Etelä-Pohjanmaan joet

onko materiaalia?

Onko tiedossa materiaalia joka käsittelee sitä miten Etelä-Pohjanmaan joet ovat muodostuneet jääkauden jälkeen ja miten ne ovat kehittyneet viimeisten vuosituhanten aikana?

EP:n joet kuitenkin taitavat kaikki olla sillä alueella joka oli jääkauden jälkeen merenpinnan alapuolella? Maalajit tällä alueella ovat kaiketi enimmäkseen jääkauden "jätöksiä" ja vain pieneltä osin jääkauden jälkeen syntyneitä?

3

1968

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lasku-uoma

      Yhtenä materiaalina voisi olla esim.

      http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3-2006/seppa_tikkanen.pdf

      Siinä todetaan mm.

      "Muinais-Saimaan ja Muinais-Päijänteen
      yhtyneet vedet laskivat Suomenselän yli Kotajärven/Hinkuan-joen uomaa pitkin
      Kalajoen latvoille ja Muinais-Näsijärvi Sapsalammen uoman kautta Lapuanjoen latvoille. Sapsalammen uoman toiminta laskujokena päättyi noin 7500 vuotta sitten Tammerkosken syntyyn. Näsijärven eteläpäässä ja Kotajärven/Hinkuan-
      joen uoma jäi kuivaksi noin 6800 vuotta sitten, kun Heinolanharju puhkesi ja Päijänteen vedet alkoivat virrata Kymijokeen."

      Eli monet Etelä-Suomen suuret järvet ovat aikoinaan laskeneet Etelä-Pohjanmaan jokien kautta Pohjanlahteen. Nykyään niiden lasku-uomat ovat vaihtuneet.

      • lasku-uoma

        Tuossa on myös mielenkiintoinen kohta:

        "Jo pitkään on ollut tiedossa, että nykyisin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Ähtärijärven pohjoispäästä alkaa pääosin soistunut ja väljä uoma (Vilkuna 1951), joka ei selvästikään ole voinut syntyä siinä nykyisin noruvien purovesien vaikutuksesta. Uoma jatkuu Suomenselän vedenjakajan yli ja yhtyy Pohjanlahteen laskevan Ähtävänjoen latvavesiin. Ainoa luonteva selitys kookkaalle uomalle on, että se on muinainen Ähtärinjärven lasku-uoma. Koska vedenjakajan kynnyskorkeus on vain vähän nykyistä Ähtärinjärven pintaa (153,5m mpy) ylempänä, Vilkuna (1951) arvelee, että uoman kuivumisesta on aikaa enintään muutama sata vuotta ja että uoma olisi korkean veden aikana toiminut lasku-uomana vielä 1800-luvullakin. Tarkemmat tutkimukset ja vesistön kehitystä koskevat ajoitukset on kuitenkin tehty vasta äskettäin (Seppä ja Tikkanen 2006)."


      • Lappiin
        lasku-uoma kirjoitti:

        Tuossa on myös mielenkiintoinen kohta:

        "Jo pitkään on ollut tiedossa, että nykyisin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Ähtärijärven pohjoispäästä alkaa pääosin soistunut ja väljä uoma (Vilkuna 1951), joka ei selvästikään ole voinut syntyä siinä nykyisin noruvien purovesien vaikutuksesta. Uoma jatkuu Suomenselän vedenjakajan yli ja yhtyy Pohjanlahteen laskevan Ähtävänjoen latvavesiin. Ainoa luonteva selitys kookkaalle uomalle on, että se on muinainen Ähtärinjärven lasku-uoma. Koska vedenjakajan kynnyskorkeus on vain vähän nykyistä Ähtärinjärven pintaa (153,5m mpy) ylempänä, Vilkuna (1951) arvelee, että uoman kuivumisesta on aikaa enintään muutama sata vuotta ja että uoma olisi korkean veden aikana toiminut lasku-uomana vielä 1800-luvullakin. Tarkemmat tutkimukset ja vesistön kehitystä koskevat ajoitukset on kuitenkin tehty vasta äskettäin (Seppä ja Tikkanen 2006)."

        Tuohan on eräs mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta. Ähtärinjärvihän on ilmeisesti laskenut sekä Pohjanlahteen ettö Kokemäenjokeen n. 3000 -1500 vuotta sitten välisen ajan. Eli pronssikaudesta n. 500 jKr asti sitä kautta on päässyt kulkemaan Hämeestä Pohjanlahdelle. Vielä senkin jälkeen on ollut kulkuyhteys lyhyen maakannaksen ylityksen jälkeen.

        Ilmeisesti myös ko vesistön paikannimet on annettu ennen kuin Ähtärinjärven lasku-uoma Pohjanlahteen (Ähtävänjoen kautta) on kuivunut ja lasku-uoma Kokemäenjoen vesistöön syventynyt.

        Myös historialliset tiedot vahvistavat, että muinaiset hämäläiset olisivat kulkeneet Virroilta Pohjanmaalle metsästysretkille ja jopa Lappiin asti (Pirkkalaiset).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma

      Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.
      Maailman menoa
      280
      2898
    2. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      48
      2284
    3. Israel euroviisujen 2.

      Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is
      Uskonnot ja uskomukset
      347
      1987
    4. Persujen puoluekokous 2026

      Missä ja Milloin pidetään ?
      Maailman menoa
      114
      1723
    5. Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?

      Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois
      Maailman menoa
      105
      1654
    6. Mun mielestäni on tosi loukkaavaa

      Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra
      Ikävä
      212
      1365
    7. Tiedän satavarmasti ettet tule koskaan

      Uskaltamaan mitään. Ei me tulla edes näkemään koskaan.
      Ikävä
      66
      1307
    8. Mikä se viehättävin

      Asia on kaivatussasi?
      Ikävä
      68
      1243
    9. Mikä kaivatussasi

      Viehättää ulkoisesti ja mikä sisäisesti?
      Ikävä
      55
      1179
    10. Rakas nainen ymmärsin

      Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl
      Ikävä
      77
      1161
    Aihe