tapahtuu, kun ei itse ole paikalla, mutta aika usein (olen huomannut) se on juuri se peikko, mikä kehittelee milloin mitäkin hullutuksia pääkopan uumeniin..
Että ENTÄ JOS ENTÄ JOS ENTÄ JOS...
Ihminen vaan on tällainen, toiset enemmän, toiset vähemmän..
(puhisee ja puhkoo itsekin varuilta ne pyörän renkaat, koska eihän sitä ikinä tiedä...)
=D
Kiitos myötätunnosta.
Kaikkeahan tämä mielikuvitus kehittelee. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, että epäilisin miesystäväni luotettavuutta. Eniten taidan tuntea ulkopuolisuutta, koska Rakkaani on hänelle tärkeiden ihmisten kanssa ilman minua.
En myöskään usko, että hänen entinen puolisonsa käyttäytyisi sopimattomasti, mutta kieltämättä mieleeni nousee, että kaduttaako häntä ero ja haluaisiko miehensä takaisin. Onhan heillä pitkä yhteinen menneisyys ja tietysti paljon hyviäkin muistoja. Jos haluaisi, mitä sitten??? Jaa'a, taitaa olla turha tuollaista miettiä, varsinkin kun miesystäväni ei ole osoittanut pienintäkään haikeutta entisensä perään.
On hyvä että olet kotona ja hoitavat ex-perhe tapaamisen keskenään. Tuntisit olosi entistä ulkopuolisemmaksi siinä mukana, kun he juttelisivat entisistä yhteisistä asioista, lapsista ym. Uudet puolisot eivät kuulu näihin tapaamisiin.
He eivät myöskään voisi keskustella yhtä vapautuneesti menneestä jos sinä olisit siellä. Kaikki tuntisivat olonsa vaivautuneeksi. Jos minä menisin tapaamaan exää, menisin myös mielummin niin sellaiseen aikaan ettei uusi heila olisi, ainakaan heti alusta asti mukana. Myöhemmin voisi sitten liittyä seuraan.
Harvoin se vanha suola janottaa molempia niin paljon, että he menisivät sänkyyn. Jos toinen vain haluaa, sitä ei tapahdu, eli ei sinun tarvitse tietää, haluaisiko nainen miehesi takaisin, jos tiedät sen ettei miehesi halua exää takaisin.
Jos teillä on nyt hyvä suhde, ei tarvitse huolestua, mitään vaarallista ei tapahdu.
Kiitos rauhoittavista järjen sanoista.
En kyll' sitä epäile, että sänkyyn eksyisivät. Tulee vaan mieleen kaikki kauhukertomukset kun toisen entinen on alkanut häiritsemään uutta suhdetta. No, varmasti turha pelko, ihan järkevä ihminen se mieheni entinen on.
Olet aivan oikeutetusti loukkaantunut, hämillään, pelossasi, jne. Et yhtään naurettava. Mielestäni miehesi käyttäytyy epälojaalisti sinua kohtaan, kun ei ensisijaisesti ota huomioon sinun tuntemuksiasi. Tapaamiset esim. sukulaisten kanssa voi hoitaa kyllä fiksumminkin, jos vain haluaa ja viitsii suunnitella asioita. Sinulla on täysi oikeus tuntea katkeruutta. Miehesi teki väärin sinua kohtaan, kun jätti sinut ulkopuolelle.
Missä ihmeessä on tämän(kin) palstan kommentoijien sisälukutaito?
"Miesystäväni sai seurakseen mökilleen entisen puolisonsa, aikuiset lapsensa ja yhteisiä perhetuttujaan."
> Olet aivan oikeutetusti loukkaantunut
Ylläolevassa ei lue että miesystävä sai seurakseen mökille entisen puolisonsa ja he olivat siellä kaksin. Siinä lukee että paikalla on useita muitakin aikuisia henkilöitä. Hieman hankalaa alkaa tuossa porukassa mitään epämääräistä harrastamaan.
> Mielestäni miehesi käyttäytyy epälojaalisti sinua kohtaan
Mitä epälojaalia on siinä, että omat lapset tulevat samalle mökille isänsä kanssa? Mitä outoa on siinä, että lapsien isä ja äiti ovat samassa paikassa, vaikka ovatkin eronneet?
"Miksi entinen puolisonsa nyt haluaa olla samaan aikaa mökillä, vaikka ei viimeisenä yhdessäolo vuotenaan tehneet juuri mitään yhdessä. Onko viihtyminen mökillä ainoa syy."
> Tapaamiset esim. sukulaisten kanssa voi hoitaa kyllä fiksumminkin,
Miksi sukulaiset eivät saisi käydä toisen mökillä? Mikä poru siitäkin tulisi jos ap:n miesystävä kävisi (aikuisten lastensa ja tuttaviensa kanssa) entisen vaimonsa mökillä? Hirveää! Eli kukaan ei saa käydä muualla kuin omalla mökillään? Lisäksi kielletään ikuisiksi ajoiksi kaikenlainen entisten puolisoiden tapaaminen, tapahtui se sitten ihan missä hyvänsä, milloin hyvänsä tai missä seurassa hyvänsä.
"En halua enää, mennä koko mökille, kun ajattelen, ettei miesystävälleni tärkeät ihmiset tule sinne silloin kun minä olen paikalla."
Ettei vain vika olisi ap:ssa itsessään? Kuten mainitset itse, ihmiset (muutkin kuin ex) eivät tule sinne kun olet paikalla. Luotaantyöntävien ihmisten luokse ei tee mieli tulla. Jo ap:n kirjoituksen sävy on hyvin katkera ja voin kuvitella ilmapiirin mökillä ap:n siellä ollessa.
Tiedän henkilökohtaisesti yhden tämänlaisen tapauksen missä mies haluaisi tavata ihmisiä, mutta tuttavat eivät halua tulle paikalle samalla kun vaimo on paikalla. Syy on yksinomaan tämän vaimon käyttäytymisessä.
Kiitos sympatiasta :)
Täydyn vähän puolustaa miesystävääni. Tilanne ei ole mitenkään hänen järjestämä. Lapsensa kysyivät häneltä voivatko tulla äitinsä ja puolisoidensa kanssa muutamaksi päiväksi ja tietysti se on ok. Mielellään hän viettää muutaman päivän siellä lapsiensa kanssa eikä entisen puolisonsa kieltämiseenkään ole mitään oikeaa syytä. Entinen puolisonsa sitten järjesti tuon ystävien vierailun sinne samalla.
Jotenkin vain loukkaa, kun he kaikki tulivat sinne juuri lähdettyäni. Voihan olla, että ajattelivat meidän haluavan olla kahdestaan. Mieleen tulee myös, että pitäisikö minun olla enemmän sieltä pois, että he voisivat tulla. äääähh...
Mieheni ottaa hyvin tunteeni huomioon, mutta eihän se voi eikä saa tarkoittaa sitä, että kaikki tehtäisiin minun mieleni mukaan. Tämä tilanne taisi enemmänkin vain ajautua tällaiseksi, ilman suunnittelua.
En ole katkera, ulkopuolinen ja epätietoinen paikastani kylläkin.
Samaa mieltä olen siitä, etten osannut kirjoittaa tilannetta niin, että edellinen kommentoija olisi sen oikein ymmärtänyt.
Mielestäni on normaalia vierailla sukulaisten mökeillä ja normaalia tapailla entistä puolisoaan. Minäkin tapailen omaani.
Kun toinen ei ole puoleentoista vuoteen halunnut olla missään tekemisissä ja yht'äkkiä haluaa tulla samalle mökille ja pystyttää entisen näköiset kulissit, niin mieleeni vain nousee ihmetys.
"Ettei vain vika olisi ap:ssa itsessään? Kuten mainitset itse, ihmiset (muutkin kuin ex) eivät tule sinne kun olet paikalla. Luotaantyöntävien ihmisten luokse ei tee mieli tulla. Jo ap:n kirjoituksen sävy on hyvin katkera ja voin kuvitella ilmapiirin mökillä ap:n siellä ollessa."
>> Aivan varmasti minusta löytyy montakin vikaa, mutta haluaisin silti saada mahdollisuuden. En ole ko ihmisiä tavannut vielä ollenkaan. Ehkäpä olen vähän loukkaantunut siitä, että tunnen, etteivät välitä tavatakaan minua. Jos niin on, niin minun on vain opittava elämään sen asian kanssa. Toisaalta tiedän, ettei oman isän tai vanhan ystävän uuden kumppanin tapaaminen ole aina niin helppoa. Ehkä he vaan fiksuina ihmisinä haluavat antaa meidän viettää aikaa kahdestaan.
No, turha minun on miettiä heidän ajatuksiaan tai ottaa itseeni antamastasi luonneanalyysista. Alkuperäinen tarkoitus oli saada järjestykseen omista tuntemuksistani.
:)
...että se ex-vaimo pyysi niitä tuttavia sinne mökille ettei ois niin kiusallista olla vain exät keskenään ja mukulat ja mun mielestä sinä olisit voinut jäädä sinne myös. Nuo tunteet mitä tunnet, ovat sinun tunteitasi, hyvä on jos pyrit niistä pois, ne kaihertaa ainoastaan sinua ja tekee surkean olon ilman mitään erityistä syytä.
Ehkä olisin voinnut jäädä, mutt työt kutsui. Toisaalta, jos olisin siellä ei ko. jengi olisi kutsunut itseään kylään. Se olisi ollut suurempi harmi, koska silloin mieheni ei olisi saannut viettää muutamaa päivää lastensa kanssa. He asuvat toisella paikkakunnalla eivätkä näe kovinkaan usein.
Kyll' tunteet on toisinaan niin syvältä. Vaikka tietää, että ne on aiheettomia, niin silti ne on niin voimakkaita ja todellisia.
Toisaalta aiheettomatkin tunteet kertovat aina jostain. Jotain käsittelemättömiä asioita menneisyydessäni ehkä... Oikeasti tässä tilanteessa mitään väärää minua kohtaan ei ole tapahtunut.
Kyllä tämä tästä. Kiitos sanoistasi.
... ymmärrän koko sun pointin tämän asian suhteen. Sua oikeesti kiukutti ne negatiiviset tunteet mitä nousi tämän asian vuoksi pintaan. Tunnet itsesi hyvin ja tunnistat nuo negatiiviset fiilikset jotka tiedät turhiksi. Huomaan että luotat mieheesi, se on hyvä. Ehkäpä nämä lapsukaiset voisivat mennä isänsä kanssa mökille ilman tätä ex-kuviota, toisaalta lasten kannalta on mukavaa jos vanhemmat ovat väleissä ja pystyvät olla samassa paikassa yhtä aikaa ilman että ilmapiiri kiristyy sietämättömäksi. Sukulaisiin ja tuttaviin pääset varmasti tutustumaan aikanaan. Voit olla peräti helpottunutkin että et tavannut heitä aikaisemmin, et nimittäin koskaan voi tietää millaista porukkaa sinulla on vastassa, ihmisiä on niin monenlaisia, niinkus varmaan tiedät =)Anna suhteenne lujittua, näin olet valmiimpi kohtaamaan muitakin vastoinkäymisiä tuntematta aina itseäsi ulkopuoliseksi.
Seuraavan kerran kun huomaat että negatiiviset tunteet paukkaavat päälle ilman mitään erityistä syytä, työnnä ne tietoisesti heti alkumetreillä pois, se oikeesti toimii =)
Jotain oli kuitenkin mennyt pieleen, kun sinulla on tullut paha mieli ja ulkopuolinen olo. Tuntuu nyt siltä, että yrität selittää asiat parhain päin. Sinänsä on vaan hyvä, kun asioita enemmän kelaa, saa uutta näkökulmaa, ylireagoimisen sijaan. Loukkaantuminen tuollaisessa tilanteessa on ihan luonnollista, eikä sitä pidä hävetä, eikä selitellä. Parisuhteessa tärkeintä on se, että sinä olet miehellesi ykköstärkein ja hän sinulle.
Kiitos, kun ymmärrät, vihdoinkin joku.
Pointti todellakin on omat tunteeni, ei se mitä ja missä ja kenen kanssa tapahtuu.
Lapsukaiset voi ja on käynnytkin ilman äitiään siellä mökillä, ja he ovat käynneet siellä yhdessä ilman miestäni. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, on tärkeää, että vanhemmat on keskenään hyvissä väleissä.
Meitä ihmisiä on todella monenlaisia, onneksi enimmäkseen mukavia :)
*törkkii miinustunteita kauas pois* :))
(jouduin koplaamaan tuota nimimerkkiä kun se ei hyväksyny pari riviä ylempää "mä"-nimim. enää)
Tuon tiesinkin että helpotut, huomasin että olet älykäs ihminen ja kykenevä käsittelemään tunteitasi.
Toivotan sinulle ja miehellesi kaikkea hyvää, anna ajan kulua, kaikki tasoittuu varmasti =)
"Jotain oli kuitenkin mennyt pieleen, kun sinulla on tullut paha mieli ja ulkopuolinen olo."
> Kyllä, mutta onko se pieleen meno tapahtunut nyt, vai pukkaako joku aikaisempi pettymys tunteet päälle. Mielestäni mieheni ei ole tehnyt tässä asiassa mitään väärää.
Kaikki tunteet on luvallisia, mutta täytyy myös oppia kestämään pettymyksi. En häpeä tunteitani, mutta on tuhoisaa kieriskellä turhissa negatiivisissa tunteissa.
Parisuhteessa olen mieheni ykkönen ja hän minun. Elämässä on myös muita suhteita ja ykkösiä, esim. lapset.
Onneksi mitään ei ole lopullisesti pilalla, vaikka joskus onkin paha mieli. Näistä tilanteista voi myös oppia ja kasvaa vahvemmaksi.
näistä tuntemuksistasi ja ajatuksistasi miehesi kanssa? Tuli vaan mieleen, että mikä ihmisiä oikein nykyisin vaivaa, kun netissä valitetaan, kun pitäisi keskustella kasvokkain sen oman kumppanin kanssa? Tulisi silloin asiat käsiteltyä juuri sen tahon kanssa, joka asiaan eniten voi vaikuttaa ja jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla kiinnostunein juuri sinun tilanteestasi ja olotilastasi.
Tuntuu myös siltä, että itse asiassa haitkin uskonvahvistusta jo omille, itsenäisesti tekemillesi johtopäätöksille, etkä mitään muuta.
Hyvä niin, itsehän elämääsi elelet.
Paljon me keskustelemme ajatuksistamme ja tunteistamme. Tämäkin tilanne puidaan varmasti ensi viikonloppuna. Kaikella on kuitenkin oikea aikansa. Mielestäni ei ole sopivaa eikä hyödyllistä pitää hänen kanssaan jotain syvällistä puhelinkeskustelua nyt, kun tilanne on päällä ja hän on siellä mökillä läheistensä kanssa. Juttelemme sitten rauhassa kahden kesken. Joskus on myös hyvä antaa asian hetken hautua, niin näkee asiat selkeämmin ja oikeassa mittasuhteessa.
Minäkin usein ihmettelen, miksi asioista ei keskustella niiden osaisten kanssa. Kysellään vaan täällä, mitä se puoliso mahtaa miettiä. Toisaalta keskusteluun tarvitaan kaksi, ja tarvitaan tahtoa ja taitoa.
"Tulisi silloin asiat käsiteltyä juuri sen tahon kanssa, joka asiaan eniten voi vaikuttaa ja jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla kiinnostunein juuri sinun tilanteestasi ja olotilastasi."
> Mielestäni ei ole mieheni tehtävä vaikuttaa tähän asiaan, koska ei ole tätä aiheuttanutkaa? En halua mitään silkkihanskakohtelua, jolla yritettän suojella kaikelta mielipahalta. Joskus joku tuntuu pahalta, vaikka asiassa ei olisi mitään väärää. Mieheni ei ole vastuussa tunteistani, onnestani eikä tasapainostani.
Kyllä, hain uskonvahvistusta sille, että loukkaantumiseni ja tunteeni on tarpeettomia. Toisinaan vahvistus tekee heikolle ihmiselle hyvää :)
Sithän kaikki on hyvin. Jos pärjäät noin hyvin (kuin olet kuvannut alla), miksi sitten koko vuodatus? Jokin paniikkireaktio, ilmeisesti.
Toisinaan pärjään paremmin, toisinaan huonommin. Järki ja tunteet on joskus erimieltä sotkien tasapainon. Olen ihminen. Joskus se uskonvahvistus on oikeasti tarpeen.
Vuodatus oli ehkä paniikkireaktio. Sehän alkoikin: "Ottakaa pois tämä tunne"
Niin tai näin, olen saannut erittäin hyviä vastauksia ja näkökantoja. Kiitos sinullekin osuudestasi.
Tänne on tullut paljon ymmärtäväisiä kommentteja tilanteellesi. En tiedä, olenko itse jotenkin rajoittunut, mutta lähden siitä, että jos ollaan pari, se myös tarkoittaa sitä mm. siten, ettei ole mitään "teidän tai meidän" entisten elämien edustustilaisuuksia, johon mennään erikseen. Samaa ajatusta edustaa puolisoni. Tarkoittaa sitä, että jos exille ei sovi olla paikalla kun me olemme kahdestaan, se on heidän ongelmansa. Vastaavasti, emme lähde "edustamaan" yksin sen takia, että paikalla on ex.
Mutta jokainen tyylillään. En ole ketään tuomitsemassa, eikä muiden asiat minulle kuulu. Kunhan esitin mallimme meidän elämästä.