Alan uudessa työpaikassa lokakuussa. Olen ollut vapaana ennen sitä kolme kuukautta. Olin edellisessä paikassa noin viisi vuotta. Kolme vuotta tein ns. paskaa hommaa enkä päässyt tekemään asioita joissa olisi voinut oikeasti kehittyä. Pienessä firmassa ainoana naisena jouduin kiusatuksi. Ulkonäköä, työtäni ja kaikkea sanomaani arvosteltiin äänekkäästi ja erittäin ilkeästi melkein päivittäin. Sitten vaihdoin myynti hommiin. Alussa ihmiset jatkoivat kiusaamista vaikka tein tiimin parhaat tulokset. Lopussa tein koko firman tuloksesta suurimman osan ja sain suuren bonuksen . Silti olin aina ulkopuolinen. Pelko siitä että joskus en enää onnistukkaan niin hyvin ja minut siirretään alempaan paikkaan oli erittäin suuri.
Kilpailija tarjosi päällikköpaikkaa yllättäen ja vaikka en tuntenut että olisin valmis siihen otin paikan vastaan.
Nyt minua pelottaa uusi alku. Tiedän että uudessa firmassa kukaan ei tiedä/välitä vanhoista ongelmista. Pelkään kuitenkin että en pysty vaativiin päällikön hommiin. Näen jatkuvasti painajaisia vanhasta firmasta ja työn alkaminen ahdistaa... Miten pääsen tästä yli? Onko jollain samanlaisia tunteita?
Kilpailija tarjosi päällikköpaikkaa yllättäen ja vaikka en tuntenut että olisin valmis siihen otin paikan vastaan.
Nyt minua pelottaa uusi alku. Tiedän että uudessa firmassa kukaan ei tiedä/välitä vanhoista ongelmista. Pelkään kuitenkin että en pysty vaativiin päällikön hommiin. Näen jatkuvasti painajaisia vanhasta firmasta ja työn alkaminen ahdistaa... Miten pääsen tästä yli? Onko jollain samanlaisia tunteita?
Vastaukset 20
Vanhimmat
... olet pystynyt myyntiin siirtyessäsi heti tekemään tulosta, niin eivätköhän nuo päällikön hommatkin tule sujumaan -- ei niissä mitään niin ihmeellistä ole.
Ei tosin hyvä myyjä ja hyvä esimies AINA ole sama asia, mutta olet pärjännyt huonossa organisaatiossa, niin todennäköisesti pärjäät muuallakin. Se että ulkopuolelta tulee tarjous, osoittaa, että kyvyt huomataan, vaikka niitä ei edellisessä organisaatiossa HALUTA tunnustaa.
Sinullahan on vielä ennen uuden työn alkamista hyvin aikaa lueskella erilaisia esimiestyöhön liittyviä kirjoja tai jopa osallistua jollekin lyhyemmälle kurssille.
Kun menet uuteen paikkaan, sinun kannattaa varoa, ettet ala (kokemattomuuttasi) pomoilemaan liikaa. Uudet pomot usein yrittävät päteä ylenpalttisesti ja siten kätkeä osaamattomuuttaan. Voisit myös pyytää uudelta työnantajaltasi, että pääsisit johonkin esimieskoulutukseen.
Mutta ... jos huomaat, että pomon homma ei ole sinun heiniäsi, niin ota asia heti esille esimiehesi kanssa. Kaikista ei ole pomoiksi, vaikka olisivat kuinka hyviä myyjiä, asiantuntijoita tms., eikä sitä tarvitse hävetä.
Mielestäni se, että jännität tätä tilannetta, on ihan hyvä asia, jos jännitykseen sisältyy myös nöyryyttä!?
vaan ja ONNEA uuteen työhön.
Pitää katsoa tulevaan ja luottaa itseensä, varsinkin siihen osaamiseen, josta löytyy vahvuudet.
Pelottaa että oikeesti olenkin niin surkea kuin entiset työkaverit ovat aina haukkuneet. Pelottaa kun en osaa työni kaikkia puolia. Lisäksi uudella firmalla on erilaisia tuotteita kuin entisellä
Koeta nyt vaan karistaa pelkosi ja nähdä uuden työpaikkasi suomat mahdollisuudet. Älä anna noiden entisten työkavereiden kommenttien lannistaa itseäsi, kateellisten panettelua.
Uusi työnantajasi on vakuuttunut ammattitaidostasi ja sillä pääset jo pitkälle. Uudella firmalla on uusia tuotteita, uusia ihmisiä, uusia sitä sun tätä, kyllä sinä nämä kaikki "uutuudet" opit, jos olet motivoitunut.
Onnea matkaan!
Päinvastoin, olet niin hyvä! Ihmiset osaa olla niin kateellisia ja se aiheuttaa ilkeyden. Ne ei vaan pysty hyväksymään, että joku tekee parempaa tulosta kuin he!
Nyt häntä pystyyn, äläkä välitä kateellisten panettelusta! Siihen ne juuri pyrkiikiin, että tulisit epävarmaksi itsestäsi. Haistata pitkät paskat, oo vahvempi ja viisaampi
kiitos, mutta toisaalta... vanhassakin firmassa olin kolme vuotta tyhmä, turha ja ulos savustettava... Mitä jos uudessa firmassa käy samoin...
..ne koki sut vaan uhkana alusta alkaen. Älä anna kusipäiden latistaa itseäsi maanrakoon! Tsemppiä uuteen duuniin, pärjäät varmasti.:)
Luota itseesi! Äläkä välitä ihmisten puheista ja katseista. Tärkeintä on, että tiedät itse, miten asiat ovat. Voit itseksesi naureskella huvittuneena niiden epäkypsyydelle..
t. Itsekin uutta työpaikkaa hakeva=)
..sitä ihmettelen, ettei työnjohto puuttunut kiusaamiseesi lainkaan. Todella omituista. Ja kannattaa aina heti tehdä selväksi, ettei sulle ryppyillä, kerran alistuu=on aina kynnysmattona.
Kiusaaminen johtui omastakin mokasta. Olin luultavasti jo kauan ollut loppuun palanut ja väärissä hommissa. Itkeskelin firman juhlissa ja tein jatkuvasti ylipitkää päivää. Pomon olisi kyllä mielestäni pitänyt puuttua siihen ajoissa, mutta ei kaikki huomaa toisten huonoa oloa helposti.
Lisäksi sanoin myös pomolleni että pidän työstäni sinänsä ja en aio irtisanoutua savustuksesta huolimatta. Jos minusta halutaan eroon voi maksaa erorahan ja lähden pois. Eivät maksaneet, joten jäin.
Savustamisesta jäi varmaan elinikäinen arpi, mutta opin asioista ja itsestäni paljon. Olen kovempi kuin moni mies samassa tilanteessa :)
Älä hyvä ihminen sano, että kiusaaminen johtui osin omastakin mokasta. Kiusaaminen on lailla kiellettyä. Piste. Esimiehen ja/tai kollegojen olisi pitänyt puuttua tilanteeseen.
Mutta onneksi pääset pian uuteen työpaikkaan, jossa voit lähteä puhtaalta pöydältä töitäsi tekemään :)
Kyllä mä voin osaltani myöntää sen että ensinnäkin olen liian kiltti ja ahkera. Teen sen minkä käsketään enkä osaa sanoa EI. Se johtaa helposti siihen että hommaa on liikaa ja vaikea priorisoida. Silloin tarviin pomoa joka sanoo mitä tehdään ja mikä on tärkeää... Tämän opin edellisestä hommasta. Mun mielestä tilanteita on analysoitava tasapuolisesti ja opittava virheistään. Kaikesta ei voi syyttää muita ihmisia ja on muistettava että KAIKISSA meissä on omat vikansa
.. jolla pääsee eteenpäin.
Moni muu saa ottaa sinusta mallia - vaikka olisi kokenut vääryyttä, niin ei kaikkia ongelman syitä voi "ulkoistaa" ja uskotella itselleen, että itse on toiminut aina täydellisesti ja ongelmat ovat vain muiden aiheuttamia.
Tuolla asenteella pystyt oppimaan ja menemään eteenpäin.
...käytännössä on todella vaikeeta myöntää asiaa...
Paras tapa edetä on mielestäni aina aliarvioida omat kyvyt ettei tee tyhmyyksiä. Jos joku sitten kuitenkin palkkaa niin onnistuminen on sitten myös niiden vastuulla.
Ihan ok, että myönnät olevasi liian kiltti ja ahkera. Totta myös, että meissä kaikissa on omat vikamme tai heikkoutemme. Jos et osaa priorisoida tai hommat muuten tökkii, niin totta kai pomo saa siitä sanoa. Mutta silloin ei olekaan kyse kiusaamisesta. Silloin on - jos se oikein tehdään - kyse asiallisesta, rakentavasta palautteesta, jonka tarkoitus on auttaa sinua selviytymään töistäsi paremmin mm. omista virheistä oppimalla.
Mutta edelleen on haluan todeta, että vaikka olisit millainen työntekijä, mikään ei oikeuta työpaikkakiusaamiseen, ei mikään.
...mutta minun tapauksessani pomo ei sanonut mitään alkoi vaan tiuskimaan ja puhumaan pahaa selän takana. En saanut rakentavaa kritiikkiä tai helpotusta työmäärään vaikka pyysin sitä monta kertaa.
on tapahtunut ihan äskettäin, koska olet edelleen noin itsesyyttelevällä kannalla pohjamudissa! NYT ylös sieltä! Työpaikkiusaaminen on rikos sinua kohtaan, syyttäisitkö varkaudesta tai raiskauksestasikin itseäsi? Haloo. Anna väärintekijän kantaa rauhassa oma vastuunsa, älä sinä siihen puutu.
Aina ei tarvita kahta osapuolta, riittää kun toisella menee huonosti, vrt.esim.narsisti.
Monen kiusaamisvuoden jälkeen, itseasiassa se oli kunnon savustusta, on vaikeeta vain mennä eteenpäin ja unohtaa vanhat. Epäilee ehkä syystäkin omaa ammattitaitoa, koska moneen vuoteen ei tunnu edenneensä savustuksen takia. Sanoisin kaikkille johtoasemassa oleville että jos haluatte ihmisestä eroon maksakaa se ulos. Ei kannata pitää ketään firmassa kaikkien kiusaamana ja testata kuinka sen kantti kestää.
edes uskaltanut ajatella että savustamiseesi johtuvat syyt ovat jotain positiivista itsessäsi? jotain mistä toinen saattaa olla kateellinen? sairas työyhteisö sairastuttaa muutkin työntekijät ja ne jotka ei suostu sairastumaan saa joskus tuntea nahoissaan kovan hinnan.
Pääasia on että tiedät sismmissäsi mikä oli oikein ja väärin, älä anna moisten tapahtumien nitistää itseäsi vaan käännä se voitoksesi ja voimanlähteeksi. Ja ennenkaikkea - ole onnellinen että pääsit pois!
Aivopesua on muuten monenlaista sitäkin, sitä mikä tulee taholta jonka tulisi puuttua asiaan ja sitä mitä sinä teet lopulta itsellesi. Ei vanhaa mielestäni kannata edes yrittää unohtaa, mutta se kannattaa nimenomaan yrittää kääntää voitoksi.
.. ei kyllä ole kohdallaan. Jos tuntuu, että saappaat ovat suuret, hyppää pienempiin.