Onko tiedossa materiaalia joka käsittelee sitä miten Etelä-Pohjanmaan joet ovat muodostuneet jääkauden jälkeen ja miten ne ovat kehittyneet viimeisten vuosituhanten aikana?
EP:n joet kuitenkin taitavat kaikki olla sillä alueella joka oli jääkauden jälkeen merenpinnan alapuolella? Maalajit tällä alueella ovat kaiketi enimmäkseen jääkauden "jätöksiä" ja vain pieneltä osin jääkauden jälkeen syntyneitä?
EP:n joet kuitenkin taitavat kaikki olla sillä alueella joka oli jääkauden jälkeen merenpinnan alapuolella? Maalajit tällä alueella ovat kaiketi enimmäkseen jääkauden "jätöksiä" ja vain pieneltä osin jääkauden jälkeen syntyneitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhtenä materiaalina voisi olla esim.
http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3-2006/seppa_tikkanen.pdf
Siinä todetaan mm.
"Muinais-Saimaan ja Muinais-Päijänteen
yhtyneet vedet laskivat Suomenselän yli Kotajärven/Hinkuan-joen uomaa pitkin
Kalajoen latvoille ja Muinais-Näsijärvi Sapsalammen uoman kautta Lapuanjoen latvoille. Sapsalammen uoman toiminta laskujokena päättyi noin 7500 vuotta sitten Tammerkosken syntyyn. Näsijärven eteläpäässä ja Kotajärven/Hinkuan-
joen uoma jäi kuivaksi noin 6800 vuotta sitten, kun Heinolanharju puhkesi ja Päijänteen vedet alkoivat virrata Kymijokeen."
Eli monet Etelä-Suomen suuret järvet ovat aikoinaan laskeneet Etelä-Pohjanmaan jokien kautta Pohjanlahteen. Nykyään niiden lasku-uomat ovat vaihtuneet.
Tuossa on myös mielenkiintoinen kohta:
"Jo pitkään on ollut tiedossa, että nykyisin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Ähtärijärven pohjoispäästä alkaa pääosin soistunut ja väljä uoma (Vilkuna 1951), joka ei selvästikään ole voinut syntyä siinä nykyisin noruvien purovesien vaikutuksesta. Uoma jatkuu Suomenselän vedenjakajan yli ja yhtyy Pohjanlahteen laskevan Ähtävänjoen latvavesiin. Ainoa luonteva selitys kookkaalle uomalle on, että se on muinainen Ähtärinjärven lasku-uoma. Koska vedenjakajan kynnyskorkeus on vain vähän nykyistä Ähtärinjärven pintaa (153,5m mpy) ylempänä, Vilkuna (1951) arvelee, että uoman kuivumisesta on aikaa enintään muutama sata vuotta ja että uoma olisi korkean veden aikana toiminut lasku-uomana vielä 1800-luvullakin. Tarkemmat tutkimukset ja vesistön kehitystä koskevat ajoitukset on kuitenkin tehty vasta äskettäin (Seppä ja Tikkanen 2006)."
Tuohan on eräs mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta. Ähtärinjärvihän on ilmeisesti laskenut sekä Pohjanlahteen ettö Kokemäenjokeen n. 3000 -1500 vuotta sitten välisen ajan. Eli pronssikaudesta n. 500 jKr asti sitä kautta on päässyt kulkemaan Hämeestä Pohjanlahdelle. Vielä senkin jälkeen on ollut kulkuyhteys lyhyen maakannaksen ylityksen jälkeen.
Ilmeisesti myös ko vesistön paikannimet on annettu ennen kuin Ähtärinjärven lasku-uoma Pohjanlahteen (Ähtävänjoen kautta) on kuivunut ja lasku-uoma Kokemäenjoen vesistöön syventynyt.
Myös historialliset tiedot vahvistavat, että muinaiset hämäläiset olisivat kulkeneet Virroilta Pohjanmaalle metsästysretkille ja jopa Lappiin asti (Pirkkalaiset).