Etelä-Pohjanmaan joet

Tuossa on myös mielenkiintoinen kohta:

"Jo pitkään on ollut tiedossa, että nykyisin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Ähtärijärven pohjoispäästä alkaa pääosin soistunut ja väljä uoma (Vilkuna 1951), joka ei selvästikään ole voinut syntyä siinä nykyisin noruvien purovesien vaikutuksesta. Uoma jatkuu Suomenselän vedenjakajan yli ja yhtyy Pohjanlahteen laskevan Ähtävänjoen latvavesiin. Ainoa luonteva selitys kookkaalle uomalle on, että se on muinainen Ähtärinjärven lasku-uoma. Koska vedenjakajan kynnyskorkeus on vain vähän nykyistä Ähtärinjärven pintaa (153,5m mpy) ylempänä, Vilkuna (1951) arvelee, että uoman kuivumisesta on aikaa enintään muutama sata vuotta ja että uoma olisi korkean veden aikana toiminut lasku-uomana vielä 1800-luvullakin. Tarkemmat tutkimukset ja vesistön kehitystä koskevat ajoitukset on kuitenkin tehty vasta äskettäin (Seppä ja Tikkanen 2006)."

lasku-uoma kirjoitti:

Tuossa on myös mielenkiintoinen kohta:

"Jo pitkään on ollut tiedossa, että nykyisin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Ähtärijärven pohjoispäästä alkaa pääosin soistunut ja väljä uoma (Vilkuna 1951), joka ei selvästikään ole voinut syntyä siinä nykyisin noruvien purovesien vaikutuksesta. Uoma jatkuu Suomenselän vedenjakajan yli ja yhtyy Pohjanlahteen laskevan Ähtävänjoen latvavesiin. Ainoa luonteva selitys kookkaalle uomalle on, että se on muinainen Ähtärinjärven lasku-uoma. Koska vedenjakajan kynnyskorkeus on vain vähän nykyistä Ähtärinjärven pintaa (153,5m mpy) ylempänä, Vilkuna (1951) arvelee, että uoman kuivumisesta on aikaa enintään muutama sata vuotta ja että uoma olisi korkean veden aikana toiminut lasku-uomana vielä 1800-luvullakin. Tarkemmat tutkimukset ja vesistön kehitystä koskevat ajoitukset on kuitenkin tehty vasta äskettäin (Seppä ja Tikkanen 2006)."

Lue lisää

Tuohan on eräs mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta. Ähtärinjärvihän on ilmeisesti laskenut sekä Pohjanlahteen ettö Kokemäenjokeen n. 3000 -1500 vuotta sitten välisen ajan. Eli pronssikaudesta n. 500 jKr asti sitä kautta on päässyt kulkemaan Hämeestä Pohjanlahdelle. Vielä senkin jälkeen on ollut kulkuyhteys lyhyen maakannaksen ylityksen jälkeen.

Ilmeisesti myös ko vesistön paikannimet on annettu ennen kuin Ähtärinjärven lasku-uoma Pohjanlahteen (Ähtävänjoen kautta) on kuivunut ja lasku-uoma Kokemäenjoen vesistöön syventynyt.

Myös historialliset tiedot vahvistavat, että muinaiset hämäläiset olisivat kulkeneet Virroilta Pohjanmaalle metsästysretkille ja jopa Lappiin asti (Pirkkalaiset).